Koulutus

Johtamisosaaminen auttaa yrityksen kehittämisessä

”Koulutuksen teemat tukevat toisiaan hyvin. Luennot ovat todella mielenkiintoisia, ja opetuksessa tuodaan esiin teorian yhteys käytäntöön”, sanoo Hanna Patrikainen, Karjalan Tili- ja Isännöintikeskus Oy:stä.

Liiketoimintaympäristöjen jatkuva muutos vaatii organisaatioita ja niissä työskenteleviä ihmisiä päivittämään osaamistaan ja uudistumaan. Johtamiskoulutus auttaa oman yrityksen tai organisaation kehittämishankkeissa.

Monella pienyrittäjällä on vahva ydintoimialansa ammattitaito, ja yrityksen kasvaessa yrittäjä on edelleen tiiviisti mukana ammattiosaamista vaativissa tehtävissä. Yrityksen suunnitelmallinen kehittäminen ja yritysjohtaminen saattavat jäädä taka-alalle, ellei yrittäjä aktiivisesti päivitä osaamistaan.

”Yrityksen tärkein voimavara on yrittäjä itse. Osaamisen pitäminen ajan tasalla kannattaa, jotta osaa viedä yritystä eteenpäin alan kehittyessä”, sanoo yrittäjä Hanna Patrikainen Karjalan Tili- ja Isännöintikeskus Oy:stä.

Halu syventää johtamisosaamista ja kehittää omaa yritystä saivat Patrikaisen hakeutumaan LUT-yliopiston tarjoamaan Johtamisen täydennyskoulutusohjelmaan eli KATI-ohjelmaan, jossa tradenomin, kauppatieteiden kandidaatin tai muuta yliopisto- tai amk-tutkintoa voi täydentää yliopistotasolla. KATI-ohjelma toimii myös väylänä kauppatieteiden maisterin tutkinnon suorittamiseen.

”Halusin hankkia johtamisen ja liiketoiminnan kehittämisen asiantuntijuutta voidakseni kehittää perheyritystämme. Olin pohtinut jo pidemmän aikaa kauppatieteiden opintoihin hakeutumista, ja KATI-ohjelma on sopinut todella hyvin yrittäjän elämään sekä sisältönsä että aikataulujensa puolesta. Täydennyskoulutusohjelman jälkeen aion suorittaa KTM-tutkinnon”, sanoo Patrikainen.

Business Finland -menestystä harjoitustöiden avulla

Opinnot toteutetaan monimuotototeutuksena ja suoritetaan työn ohella. 75 opintopisteen laajuisilla opinnoilla on vahva teoreettinen perusta, mutta opetuksessa käytetään käytännönläheisiä näkökulmia. Itsenäisesti tehtävissä harjoitustöissä pureudutaan oman organisaation kehittämistarpeisiin. Patrikaisella on takanaan kaksivuotisen koulutuksen ensimmäinen vuosi.

”Omaa yritystä käsittelevät harjoitustyöt ovat auttaneet tunnistamaan ja sanoittamaan yrityksemme kehitystarpeita. Harjoitustehtävien pohjalta laadin Business Finlandille innovaatiorahoitushakemuksen yrityksemme digitalisaation kehittämiseen. Saimme rahoituksen, jossa kehitetään isännöintipalveluiden siirtämistä verkkoon sekä tilitoimistopalvelujen sähköistä taloushallintoa. Ilman KATI-ohjelman tuomaa osaamista ja harjoitustöitä rahoitus olisi todennäköisesti jäänyt saamatta, joten koulutuksen hinta on saatu moninkertaisesti takaisin”, Patrikainen kertoo.

Itsensä johtamisella opinnoissa eteenpäin

Patrikainen on havainnut johtamisosaamisensa lisääntyneen jo ensimmäisen opiskeluvuodenaikana. Koulutuksessa käsiteltäviä teemoja ovat strateginen johtaminen, organisaation uudistuminen sekä johtamistaidot ja HRM.

”Koulutuksen teemat tukevat toisiaan hyvin. Luennot ovat todella mielenkiintoisia, ja opetuksessa tuodaan esiin teorian yhteys käytäntöön”, kuvailee Patrikainen.

Työn ohella opiskelu vaatii suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Itsensä johtamisen taidot kehittyvät ajankäyttöä suunnitellessa. Aikatauluissa pysymistä helpottaa KATI-ohjelmassa opiskelevien tiivis ryhmä.

”Opiskelu on sekä vaativaa että antoisaa. Eri aloilla työskentelevillä opiskelukavereilla on erilaisia vahvuuksia ja osaamista, joten myös vertaisoppimisella ja vertaistuella on suuri rooli opiskelussa”, Patrikainen sanoo.

Helmikuussa 2021 alkavan KATI 16 -ohjelman hakuaika on meneillään. Täydennyskoulutusohjelmaan voi tutustua osoitteessa: lut.fi/kati16

Teksti: Merja Maukonen

Julkaistu: 09/2020

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.