HR-järjestelmät
Työaika (työajan hallinta, työajan seuranta)
Työlaki

Tavoitteet ja seuranta etätöissä palvelee myös työntekijää

Korona räjäytti pankin etätyöskentelyn osalta – ja sai jähmeänkin organisaation ulos poteroistaan ja päivittämään toimintatapojaan. Myös uusi työaikalaki komppaa etätyötä, koska laki on tuonut paljon uusia vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia työajan järjestelyyn.

Vuoden alussa voimaan tulleessa työaikalaissa rukataan joustotyöaikaa: työntekijöillä tai henkilöstöryhmällä on mahdollisuus sopia etätyön ehdoista suoraan työnantajan kanssa. Joustotyön uudessa määritelmässä todetaan, että työntekijän pitää pystyä itse määrittelemään työntekopaikka ja työajan käytöstään vähintään yli puolet.

Toimitusjohtaja Krister Juselius JotBar Solutions Oy:stä muistuttaa, että jotta yritykset voivat varmistaa lain velvoittaman työajanseurannan toteutumisen – sekä turvata työntekijöiden oikeudet työaikalakiin liittyen – tulee sillä olla käytössään ratkaisu työajan seurantaan myös etätyötä tekevien työntekijöiden osalta.

”Mobiili työajanseuranta on tehokas ratkaisu tähän haasteeseen”, hän toteaa.

Dynaamista dataa

Yksinkertaisimmillaan mobiililla työajanseurannalla tarkoitetaan muualla kuin kiinteällä työpisteellä tapahtuvaa töihin sisään- ja ulosleimaamista. Mobiili työajanseuranta mahdollistaa tämän leimaamisen mobiililaitteilla (kuten puhelimet ja tabletit) sekä tietokoneilla.

”Mobiililaitteilla tämä tapahtuu yleensä erikseen laitteelle asennettavan mobiilisovelluksen muodossa”, kuvailee Juselius.

Vaikka seuranta on ”perusmuodossaan” sisään- ja ulosleimaamista, seurannan avulla voidaan saada myös tietoa tehtävistä töistä ja tämän lisäksi voidaan kerätä myös paljon muuta arvokasta dataa.

”Esimerkiksi myyntiedustajien tai kotipalvelun tehdessä kierroksiaan, sovelluksesta näkee missä on milloinkin käyty ja kuinka paljon aikaa on käytetty kohteessa”, Juselius kertoo.

Itseohjautuvakin tarvitsee tukea

Entä sitten se tyypillinen ”koronatapaus”, jossa tietotyöläinen on perustanut etätyöpisteen keittiönpöydän ääreen? Miten kotikonttorin työmyyrää voidaan tukea? – Juselius muistuttaa tavoitteiden asettamisen tärkeydestä:

”Erityisesti etätyössä on tärkeää, että työntekijällä on asetettu tavoitteet työssä onnistumiselle. Mobiili työajanseuranta tarjoaa työnjohdolle keinot näiden asetettujen tavoitteiden toteutumisen seurantaan”, hän linjaa.

Juseliuksen mukaan myös työntekijälle on tärkeää voida seurata tehtyä työaikaa ja suoriutumista yleisesti. ”Etätyöskentelyssä työn ja arjen raja helposti sekoittuu ja kuva omasta työtehokkuudesta voi hämärtyä. Kun työntekijä pystyy seuraamaan työn etenemistä sille asetettujen suunnitelmien, tavoitteiden tai mittareiden muodossa, on hänen helpompaa johtaa omaa työtään ja sitä tasapainottavaa vapaa-aikaa.”

Juselius katsoo, että kun työntekijä itse tietää tehneensä työnsä niin kuin on sovittu, lisää se myös työntekijän turvallisuuden tunnetta ja antaa fiiliksen, että hän kuuluu työyhteisöön – vaikka tekeekin töitä etänä.

Etätyöstä valtavirtaa

Mobiili työajanseuranta on myös kelpo työkalu, kun seurataan lain edellyttämän lepoajan toteutumista. ”Kun työtä tehdään muualla kuin työnantajan seurannassa olevalla toimipisteellä, lepoajan toteutumisen seuranta voi vaarantua”, Juselius toteaa.

Vaikka kaikissa työtehtävissä ei ole mahdollista siirtyä etätöihin, teknologia laajentaa tuota mahdollisuuksien kirjoa jatkuvasti – ja koronakriisin jälkeen etätyö on jo osa hyvin monen organisaation kulttuuria, uskoo Juselius.

”Etätyö on tullut jäädäkseen.”

Teksti: Sami J. Anteroinen
Kuva: Pixabay

Julkaistu: 08/2020

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.