Koulutus
Rekrytointi

Lupa onnistua

Piloottiprojektissa nuoret pääsivät mestarin oppiin raksalle

Nuorten syrjäytyminen on vakava ongelma yhteiskunnassamme. Yksi haaste on se, miten nuoret – joita lukuhommat eivät koulussa hirveästi kiinnostaneet – saataisiin integroitua työelämään. Skanska, Rakennusliitto ja Barona käynnistivät syksyllä 2019 työssäoppimisohjelman, joka tarjoaa nuorille polun työelämään käytännön työn avulla.

Lokakuussa startanneessa Mestari-kisälli-pilotissa kuudelle nuorelle – viisi poikaa ja tyttö – tarjottiin mahdollisuus palkalliseen kuuden kuukauden työmaaharjoitteluun Skanskan pääkaupunkiseudun asuntorakentamisen työmailla. Tavoitteena on, että työmaaharjoittelun jälkeen työ Skanskalla jatkuu.

Idean isä, Skanskan aluejohtaja Ilpo Luhtala muistuttaa, että työelämään voi päästä kiinni montaa eri reittiä.

”Lähdimme yhdessä pohtimaan keinoja, joilla työelämään ja oppimiseen löytyisi polku nimenomaan käytännön tekemisen kautta. Kipinä työhön voi syttyä ensin ja opiskeluinto herätä kenties myöhemmin”, hän linjaa.

Luhtala toivoo, että pilotin pohjalta syntyy toimintamalli, jota muutkin yritykset tai toimialat voivat hyödyntää. ”Tämä malli ei ole sidoksissa vain rakennusalaan, vaan esimerkiksi logistiikka tai palvelualat voivat yhtä lailla soveltaa sitä.”

Kaikille mahdollisuus

Palvelujohtaja Kalle Pulkkanen Barona Työkykypalveluista kertoo, että kun Skanska lähestyi yritystä idean kanssa, baronalaiset tiesivät heti haluavansa mukaan. Pulkkanen toteaa, että työssäoppimisen kautta nuori, jolla on potentiaalia – mutta ei selkeää urasuunnitelmaa tai keinoja mielekkään työn löytämiseksi – pääsee kokeilemaan siipiensä kestävyyttä työelämässä.

”Yhteiskunnalle tämä tarkoittaa tulevaisuuden työntekijöitä, jotka perinteisten työllistymispolkujen kautta jäävät helposti työmarkkinan ulkopuolelle”, toteaa Pulkkanen.

Ohjelma toteutetaan yhdessä useiden nuorten parissa työskentelevien järjestöjen kanssa, joiden kautta saadaan suoraan viesti kulkemaan erityisesti niille nuorille, jotka tarvitsevat apua ja tukea perinteisen työelämään kiinnittymisreitin lisäksi. Mukana ovat mm. Ohjaamo Helsinki, Helsingin Diakonissalaitos, Vamos ja Työllisyys, Icehearts, Kidesäätiö, Pelastakaa Lapset ry ja Helsingin seudun erilaiset oppijat ry (HERO).

”Me halusimme, että pilottiin valitaan nuoria, joille ohjelmasta on suurin hyöty. Valtaosa nuorista kartoitettiin yhteistyöjärjestöjen kautta ja osa sosiaalisen median kanavia hyödyntämällä”, Pulkkanen kertoo.

Ei vain yhden muotin osaajia

Pulkkanen huomauttaa, että vaikka nuori ei ehkä aikoinaan pärjännyt koulussa, ei ole mitään estettä sille, etteikö hänestä voisi tulla mahtava työntekijä.

”Varsinkin pojissa on paljon niitä, jotka eivät innostu lukemisesta, vaan tekemisestä.”

Haku ohjelmaan käynnistyi elokuun puolivälissä, jolloin Barona järjesti kiinnostuneille työnhakuvalmennuksen. Yritys haastatteli kaikki hakemuksen jättäneet ja kaikki myös saivat palautetta työnhakuun liittyen. Skanskalle työmaaharjoitteluun valittavien lisäksi muillakin on mahdollisuus työllistyä Baronan kautta.

Pulkkasen mukaan Barona tahtoo olla varmistamassa, että jokaisella on mahdollisuus tehdä kulloiseenkin elämäntilanteeseensa sopivaa työtä. ”Me tuemme ihmisiä työuran ja työttömyysjaksojen aikana ja silloin kun uraa tuntuu olevan vaikea saada edes kunnolla käyntiin”, hän summaa.

Kokemuksen voimaa

Skanskan työmailla nuoret ovat oppineet rakentamisen taitoja käytännössä, kokeneen ammattilaisen – eli mestarin – ohjauksessa. ”Jokainen mestari on saanut kattavan perehdytyksen”, kertoo Ilpo Luhtala.

Huhtikuussa päättyvä pilotti on muuttanut nuorten elämää hyvinkin kouriintuntuvalla tavalla. Luhtala ja Pulkkanen kertovat pilotin osallistujilta tulleesta palautteesta, joka saa väkisinkin liikuttumaan. Kertomukset siitä, miten välit esimerkiksi vanhempiin tai tyttöystävään ovat parantuneet ohjelman myötä – tai miten itseluottamus on noussut kohisten taitojen karttuessa – antavat uskoa siihen, että nyt ollaan oikealla asialla.

”Kyllä niitä palautteita on meillä luettu moneen kertaan. Lisäbuustia omaan työhön on tullut”, Pulkkanen toteaa.

Teksti: Sami J. Anteroinen

Julkaistu: 05/2020

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.