Koulutus
Yrityskulttuuri

Kun todellisuus uusiksi meni

Etätyöskentelyn läpimurtoa tukee tietysti myös teknologian kehitys: mm. 5G, virtuaalinen todellisuus (VR), yhdistetty todellisuus (mixed reality) ja laajennettu todellisuus (XR) mullistavat ”etäläsnäolon” ja etenkin tietotyön tekemisen tavat.

Startup-yritys Varjon VR-lasit ovat muutoksesta hyvä esimerkki. Jo nyt 5G-mobiiliverkko välittää korkealaatuisen 360-asteen videokuvan reaaliaikaisena Varjon VR-laseihin, jotka pystyvät näyttämään videokuvaa silmän resoluution tasoisena.

Varjon perustaja, tuotejohtaja Urho Konttori, uskoo että 5G tulee muuttamaan reaaliaikaisen striimauksen perusteellisesti:

”Virtuaalinen todellisuus ja yhdistetty todellisuus muuttavat voimakkaasti etäläsnäoloa ja kollaboraatiota, erityisesti yritysten toiminnassa. Tässä 5G ja reunapilvipalvelut tulevat olemaan suuressa roolissa”, toteaa Konttori. Varjo valmistaa ammattilaiskäyttöön tarkoitettuja VR- ja XR-laseja.

5G:n lyhyt viive ja suuri kapasiteetti – yhdessä pilvilaskennan kanssa – tekevät laajennetun todellisuuden reaaliaikaiset 3D-mallit mahdollisiksi mobiililaitteissa. Aalto-yliopistossa tehdään jo laajennetun todellisuuden tutkimuksen kaupallistamista, jonka tuloksena laajennetun todellisuuden luominen ja päivittäminen helpottuu ja halpenee 5G-teknologioiden ja pilvilaskennan ansiosta.

Aallon ja Elisan Cloud XR -tiimin yhdessä kehittämä ratkaisu on lajissaan maailman ensimmäinen. Teemu Kämäräinen Aallosta kertoo, että tiimi on luonut helposti käyttöönotettavan laajennetun todellisuuden kokemuksen mobiililaitteille ja virtuaalilaseille.

”5G-verkon suuri kapasiteetti mahdollistaa korkealaatuisen videosisällön tarjoamisen”, hän kuvailee.

Mikä tahansa XR-sovelluksia käyttävä toimiala voi hyödyntää uutta 5G-mobiiliverkkoa hyödyntävää ratkaisua; esimerkiksi teollisuuden koulutuksessa voidaan virtualisoida opetukseen liittyvää sisältöä ja harjoitella mm. asennustöitä tai moottorien korjausta.

Julkaistu: 05/2020

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.