Koti työpaikkana

Päivi Rauramo

Pandemian aikana on tärkeää, että jokainen organisaatio toimii vastuullisesti viruksen leviämisen torjunnassa ja noudattaa terveysviranomaisten ohjeita mahdollistamalla työskentelyn etänä, mikäli mahdollista. Käytännössä tämä tarkoittaa työn tekemistä kotona.

Koti on normaalioloissa vain harvalle ensisijainen työn tekemisen paikka, vaan ennemminkin edellytys työstä palautumiselle ja yhteinen tila perheelle ja läheisille. Nyt melko nopealla aikataululla on pitänyt sopeutua tilanteeseen, jossa työympäristö on pitänyt rakentaa osaksi kotia. Etätyön konkareilla ei liene mittavia sopeutumisvaikeuksia, mutta vasta-alkajilla tilanne voi olla vaikeampi.

Työlainsäädäntöä sovelletaan myös etätyöhön, tosin rajoitetusti. Etätyössäkin työtilan tulee olla riittävä, siisti ja järjestyksessä. Tapaturmavaarat pitää poistaa ja huolehtia sopivasta lämpötilasta, ilmanvaihdosta, valaistuksesta ja häiriöttömästä ääniympäristöstä. Työvälineisiin ja ergonomiaan on kiinnitettävä huomiota.

Etätyötä tehtäessä sattuvat työtapaturmat ovat lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piirissä. Vakuutusturva on voimassa kuitenkin vain, kun tehdään toimenkuvan mukaisia työtehtäviä. Jos etätyössä tapaturma sattuu, kun tauon aikana keitetään kahvia keittiössä tai jos hoidetaan työtehtävien lomassa kotitaloustöitä, näitä ei korvata työtapaturmina.

Etätyössä johtaminen tapahtuu virtuaalisesti. Etäjohtamisessa korostuvat suhteiden luominen, luottamus, yhteisöllisyys, vuorovaikutus sekä tiedon jakamiseen liittyvät käytännöt. Lisäksi on varmistettava työprosessien sujuvuus, työolojen terveellisyys ja turvallisuus, kuormittumisen ja työajan seuranta, työkyvyn tuki sekä työsuojelun yhteistoiminnan edellytykset.

Etäjohtamisen haasteellisuuden vuoksi esimiehen on valtuutettava työyhteisön jäsenet hoitamaan tehtäviä suhteellisen itsenäisesti. On pyrittävä löytämään luottamuksen ja kontrollin tasapaino, johon kuuluu herkkyys puuttua tarvittaessa ongelmiin. Työntekijän osalta etätyössä korostuvat itsensä johtamisen taidot.

Teksti: Päivi Rauramo, asiantuntija Työturvallisuuskeskus
Kuva: Mikael Ahlfors

Lisätietoja: www.ttk.fi, www.wgh.fi

Julkaistu: 05/2020

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Recruitment trends often reflect broader workforce dynamics, and Finland and Sweden are no exception. Businesslike’s Senior Consultant and co-founder Marju Vuorensalmi recently spoke with Joakim Avikainen, Head of HR at Swedish Debe Flow Group, to explore the key recruitment topics on both sides of the Baltic Sea. Joakim, who recruits for Debe across the Nordics and Europe, shared his perspective on what’s hot in recruitment and how these trends impact hiring strategies.

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.