Koulutus
Yrityskulttuuri

Tarvitseeko lukea?

Ajankäyttömme on murroksessa kaikilla elämän osa-alueilla. Tilastojen mukaan lukemiseen käytetty aika on viime vuosikymmenien aikana romahtanut kaikissa ikäluokissa, erityisesti nuorilla ja nuorilla aikuisilla. Miksi tästä pitäisi välittää – etenkään työpaikoilla?

Digitaalinen murros koskettaa myös lukemista – lukutapamme ovat muutoksessa ja yhteiskunta vaatii meiltä jatkuvasti monimuotoisempaa lukutaitoa. Teknologia on tuonut työpaikoille mukanaan joustoa, mutta myös uudenlaisia tekstimaailmoja ja tarpeita. Lukutaito ei ole pelkästään sanallisen tekstin lukemisen ja kirjoittamisen taitoa, vaan myös kuvien, videoiden, digitaalisten ja audiotekstien ymmärtämistä ja tuottamista nykyteknologian avulla.

Ammattilaisilta kaikilla aloilla edellytetään nopeaa uusien asioiden omaksumista ja jatkuvaa oppimista. Tiedon lähteitä on entistä enemmän, ja sisällön suhteen vaaditaan yhä kriittisempää lukutaitoa. Medialukutaito, tilanteiden hahmottaminen ja luetun tai kuullun analysointi ovat entistä tarpeellisempia taitoja nyky-yhteiskunnassa.

Hyvä lukutaito antaa keinot pärjätä uusien mediaympäristöjen keskellä ja välineet itsensä kehittämiseen. Englantilaisen selvityksen mukaan työntekijöiden heikko lukutaito mm. lisäsi virheiden mahdollisuuksia, vaikeutti uusien prosessien käyttöönottoa sekä heikensi työntekijöiden kykyä vastata asiakkaiden monimuotoisiin tarpeisiin. Tutkimuksen mukaan organisaatio usein sopeuttaa omaa toimintaansa korvatakseen työntekijöidensä heikkoja taitoja sen sijaan, että tukisi niiden kehittämistä ja parantamista.

Aikaansa seuraava työnantaja tukee ja kannustaa työntekijöidensä lukutaidon ylläpitoa ja kehittämistä. Resepti on yksinkertainen: hyvän lukutaidon saa vain lukemalla. Kuten muitakin taitoja, myös sitä voi ja pitää harjoittaa.

Lukeminen vaatii aikaa, mielellään ilman keskeytyksiä. Tämä voi tuntua haastavalta, mutta harjoittelu kannattaa, sillä lukeminen on tunnetusti erinomaista aivojumppaa. Pitkäaikaista muistin käyttöä ja tarinan hallintaa vaativa lukeminen tarjoaa vastapainoa kiireiseen ja lyhytjännitteiseen työelämään. Nopean viestinnän keskellä kirjallisuus pakottaa pysähtymään ja keskittymään käsillä olevaan.

Etenkin kaunokirjallisuus auttaa ymmärtämään ihmistä paremmin; kirjallisuuden kehittämät sosiaaliset taidot sekä viestintä- ja empatiakyky ovat ensisijaisia lähes kaikissa nykyajan työpaikoissa. Tuoreen selvityksen mukaan taiteen kokemisesta ja siihen osallistumisesta voi olla apua myös monien fyysisten sairauksien hoitamisessa. Lukeminen on tehokas tapa alentaa stressitasoa – jo kuudessa minuutissa lukemisen jälkeen syke alkaa laskea ja lihasjännitys vähentyä.

Vapaa-ajan lukemiseen käytetty aika on vähentynyt, mutta huippujohtajat suosivat yhä lukemista esimerkiksi television katselun sijaan. Lukeminen onkin itsensä kehittämistä parhaillaan. Se syventää ymmärrystä monimutkaisista kokonaisuuksista, laajentaa ajatusmaailmaa oman toimintaympäristön ulkopuolelle ja synnyttää uusia ideoita.

Lukemista ei kannata asettaa vastakkain esimerkiksi digitaalisten laitteiden käytön kanssa. Olennaista on tehdä lukemisesta itselleen mieluisa ja sopiva tapa. Tarttua voi lehti- tai blogiteksteihin, oman alansa tietokirjoihin tai vaikka elämäkertoihin. Lukea voi painetulta sivulta tai padilta, ja tarinoita voi myös kuunnella.

Lukeminen on investointi parempaan tulevaisuuteen niin yksilön kuin yhteisön kannalta. Liikunnan merkitys hyvinvoinnille on huomattu jo useissa organisaatioissa – nyt pitäisi herätä samaan lukemisen suhteen.

Helpot keinot lukemisen aloittamiseen:

1. Käytä ajastinta – päätä lukevasi vaikka 15 minuuttia päivässä. Laita täksi aikaa laitteet hiljaiselle.
2. Tee kirjoista itsellesi helposti saatavia. Kuunteletko mieluiten äänikirjoja matkoilla, pidätkö kirjaa aina varalta kassissa tai lataatko puhelimelle sovelluksen, onko helppoa käydä kirjastossa hakemassa luettavaa?
3. Lue ennen nukkumaanmenoa. Säännöllinen iltalukeminen parantaa tutkitusti unen määrää ja laatua ja on yhteydessä parempaan terveyteen. Lukea voi myös diginä, mutta sinisen valon määrä kannattaa säätää vähäiseksi.
4. Päätä tietty sivumäärä, jonka luet joka päivä.

Teksti: Saara Oranen / Lukukeskus

Julkaistu: 02/2020

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.