Hyvinvointi
Tiimit
Yrityskulttuuri

Elämysmatkailua esteettömästi

Elämykselliset kohteet voidaan tehdä kaikille saavutettaviksi fyysisesti tai virtuaalisesti

Yhdenvertaisuus on noussut tärkeäksi arvoksi luonto- ja kulttuurikohteiden matkailun kehittämisessä. Kohde voidaan tuoda asiakkaan luokse virtuaaliteknologian avulla, mikäli kohdetta ei voi muokata fyysisesti saavutettavaksi.

”Työyhteisöissä liikuntarajoitteisten ja vammaisten yhdenvertainen kohtelu on noussut vahvasti esiin viime vuosina”, toteaa yrittäjä Elina Kaukojärvi matkailupalveluita ja -elämyksiä tuottavasta EK Eventistä.

EK Event järjestää esteettömiä elämyksiä sekä vapaa-ajan matkailijoille että yritysten ja organisaatioiden henkilöstö- ja kokouspäiville. Lohjalla sijaitseva Tytyrin Elämyskaivos oli ensimmäinen kohde, jonka saavutettavuutta EK Event paransi.

”Ensisijaisena keinona on muokata kohde rakenteellisesti saavutettavaksi. Tytyrin Elämyskaivokseen pääsee nykyään myös pyörätuolilla”, sanoo Kaukojärvi.

Kaivoselämyksestä nauttimisen lisäksi Tytyri-salissa voidaan järjestää kokouksia, henkilöstöpäiviä ja muita tilaisuuksia. Liikuntarajoitteiset viedään autolla alas Tytyri-saliin, mutta he pääsevät myös kokemaan elämyshissin, jolla muut asiakkaat matkaavat 80 metriä maan alle.

”Haluamme yhdessä Lohjan Matkailupalvelun sekä Lohjan Oppaiden kanssa toimia vastuullisesti ja huomioida eri asiakasryhmät. Opastetuilla kierroksilla pyrimme aina ottamaan huomioon ryhmien erityistarpeet. Kohde on eksoottinen eikä vastaavaa ole muualla”, Kaukojärvi kertoo.

Virtuaaliteknologia tuo kohteen asiakkaan luokse

Kaikkia luonto- ja kulttuurikohteita ei voida muokata fyysisesti saavutettaviksi liikuntarajoitteisille. Kaukojärvi on kehittänyt yhteistyössä Luksian media-alan opiskelijoiden kanssa nykyaikaisen teknologian mahdollistaman keinon tuoda kohteet asiakkaan luokse.

”Lohjalla sijaitsevalle Paavolan tammelle ei pääse pyörätuolilla, joten alueesta on tehty 360-video, jonka avulla asiakas pääsee ihastelemaan uljasta luontokohdettamme”, kuvailee Kaukojärvi.

Video katsotaan metsän ympäröimänä, jolloin muiden aistien avulla elämyksestä tulee kokonaisvaltaisempi.

”Olemme saaneet pilottiryhmiltä todella hyvää palautetta. Tällaista ei ole aiemmin tehty!”

Lisätietoja: www.visitlohja.fi

Teksti: Merja Maukonen

Julkaistu: 02/2020

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.