Rekrytointi
Työaika
Yrityskulttuuri

NÄKÖKULMA

Osaajapula riivaa kahta kolmasosaa työnantajista - mitä sille voi tehdä?

Suomen osaajapula on ennätyskorkealla. Sekä yrityksillä että yhteiskunnalla on nyt yhdestoista hetki panostaa ratkaisuihin, jotka lisäävät työmarkkinoiden joustavuutta ja työntekijöiden mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen.

Yhä useampi yritys ja toimiala painii osaamisen saatavuuden kanssa. Tuore osaajapulatutkimus kertoo, että kansainvälisesti yli puolet yrityksistä ei löydä tarvitsemaansa osaamista. Suomessa tilanne on vielä kriittisempi. Osaajapula on yhdessä vuodessa kasvanut 20 prosenttiyksikköä. Nyt jo kaksi kolmasosaa (67 %) työantajista sanoo, että heillä on vaikeuksia löytää tarvittavaa osaamista.

Jotta yritykset kykenevät löytämään ja säilyttämään parhaan osaamisen, niiden on ymmärrettävä, mitä työuransa eri vaiheissa olevat työntekijät oikeasti haluavat. Perustarpeiden kuten palkan sekä kehittymis- ja uramahdollisuuksien rinnalla vaikuttaa monia muita tekijöitä, jotka liittyvät esimerkiksi työn ja vapaa-ajan tasapainoon sekä yksilöllisiin jousto- ja valinnanmahdollisuuksiin. Kun kilpailu osaajista kiristyy, näiden tekijöiden painoarvo kasvaa.

Uutta oppia myös nykyisille työntekijöille

Osaamisvajeen taklaaminen edellyttää ajattelutavan muutosta sekä monissa yrityksissä että yhteiskunnallisesti. Uusia mahdollisuuksia voivat tarjota sopeuttamisratkaisut, joiden avulla koulutusta ja siihen liittyvää tukea voidaan kohdentaa aktiivisesti jo työssä oleville – etenkin sellaisissa yrityksissä, jotka ovat ison rakenteellisen muutoksen edessä. Perinteisesti moni yritys on irtisanonut ne, joilla ei näytä olevan tulevaisuuden osaamista ja palkannut ulkopuolelta uudet henkilöt sisään. Usein voisi kuitenkin olla sekä yrityksen että yhteiskunnan kannalta tehokkaampaa kouluttaa nykyinen henkilökunta uudelleen.

Joustavat työmahdollisuudet pitävät talentit talossa

Osaajapulan vallitessa yksilön ja hänen työnantajansa kannalta avainasemaan nousee yhä vahvemmin työn joustavuus – se, miten työntekijä pystyy yhdistämään eri työmuotoja omaan uraansa ja ainutkertaiseen elämäänsä ilman merkittäviä uhrauksia ja kannustinloukkuja. Ihmiset haluavat valita, missä, milloin ja miten he tekevät töitä.

Työn ja muun elämän tasapaino ei ole tärkeää yksinomaan millenniaaleille, vaan naisille ja miehille kaikissa ikäryhmissä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että työnantajien on onnistuttava monipuolistamaan keinovalikoimaansa saada työt tehdyiksi – tavalla tai toisella. Joillekin sopii kahdeksasta viiteen toimistolla, toiset haluavat myydä osaamistaan muutaman päivän viikossa kevytyrittäjinä, joku heittää työkeikkaa silloin tällöin osittaisella vanhuuseläkkeellä.

Työnantajat uuden edessä

Tällaisen skaalautuvuuden rakentaminen ei ole työnantajille ihan helppo rasti – se edellyttää ennen muuta eri sukupolvien muuttuneiden työelämäodotusten ymmärtämistä ja hyväksymistä. Sen jälkeen on piirrettävä resursointistrategiaa uusiksi niin, että siinä on riittävän monta tukijalkaa, joita yhdistelemällä pystytään varmistamaan tarvittavan osaamisen saatavuus jatkuvasti muuttuvilla markkinoilla.

Lisää toimenpidesuosituksia osaajapulaan löydät ManpowerGroupin tutkimusraportista ”Ratkaisuja osaajapulaan: mitä työntekijät haluavat”

Matti Kariola
Toimitusjohtaja
ManpowerGroup

Matti Kariola on ManpowerGroupin Suomen ja Baltian toimitusjohtaja sekä Henkilöstöpalveluyritysten liiton hallituksen puheenjohtaja. Suomen työmarkkinoiden isoja haasteita ovat paheneva osaajapula ja kohtaanto-ongelma. Niiden ratkaisemisessa henkilöstöpalvelualan yrityksillä on keskeinen rooli.

Julkaistu: 02/2020

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.