Rekrytointi (vuokratyö)
Työlaki

TOIMITUKSELTA

Projektityöntekijät asunnottomiksi?

Helsingin kaupungin rakennusvalvonnan ohjeistus, joka uhkaa hankaloittaa asuntojen lyhytaikaista vuokrausta on noussut laajasti otsikoihin. Aiheen ympäriltä on kirjoitettu niin Helsingin Sanomissa kuin Kiinteistölehdessäkin. Viimeksi asiasta on julkaissut Kiinteistö- ja talotekniikka KITA , joka haastatteli artikkeliinsa ”Helsingin ohjeistus lainvastainen?” mm. Forenomin toimitusjohtajaa Johannes Kangasta ja Eversheds Asianajotoimiston asianajajaa Olli Iirolaa.

Huomattava vaikutus työvoiman saatavuudelle?

Toimitusjohtaja Kangas piti KITA-median haastattelussa rakennusvalvonnan tekemää ohjeistusta erittäin huolestuttavana ja toivoi, ettei ohjeistus johtaisi ylilyönteihin. Kankaan mielestä ohjeistus on varsin suurpiirteinen ja monitulkintainen ja sillä saattaa olla huomattavia vaikutuksia Suomen kilpailukykyyn työvoiman saatavuuden vaikeutumisen kautta. Pelkästään palveluntarjoajien toimialalta Kangas arvioi päätöksen vähentävän tuhansia työpaikkoja ja jopa yli 100 miljoonaa euroa liikevaihdosta.

Mihin raja vedetään?

Asianajaja Iirola hämmästeli KITA-mediassa rakennusvalvonnan linjausta ja piti erikoisena sitä, että ratkaisu liittyy yksittäiseen tapaukseen, jolla ei ole vielä lainvoimaa. Hän kyseli myös mihin raja ohjeen soveltamisessa vedetään. ”Jos otetaan vaikka tilanne, jossa rakennusfirmalla on Helsingissä huoneisto, johon se majoittaa lyhytaikaisissa työsuhteissa olevia rakennusmiehiä tarpeen mukaan, niin rikkooko tuo yritys silloin ohjetta”, Iirola heittää esimerkin.

Rakennusvalvojan edustajan vastaus KITA-median toimittajan kyselyyn ohjeen vaikutuksesta elinkeinotoimintaan ei vakuuta: ”Kaupungin elinkeino-osasto on osallistunut ohjeen laatimiseen”. KITA-median toimittaja ei ollut tavoittanut Helsingin elinkeino-osastosta ketään, joka olisi halunnut kommentoida asiaa.

Tulevaisuuden työ edellyttää lyhytaikaista asumista

Tulevaisuuden tutkijoiden mielestä tulevaisuuden työ tulee olemaan yhä enemmän pituudeltaan vaihtelevaa, projektiluonteista työtä. Tällä hetkellä tällaista työtä tehdään paljon esimerkiksi rakennusteollisuudessa ja IT-alalla. Jos kaupunki ohjeistuksillaan vaikeuttaa näiden työntekijöiden lyhytaikaista majoittamista, niin kysymys kuuluu: Mihin projektiluontoista työtä tekevät tulisi sitten majoittaa? Hotelleihin vai kenties sillan alle?

Lähde: KITA-median artikkeli ”Helsingin ohjeistus lainvastainen?"

Julkaistu: 02/2020

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.