Hyvinvointi
Tiimit
Yrityskulttuuri

Työkaveri tutuksi kokkauskurssilla

Kun etsit henkilökuntasi tilaisuuteen jotain uutta ja erilaista, löytyy vastaus Team Kitchenistä. Kokkaaminen yhdessä työkavereiden kanssa on hauskaa ja yhteishenkeä kohottavaa. Innostava kurssi käy ohjelmaksi tyhy- ja tiimipäivään tai pikkujouluihin.

”Team Kitchen on nimensä mukaisesti keittiö, jossa tiimit kokkaavat. Kurssin alkajaisiksi käymme läpi valitun menun ja jaamme osallistujat ryhmiin, joista jokainen saa oman ruoanlaittotehtävän”, kertoo Team Kitchenin keittiömestari Janna Wahlberg-Heikonen.

Kursseilla inspiroidutaan ja opitaan uutta. Kukaan ei jää pulaan, sillä tiukan paikan tullen keittiömestari auttaa ja opastaa. Myös ryhmien jäsenet tsemppaavat ja avittavat toisiaan.

”Ruokaa laittaessa työkaverin oppii tuntemaan eri tavalla, sillä kokkikoulun vapautuneessa ympäristössä tiimidynamiikka on erilaista kuin työpaikalla.”

Kun padat ovat porisseet ja tehosekoittimet jäähtyneet, on aika siirtyä pöytään. Annokset tarjoillaan tekijöidensä esitteleminä ja kas, vilkas keittiö on muuttunut viihtyisäksi illallisravintolaksi. Apuna taustalla tiskaamisessa ja pöydän kattamisessa ovat häärineet Team Kitchenin assistentit.

”Kurssit räätälöidään aina asiakkaalle ja sesonkiin sopiviksi. Myös erilaiset ruokatrendit, kuten savustaminen ja grillaaminen, tulevat esiin toiveissa. Ja mehän grillaamme ympäri vuoden! Järjestämme ainoana Suomessa Weber Grill Academy kursseja, joista saa paljon oivalluksia ja tärkeää tietoa grillauksesta ja sen eri tekniikoista.”

”Suureen suosioon on noussut myös Team Kitchenin Keittiötaistelu, jossa tiimit ottavat leikkimielisesti mittaa toisistaan televisiosta tuttujen kokkauskilpailujen hengessä”, Wahlberg-Heikonen summaa.

Lisätietoja: www.teamkitchen.fi

Julkaistu: 01/2020

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.