Johtaminen
Koulutus

Markkinointi-instituutti ja Rastor yhdistyvät

Rastor-instituutista koulutus- ja urapalvelut yksilölle ja yritykselle

Toni Berkowits

Kaksi menestyksekästä koulutustoimijaa, Markkinointi-instituutti ja Rastor, aloittavat 1.1.2020 yhteisen matkansa Rastor-instituuttina. Rastor-instituutti tarjoaa elämän suuntaa muuttavia oppimiskokemuksia ja uramahdollisuuksia sekä vauhdittaa yritysten kasvua. Osaamisen kehittämisen ja työllistämisen palveluillaan se on tekemässä Suomesta työelämän kärkimaata tuottavuudessa ja hyvinvoinnissa.

Yhdistyminen 1.1.2020 Rastor-instituutiksi synnyttää valtakunnallisen osaamisen kehittämisen ja työllistämisen palveluita tarjoavan toimijan.

Asiakaslupauksena Tunnistettava muutos

Asiakaslupauksellaan Tunnistettava muutos Rastor-instituutti kohdistaa huomion osaamisen kehittämisen ja työllistämisen palveluiden lopputulokseen. Olennaista on, että syntyy toivottua muutosta, joka näkyy asiakkaan asiakkaille, kollegoille, esimiehelle ja muille sidosryhmille.

Rastor-instituutin asiakaslupausta on lunastamassa myös laaja asiantuntijaverkosto, johon kuuluu nimekkäitä erikoisalansa asiantuntijoita ja valmentajia. Asiantuntijaverkosto takaa, että asiakkaat nauttivat aina ajantasaisesta, suoraan työelämästä kumpuavasta osaamisesta.

"Iloitsemme siitä, että asiakkaamme kääntyvät yhä uudelleen puoleemme, jolloin saamme nauttia pitkäjänteisestä yhteistyöstä heidän kanssaan ja todistaa upeita yhteistyön tuloksia. Asiakkaat mahdollistavat olemassaolomme", kiteyttää Toni Berkowits, Markkinointi-instituutin ja Rastorin nykyinen ja Rastor-instituutin tuleva toimitusjohtaja.

"Olemme panostaneet merkittävästi palveluidemme digitalisointiin tukeaksemme osaamisen ja liiketoiminnan kehittämistä moninaisin muodoin. Näin kykenemme tuottamaan poikkeuksellista asiakaslaatua asiakkaillemme, olipa kyseessä yksilö tai yritys. Yhdistymisen myötä voimme nyt tarjota asiakkaille erittäin laadukkaan palvelukokemuksen Rastor-instituuttina", sanoo Berkowits.

Valtakunnallinen kumppani kasvun vauhdittamiseen

Rastor-instituutti tarjoaa osaamisen kehittämisen palveluita mm. seuraavilla osaamisalueilla: esimiestyö ja johtaminen, talous ja rahoitus, markkinointi ja viestintä, myynti ja asiakkuudet, tuotekehitys ja palvelumuotoilu, HR, logistiikka, työnjohto sekä tekniikka ja rakentaminen. Rastor-instituutti on myös oppisopimuskouluttaja ja järjestää Opetushallituksen virallisia ammatillisia tutkintoja.

Rastor-instituutti toteuttaa osaamisen kehittämisen palveluiden lisäksi työllistämisen palveluita, joilla turvataan osaavan työvoiman saatavuus ja näin varmistetaan suomalaisten yritysten kasvu. Työllistämisen palvelut muodostuvat rekry-, täsmä- ja muutoskoulutuksista sekä muutosturvapalveluista.

Rastor-instituutti on yhdistymisen myötä merkittävä valtakunnallinen palvelukumppani yksilöille ja yrityksille. Toimipisteet sijaitsevat viidellä paikkakunnalla: Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Lisäksi se palvelee asiakkaiden tarpeiden mukaan ympäri Suomen.

"Paitsi että toimimme viidellä paikkakunnalla, tulemme asiakkaamme luokse juuri sinne, missä meitä tarvitaan. Voimme järjestää valmennuksia ja koulutuksia valtakunnallisesti toimivien yritysten kaikissa toimipisteissä ja tuoda lisäarvoa paikallistuntemuksellamme", kertoo Berkowits.

Rastor-instituutti työllistää noin 150 henkilöä, ja sen odotettu liikevaihto vuodelle 2020 on noin 20 M€. Rastor-instituutin omistaa Rastor-instituutti ry.

Julkaistu: 12/2019

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.