Johtaminen
Rekrytointi (arviointityökalut, rekrytointityökalut, vuokratyö)

Treamer rakentaa digisiltaa työntekijöiden ja työantajien välille

© Miguel Miranda

Perinteiseen rekrytoinnin malliin kuuluu vahvasti sopivan työntekijän määritteleminen työtehtävään koulutuksen, työkokemuksen ja tehtävään sitoutumisen avulla. Täytyy olla hankittuna koulutus X, kokemusvuosia Y ja sitouduttava työhön Z ajaksi. Yksi työtehtävä, yksi työntekijä, ja mitä pidemmäksi aikaa, sen parempi.

”Mutta mitäs jos koko peruskuvio määritellään uusiksi”, kysyy Peter Sazonov, startup-yritys Treamerin toimitusjohtaja ja perustajajäsen.

© ship Startup Festival

Uusi aika, uudet mallit

”Mitä jos sama tehtävä uskotaan henkilöille, joilla on vaihteleva koulutustausta ja monimuotoiset kokemukset työelämästä? Mitä jos saman työtehtävän, johon ennen haluttiin yksi henkilö, tekeekin useampi ja vielä oman aikataulunsa mukaan?” haastaa Sazonov uuden ajattelun polulle.

Sazonovin mukaan ihmiset haluavat tehdä töitä ja osallistua, mutta pelisäännöt ovat muuttuneet. ”Rekrytoivien yritysten on aika muuttaa myös omaa ajattelumalliaan. Kaikki haluavat muuttaa maailmaa, mutta kukaan ei halua muuttaa itseään.”

Teknomurros mullistaa rekrykentän

Treamerin näkemyksen mukaan työntekijöiden vaihtuvuus työmarkkinoilla kasvaa, alasta riippumatta. Kun vaihtuvuus kasvaa, pitää tavoittaa yhä useampia työntekijöitä, yhä nopeammin. Treamerin ratkaisu on helppokäyttöinen sovellus, jonka avulla yritykset pystyvät tilaamaan vuokratyöntekijöitä kellon ympäri, useiden tuhansien ihmisten joukosta. Samalla työntekijät voivat itse määrittää, koska työnsä tekevät.

”Samalla kun puhutaan kohtaanto-ongelmasta, on 4,4 miljardia ihmistä verkossa. Teknologian avulla ihmiset pystytään tavoittamaan huomattavasti tehokkaammin ja nopeammin kuin koskaan aikaisemmin, kun se tehdään oikein”, linjaa Sazonov.

Prosessit tukemaan vaihtuvuutta

Sazonov huomauttaa, että teknologia on mahdollistaja, ei ihmelääke. Hänen mukaansa lopullinen vastuu on rekrytoivalla yrityksellä. Jokaisen yrityksen olisi pystyttävä kehittämään prosessit, joiden avulla liiketoiminta kestää työntekijöiden vaihtuvuuden.

”Kilpailukykyiset eturivin yritykset ovat jo nyt pystyneet luomaan tehokkaan perehdytyksen tehtävään kuin tehtävään, mutta tulevaisuudessa tästä tulee kriittinen tekijä kaikille yrityksille”, hän ennustaa.

Lisätietoja: www.treamer.com

Teksti: Sami J. Anteroinen

© Treamer - IQUII Digital Company

Julkaistu: 10/2019

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.