Koulutus

Uutta osaamista HR-ammattilaisille

Aktiivinen ja asiantunteva henkilöstöjohtaminen on merkittävä osa yrityksen menestystä

Vaasan yliopiston HR MBA -täydennyskoulutus on suunnattu työelämässä oleville HR-alan asiantuntijoille. Kuudesta moduulista koostuva koulutus auttaa kehittymään johtajana ja antaa valmiuksia strategian laatimiseen sekä kansainvälistymiseen.

Vaasan yliopiston HR MBA -koulutusta on kehitetty työelämälähtöisesti alan uudet suuntaukset huomioiden. Koulutuksen kuusi itsenäistä moduulia voi suorittaa työn ohella. Seuraava johtajuutta käsittelevä HR MBA -moduuli alkaa 10.2.2020.

”Lähiopetusta järjestetään kuukausittain kaksi päivää. Lisäksi osallistujat tekevät oppimistehtäviä oman organisaationsa näkökulmasta, joten koulutus hyödyttää koko organisaatiota”, kertoo koulutuspäällikkö Pia-Liisa Äijö.

Osallistujilla on oltava alan pohjatiedot, ja kolmen vuoden johtamiskokemusta suositellaan. Lähiopetuspäivinä käsitellään alan haasteita ja ydinkysymyksiä henkilöstöalan kansainvälisen tason tutkijoiden ja ammattilaisten johdolla.

”Joustava opiskelumuoto sopi täydellisesti kokoaikatyössä olevalle. Ammattitaitoni ja johtajuuteni kehittyivät, ja verkostoiduin ryhmässäni olleiden henkilöstöalan ammattilaisten kanssa”, sanoo HR MBA -koulutukseen osallistunut henkilöstöpäällikkö Reijo Salminen metallinjalostusyritys Boliden Harjavalta Oy:stä.

Strategisesta johtamisesta henkilöstön hyvinvointiin
Koulutuksessa käydään läpi HR-johtamisen ydinalueita, kuten henkilökohtaisen suorituksen arviointia ja palkitsemismallien kehittämistä, sekä liiketoiminnan keskeisiä alueita, kuten johtajuutta, strategian kehittämistä ja implementointia ja johdon laskentatoimea.

”Johtajuuden moduulit olivat erittäin hyödyllisiä, sillä insinöörin koulutuksessani ei käsitelty ihmisten johtamista lainkaan. Teoreettinen taustoitus antoi lisävalmiuksia työhön”, sanoo Salminen.

Strateginen HR, johtaminen ja resursointi tähtäävät opiskelijan oman toimialueen strategian kehittämiseen sekä auttavat näkemään henkilöstöjohtamisen merkityksen yrityksen tuloksessa.

”Tavoitteenamme on kehittää tulevaisuuden ammattilaisia, jotka hallitsevat yrityksen henkilöstöhallinnan huomioiden eri näkökulmia, esimerkiksi tulevaisuuteen tähtäävän strategisen resursoinnin, digitalisaation vaikutukset toimialallaan sekä osaavat huomioida johtamisessa tulevien sukupolvien erilaiset arvot ja näkemykset", kuvailee Äijö.

Lisätietoja koulutusohjelmasta: www.univaasa.fi/mba

Teksti: Merja Maukonen

Julkaistu: 10/2019

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.