Koulutus
Rekrytointi (rekrytoivat koulutusohjelmat)

Saranen kasvattaa uutta osaamista

Rekrytoinnin näkökulman muutos vastaa kasvavien alojen osaajapulaan

Osaamistarpeiden ennakointi ja rekrytoinnin aikajänteen pidentäminen ovat aiempaa tärkeämpiä, jotta kasvualoille saadaan uusia päteviä tekijöitä. Omien osaajien kasvattaminen ja osaamisen jatkuva kehittäminen luo perustan kasvulle.

Saranen tukee yrityksiä osaamisen uudistamisessa kasvattamalla uusia osaajia rekrytoivien koulutusohjelmien avulla, sekä toimimalla yritysten kumppanina työntekijöiden jatkuvan kasvun varmistamiseksi.

”Kasvualoilla ei ole aina mahdollista saada valmista osaajaa rekrytointitarpeeseen. Rekrytoivat koulutusohjelmat on suunniteltu yritysten tarpeisiin erityisesti osaajapulasta kärsivillä alueilla”, sanoo Sarasen toimitusjohtaja Janne Lindfors.

Rekrytoivat koulutusohjelmat toteutetaan tiiviissä ja saumattomassa yhteistyössä paikallisten ELY-keskusten, TE-palveluiden sekä IT-alan ja digitalisaation globaaleiden toimijoiden kuten Googlen, Microsoftin ja Salesforcen kanssa. Ohjelmien sisältö räätälöidään alueellisesti yritysten tarpeita vastaaviksi ja ne kattavat koko rekrytointiprosessin aina hakijamarkkinoinnista esivalintaan saakka. Vuosittain ohjelmista työllistyy yli 700 uutta tekijää.

”Koulutamme ammattilaisia ohjelmisto- ja tietoturva-aloille, data-analytiikkaan ja taloushallinnon rooleihin. Tunnemme yrityskentän, ja meillä on pitkä kokemus persoonapohjaisista rekrytoinneista”, sanoo Lindfors.

Osaamisen kehittäminen luo jatkuvuutta
Oikean osaamisen houkuttelu ja sitouttaminen puhututtaa niin pienissä kuin suurissa yrityksissä. Digitalisaation tuoma muutosaalto on luonut osaamisvajeen, joka hidastaa yritysten kasvua ja kilpailukyvykkyyttä.

Hyviä ja potentiaalisia työntekijöitä on vapaana työmarkkinoilla ja yrityksillä itselläänkin, mutta osaaminen ei kohtaa yritysten tarpeiden kanssa. Aggressiivisen kilpailun sijaan osaaja kannattaakin usein kasvattaa Lindforsin mukaan itse.

”Haluamme Sarasella luoda jatkuvan oppimisen kehittämisen kulttuuria niin yrityksiin kuin yksilöille. Jatkuva muutos on tosiasia, digitalisaatio tekee siitä nopeampaa. Mukana pysymisen varmistamiseksi toimintamallit myös henkilöstön osaamisen kehittämiseen on luotava nyt. Se on perusta jatkuvalle kasvulle”, sanoo Lindfors.

Lisätietoja: www.saranen.fi

Teksti: Merja Maukonen

Julkaistu: 10/2019

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.