Rekrytointi (rekrytointityökalut)

Täsmähaulla tuloksiin

Rekrytointi.com Osaajapankki törmäyttää työnantajat ja osaajat

Kuvassa Irina Karppinen (vas.), Mikko Kuhalampi ja Ramona Westersund.

Kun yritykset etsivät taitavaa väkeä, kovat osaajat voivat olla kiven alla – tai siltä ainakin tuntuu. Suomessa on edelleen huomattava kohtaanto-ongelma siinä, miten rekrytoivat yritykset ja osaajat saadaan saatettua yhteen onnellisten tähtien alla. Rekrytointi.com Osaajapankki syntyi ideasta, että näille kohtaamisille pitäisi tarjota alusta, joka todella toimii – ja hyödyttää kaikkia osapuolia.

Mikko Kuhalampi Rekrytointi.comista kertoo, että Osaajapankki laitettiin pystyyn vuoden 2018 lopussa. ”Ryhdyimme keräämään osaajien profiileja tietokantaamme ja toiminta lähti kovaan kasvuun.”

Ensimmäisen yhdeksän kuukauden jälkeen Osaajapankista löytyy jo 60 000 osaajaprofiilia, mikä tekee siitä valtakunnan nopeimmin kasvavan osaajapankin. ”Tavoite tälle vuodelle on 100 000 profiilia”, Kuhalampi kertoo.

Haku päällä
Palvelu on myös uudistumassa: lokakuusta lähtien rekrytoivat yritykset pystyvät selaamaan Osaajapankin profiileja sekä ottamaan suoraan yhteyttä osaajiin. ”Homma toimii siten, että yritykset voivat tehdä hakuja erilaisia kriteerejä käyttäen. Näin voidaan rajata hakijat vaikkapa koulutustason, osaamisalueen, tehtävänimikkeen tai paikkakunnan mukaan”, kertoo Kuhalampi.

”Lisäksi voidaan käyttää vapaata sanahakua, joka löytää vastaavuudet myös käyttäjän CV:n sisältä.”

Uuden palvelun kanssa on tehty rajusti töitä ja erilaisia asiakastestauksia on toteutettu, jotta uudet ominaisuudet on saatu sopimaan yritysten pirtaan. Kuhalampi kertoo, että yrityksiltä saadun palautteen mukaan omatoiminen, räätälöitävissä oleva haku on juuri sitä, mitä tänä päivänä halutaan.

”Pilotoimme palvelua toimittamalla itse viisi sopivinta osaajaa asiakkaalla avoinna olevaan paikkaan. Näin opimme itse, miten palvelua voidaan kehittää. Nyt asiakkaalle annetaan vielä enemmän pelivaraa ja mahdollisuuksia löytää oikeat henkilöt”, hän toteaa.

Valitse oikea palvelutaso
Uusi palvelu toimii kuukausiveloitteisesti siten, että asiakas voi valita itselleen parhaiten sopivan palvelutason. ”Palvelutaso riippuu kuukaudessa avattujen profiilien määrästä. Järjestelmän kautta voi tehdä maksuttomia hakuja, jolloin profiilien tiedot ovat anonymisoituja. Kiinnostuttuaan osaajasta tarkemmin, palvelun tilannut rekrytoija voi avata profiilin tarkemmat tiedot.”

Kuhalammen mukaan yrityksessä osattiin arvata Osaajapankin menestyvän, koska vastaavat palvelut maailmalla ovat pärjänneet erittäin hyvin. ”Tällainen CV-pankki ei ole mikään uusi asia kansainvälisessä katsannossa, mutta me halusimme tehdä Suomeen palvelun, joka sopii juuri tänne. Saadun palautteen perusteella olemme onnistuneet tässä varsin hyvin.”

Osaajapankki ei myöskään ole vain milleniaalien rekryareena: Kuhalampi kertoo, että hakijoiden joukossa on kaikenikäisiä.

”Ikähaitari on meillä laaja, mutta isoimmat ikäluokat ovat 20-25-vuotiaat ja 26-30-vuotiaat.”

Älyrekry tulee
Rekrytointi.com hyödyntää myös tekoälyä uusien palveluiden ja ominaisuuksien luomisessa. Kuhalampi kertoo, että keväällä starttasi yhteistyökumppanin kanssa toteutettava AI-projekti, joka etsii esimerkiksi ”matchejä” semanttisten asiayhteyksien perusteella.

”Projekti mahdollistaa aivan uudenlaisia törmäytyksiä ja olemme jo nähneet varsin rohkaisevia tuloksia”, paljastaa Kuhalampi.

Lisätietoja: rekrytointi.com

Teksti: Sami J. Anteroinen

Julkaistu: 09/2019

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.