Hyvinvointi
Tiimit
Yrityskulttuuri

Potkua pikkujouluihin ja elämyksiä Kapsäkki-teatterista

Musiikkiteatteri Kapsäkki Helsingin Vallilassa tarjoaa yrityksille mukavan illan musiikkiteatterin parissa. Mahdollisuuksia on monia. Esityskalenterissa on tarjolla niin henkilökohtaisesti koskettavia kuin laajasti viihdyttäviä esityksiä.

”Monivuotinen hitti Huippuosaajat sukeltaa pelkäämättä työelämän haasteisiin musiikkikomediana. Jos työelämää ei sen enempää halua teatteri-iltana mietiskellä, voi nauttia myös upeasta ja monipuolisesta muusta ohjelmistosta. Tästä voisin vaikkapa suositella syyskauden uutuus ensi-iltaa, Stella Polariksen Impromusikaalishowta tai jos haluaa heittää kunnolla Korot Kattoon! niin sekin onnistuu huikeiden Ria Katajan ja Minna Kivelän esityksessä”, kertoo tuottaja Anu Hostikka Kapsäkistä.

Lähestyvään pikkujoulukauteen löytyy niin rentoa kuin hulvatontakin ohjelmaa. Musiikkiteatteri Kapsäkin yhteydessä sijaitsee uusi ravintola Bistro K, jota pyörittää maineikkaasta Ravintola Ainosta tutut omistajat. Bistro K:ssa voi nauttia lasillisen tai herkullisen menuun ennen tai jälkeen esityksen. Teatterisalin puolella on myös anniskeluoikeudet.

”Meillä on paikkoja teatterissa enintään 200 hengelle ja se onkin oikeastaan ainoa rajoite illan tai tilaisuuden suunnittelua ajatellen. Muuten meille voi tulla pienemmät ja isommat työyhteisöt ja näyttämöä voi myös muokata tilaisuuden mukaan”, Hostikka sanoo.

”Erinomaiset näyttelijät ja muusikot takaavat aina esitysten laadun. Kapsäkin syksyn esiintyjissä on jälleen mukana myös suosikkinäyttelijä Martti Suosalo, joka jatkaa meillä hittiesityksellään Neljä pientä annosta. Iiro Rantala vastaa siinä musiikista, kuten myös suositussa Putkiremontti-komediassa. Syyskauteen mahtuu vielä 100 esitystä ja vaikka osa on jo myyty, niin tilaa on yhä”, Hostikka jatkaa.

Lisätietoja: www.kapsakki.fi

Teksti: Esa Pesonen

Julkaistu: 09/2019

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.