Johtaminen
Koulutus
Tiimit
Valmennus

Coaching vaatii myös eettistä valppautta

Suomalaiset coaching-toimijat ICF Finland ry, EMCC Finland ry ja Suomen coaching-yhdistys tekevät yhteistyötä etiikan saralla. Coachingin ja mentoroinnin eettinen toimikunta on toimijoiden yhteinen coachingin ja mentoroinnin eettisiä periaatteita edistävä ja valvova toimielin, joka on perustettu vuonna 2013. Toimikunta on riippumaton ja toimii itsenäisenä toimielimenä.

Eettisen toimikunnan tarkoituksena on edistää ja valvoa coachingin ja mentoroinnin eettisyyttä ja ammattimaista toimintaa, ylläpitää keskustelua sekä tarvittaessa ratkaista coaching- ja mentorointitoimintaan liittyviä ristiriitatilanteita.

Heli Backman ICF Finlandista on taustaltaan alun perin liikejuristi, joten hänellä on varsin hyvä käsitys esimerkiksi erilaisista eturistiriidoista ja jääviysasioista, joihin coach voi törmätä.

"Coachingissa luottamus on niin keskeinen asia, että kaikilla alan toimijoilla on oltava selkeä käsitys pelisäännöistä", hän korostaa.

Annele Aarni-Wiklund Suomen Coaching-yhdistyksestä kertoo, että arvot eettisen toimikunnan takana ovat kunnioittavuus, vastuullisuus ja osaaminen.

"Eettisyyttä on myös sen pohtiminen, milloin asiakas on saanut coachingista kaiken sen, minkä voi saada ja on aika lopettaa."

Mikäli epäeettistä tai muutoin epäasiallista toimintaa huomataan coachingin tai mentoroinnin piirissä, voidaan asia saattaa toimikunnan käsiteltäväksi. Tämä koskee kaikkia coacheja ja mentoreita (myös niitä, jotka eivät ole yhdistyksen jäseniä) ja myös muita tahoja: ilmoituksen epäeettisestä toiminnasta voi tehdä myös coachin tai mentorin asiakas tai muu osapuoli.

Ilmoituksia ei toimikunnan kuuden toimintavuoden aikana ole juurikaan tullut. Christel Berghäll EMCC Finlandista pitää tätä lähtökohtaisesti hyvänä asiana, mutta toisaalta ilmoitusten vähyys ei välttämättä kerro koko kuvaa:

"Onko kentällä kaikki aina hyvin, sitä me emme voi varmuudella tietää. Toimikunta kuitenkin tarjoaa tärkeän väylän, mikäli epäilyjä epäkohdista halutaan tuoda esiin", hän pohtii.

Toimikunta pyrkii ensisijaisesti toimimaan sovittelijana osapuolten välillä, ja se voi antaa käsittelemissään asioissa suosituksia. Toimikunta käsittelee kaikki asiat ehdottoman luottamuksellisesti ja sen jäseniä sitoo salassapitovelvollisuus. Coachingin ja mentoroinnin eettinen toimikunta ei ole oikeudellinen elin, joten se ei voi antaa sitovia päätöksiä.

Toimikunnassa on kolme jäsentä ja heillä kullakin henkilökohtainen varajäsen. Kukin organisaatio valitsee toimikunnan jäseneksi kokeneen coachingin ja mentoroinnin ammattilaisen.

Teksti: Sami J. Anteroinen
Kuva: Pixabay

Julkaistu: 08/2019

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.