Hyvinvointi
Johtaminen
Työaika
Yrityskulttuuri

66 prosenttia asiantuntijatyötä tekevistä valvoo öisin työasioiden vuoksi, kertoo Smartumin tutkimus

Smartum teetti loppuvuonna 2018 Työssä elämisen tutkimuksen, jossa tutkittiin asiantuntija- ja tietotyötä tekevien kokemuksia sekä asiantuntijatyötä johtavien päättäjien suhtautumista työn ja henkilökohtaisen elämän yhteensovittamiseen, kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja työelämän inhimillistymiseen.

Tutkimuksesta selvisi, että suurin osa asiantuntijoista kokee numeroiden ohjaavan yrityksen toimintaa ihmisten hyvinvoinnin sijaan. Henkilöstön kokonaisvaltainen hyvinvoinnin tukeminen vaikuttaa olevan pelkkää puhetta. Etätyö ei vielä ole uusi musta, ja vapaa-aika ei ole puhtaasti työstä palauttavaa aikaa. Töissä mietitään henkilökohtaisen elämän asioita ja kotona puolestaan työasioita. Lisäksi työasiat rullaavat useilla mielessä vielä yölläkin. Esimerkiksi 66 % kertoo työasioiden valvottavan öisin ainakin silloin tällöin. Eniten työasiat valvottavat keskijohtoa ja esimiehiä. Heille myös ajatusten nollaaminen työpäivien jälkeen on vaikeinta, pienelle osalle jopa mahdotonta.

"Tutkimuksen tulokset paljastavat, että muutoksia on tehtävä ja nopeasti. Ihminen ei todellakaan ole kone!", toteaa Smartumin johtaja Suvi Widgren.

Etätyö ei ole uusi musta

Vain kolmasosassa työpaikoista on rajaton etätyömahdollisuus ja joka seitsemännessä yrityksessä etätyö ei ole lainkaan mahdollista. Päättäjistä 40 % sanoo, että etätöistä on ilmoitettava etukäteen. 31 % asiantuntijoista kertookin olevansa tyytymättömiä siihen, kuinka he voivat itse vaikuttaa työaikoihinsa.

"Tässä olisi nyt yrityksillä peiliin katsomisen paikka. On vanhanaikaista luulla, että asiantuntijatyölle ominaista ajatustyötä voisi oikeasti sitoa aikaan tai paikkaan. Tulokset ne ovat, jotka puhuvat puolestaan. Ei se, mihin kellon aikaan tai missä maailmankolkassa työ on tehty", sanoo Widgren.

Juoksulenkki tulee nähdä ajatustyöläisen työvälineenä

Tutkimuksesta käy ilmi, ettei työpaikoilla juurikaan ole käytäntöjä palautumisen tueksi - ei työpäivän aikana eikä sen jälkeen. Tarve palautumista tukeville käytännöille on kuitenkin olemassa, sillä 59 % asiantuntijoista kokee kuormittavaksi työasioiden miettimisen vapaa-ajalla. 42 % kertoo ajatusten nollaamisen työpäivän jälkeen vievän jopa 1-2 tuntia, ja 21 %:lle ajatusten nollaaminen on vaikeaa. Tutkimuksen mukaan työasioita ajatellaan sekä spontaanisti mutta myös tietoisesti vapaa-ajalla silloin, kun se itselle sopii. Parhaimpien ideoiden kerrottiinkin syntyvän usein vapaa-ajalla, esim. lenkillä tai suihkussa.

"Miksei lenkillä käyminen kesken työpäivän ole työksi luettavaa aikaa, jos lenkkeily kerran on yksi parhaita ajatustyötä tukevia työvälineitä?", ihmettelee Widgren ja jatkaa: "Kun me Smartumilla pohdimme keinoja jo työpäivän aikana tapahtuvan palautumisen tueksi, päätimme, että henkilöstömme saa vastedes lepuuttaa aivojaan työajalla liikunnan tai kulttuurin parissa kolme tuntia viikossa".

Aito tukeminen on tekoja

"Tutkimus paljasti myös, että kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin seuraaminen ja tukeminen asiantuntijatyötä tekevien suomalaisten työpaikoilla on edelleen lähinnä puheen tasolla", kertoo Widgren. Vastaajista vain kolmanneksen työpaikoilla seurataan työhyvinvoinnin lisäksi myös henkilökohtaisen elämän hyvinvointia ja jaksamista. "Koska pelkkä seuranta ei riitä, selvitimme myös, käydäänkö tuloksista keskustelu esimiehen kanssa ja onko yrityksillä tarjolla minkäänlaisia tukipalveluita henkilökohtaisen elämän haasteisiin ja kriiseihin", Widgren jatkaa.

Tulokset olivat ristiriitaiset, sillä työnantajista 85 % väittää, että henkilöstön kanssa keskustellaan henkilökohtaisen elämän hyvinvointiin ja jaksamiseen liittyvistä tuloksista, mutta työntekijöistä vain 52 % kertoo käyneensä kyseisen keskustelun esimiehensä kanssa. Työnantajat ovat ymmärtäväisiä työntekijöiden henkilökohtaisen elämän haasteiden suhteen, mutta konkreettisia tukikeinoja työterveyspalveluiden lisäksi on tarjolla vähän. Tukipalveluita kaivattaisiin mm. lasten, lemmikin tai läheisen hoitoon, talous- ja lakineuvontaan sekä parisuhdeterapiaan. Perusteluiksi tällaisten tukipalveluiden puuttumiselle päättäjät antavat mm. kustannussyyt, tasapuolisuuden hankalan toteuttamisen ja palveluiden vaikean toteuttamisen.

"Ei mikään ihme, että jopa 61 % asiantuntijatyötä tekevistä kertoo kokevansa, että yritystä johdetaan ihmisten sijaan numeroiden kautta", toteaa Widgren. "Ideaalimaailmassa työnantajille olisi itsestään selvää, että yrityksen tulos koostuu ihmisten tekemästä työstä, ja vain kokonaisvaltaisesti hyvinvoivat ihmiset voivat tehdä hyvää tulosta", Widgren kärjistää. "On siis täysin luonnollista, että tukea tarvitaan myös henkilökohtaisen elämän puolella, sillä henkilökohtainen elämä ja työelämä ovat yhtä ja samaa elämää. Toimistoon sidottujen, tunteettomien klo 8-16 työskentelevien ihmisrobottien aika on lopullisesti ohi. Näyttääkin siltä, että tässä on nyt todella monella firmalla ison pohdinnan paikka", Widgren summaa.

Smartum toteutti tutkimuksen yhdessä Kuulas Helsingin ja Sailerin kanssa. Vastaajat olivat asiantuntijayritysten päättäjiä sekä ajatus- ja tietotyötä tekeviä 25-55-vuotiaita asiantuntijoita. Määrälliseen tutkimukseen vastasi 405 asiantuntijaa ja 200 yrityspäättäjää. Laadullisessa tutkimuksessa haastateltiin 25 henkilöä.

Julkaistu: 03/2019

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.