Hyvinvointi

Suomi ja työpaikat tarvitsevat lisää liikettä!

Henkilöstöliikunnan asema Suomessa on vahva, mutta sen kohdistumista ja vaikutuksia seurataan vähän. Liikkeelle kannustaminen ei tarkoita pelkkiä rahallisia panostuksia, vaan liikkumisen kulttuuri syntyy yhteisestä sopimuksesta ja työnteon tavoista.

Marjo on pääkaupunkiseudulla IT-alan yrityksessä työskentelevä nelikymppinen entinen sohvaperuna. Entinen, sillä uuden työpaikan myötä Marjo sai kokea, kuinka suuri vaikutus työyhteisön kulttuurilla on liikunnallisen elämäntavan juurruttamisessa.

”Olen jäänyt koukkuun työmatkapyöräilyyn. Se on hetki omaa aikaa, kun lapset on saatu päiväkotiin ja kouluun. Helpoksi sen tekee se, että työpaikalla pyörän saa suojaan turvalliseen paikkaan ja on hyvät suihkutilat. Lisäksi työpaikalla on opastettu pyörän huoltamiseen, niin kulkupeli myös toimii”, Marjo kertoo.

Marjon työpaikalla liikkuminen on tärkeä osa työntekoa. Viikkopalavereissa joka toinen kohta käsitellään istuen, joka toinen seisten. Lounaalle lähtiessä käytetään portaita hissin sijaan, ja yhdessä käydään kokeilemassa erilaisia lajeja.

”Olemme tiimipalavereissa keskustelleet siitä, millaisilla tavoilla voimme tuoda liikettä esimerkiksi työpisteellä olemiseen tai palavereihin.”

”Liikkeen lisääminen työpaikoilla syntyykin yhteisestä sopimuksesta”, muistuttaa liikunnallisen elämäntavan erityisasiantuntija Matleena Livson Suomen Olympiakomiteasta. ”Liikettä lisätään arkeen yksinkertaisilla, pienillä valinnoilla, jotka eivät maksa mitään, mutta joilla on iso vaikutus hyvinvointiin pitkällä aikavälillä.”

Ei pelkkä henkilöstöetu
Henkilöstöliikunnan asema Suomessa on vahva. Henkilöstöliikuntabarometrin 2017 mukaan suurin osa työpaikoista tukee henkilöstön liikkumista jollakin tavalla. Se on merkittävää, sillä työelämä koskettaa noin 2,5 miljoonaa työikäistä, joista iso osa liikkuu liian vähän ja istuu liian paljon. Tuoreen liikuntatutkimuksen mukaan 20 prosenttia suomalaisista aikuisista ei harrastanut minkäänlaista liikuntaa vuonna 2018.

”Suomi ja työpaikat tarvitsevat lisää liikettä! Tutkittu tosiasian on, että sekä kroppa että päänuppi hyötyvät liikkeestä, niin terveyden kuin työnteon näkökulmasta”, Livson muistuttaa.

Tutkimusten mukaan jokainen työhyvinvointiin panostettu euro tulee takaisin moninkertaisena. Hyvin hoidettu henkilöstöliikunta voi maksaa itsensä takaisin myös yhteisöllisyyden ja työnantajamielikuvan kohentumisen kautta.

”Työnantajilla onkin merkittävä mahdollisuus vaikuttaa siihen, että liikkumisesta tulee osa jokaisen työyhteisön arkea – matkalla töihin, työpäivän aikana ja vapaa-aikana. Silloin liikunta ei ole vain yksi henkilöstöetu muiden joukossa, vaan osa tavoitteellista työhyvinvoinnin johtamista, joka kohdentuu ja vaikuttaa halutulla tavalla.”

Vaikutuksia seurataan heikosti
Jotta työyhteisöliikunnan toteutus onnistuisi, tarvitaan suunnitelmallisuutta, tavoitteellisuutta ja pitkäjänteistä toimintaa osana yrityksen työhyvinvoinnin kokonaisuutta. Livson muistuttaa, että yhteistyön avulla myös vähän liikkuvia työntekijöitä voidaan kannustaa liikkumaan.

”Tarvitaan hyvin koordinoitua yhteistyötä yrityksen johdon, työterveyshuollon, liikuntapalveluiden tuottajien ja työsuojelun välillä.”

Henkilöstöliikuntabarometrin mukaan panostukset työntekijöiden liikkumiseen ovat vuositasolla noin 400 miljoonaa euroa. Päätökset resursseista ja investoinneista tekee useimmiten ylin johto. Yllättävää on, että lähes 40 % barometriin haastatelluista johtajista kertoo, ettei investointien kohdistuvuuden ja vaikutuksen seurantaan ole minkäänlaisia käytäntöjä.

”Suunnitelmallisuuden ja seurannan avulla henkilöstöliikuntainvestoinnille saisi kuitenkin enemmän vastinetta.”

Livson kuitenkin muistuttaa, että liikunnalliseen elämäntapaan kannustaminen ei tarkoita yksinomaan taloudellista tukea. Myös huomion kiinnittäminen olosuhteisiin, kuten suihkutiloihin ja pyörien säilytyspaikkoihin, istumisen vähentämistä edistäviin työtiloihin ja työpaikan yhteisiin työskentelytapoihin tuovat tuloksia.

Jokaiselle oma mielekäs tapa liikkua
Kun liikkeen lisäämisestä tulee koko työyhteisön asia, liikunta ei unohdu tai sen tuominen keskelle työpäivää ei nolota ketään. Esimerkkiä voi ottaa Marjon työpaikasta, jossa taukojumppaa tehdään yhdessä vuorotellen vetäen.

”Se on helppoa, kun voi laittaa päälle vaikka valmiin videopätkän taukoliikuntasovelluksesta. Kenenkään ei tarvitse yksin muistaa tai kehdata, koska työkaverit pyytävät mukaan.

Työyhteisön toimintatavoilla on todennäköisesti hyvin suuri merkitys myös vähemmän liikkuvien mukaan houkuttelussa. Joka neljäs työntekijä kertoo innostuvansa tai aktivoituvansa työkaverien vaikutuksesta, yhtä moni työpaikkojen liikuntaporukoiden ja -kerhojen ansiosta. Livson muistuttaa, että mukaan pyytämisellä on suuri voima.

”Jos osallistutaan porukalla vaikkapa lajikokeiluun tai treenataan yhdessä johonkin hauskaan urheilutapahtumaan, jokainen saa lisää mahdollisuuksia löytää juuri itselleen sopivan ja mielekkään tavan liikkua.”

Teksti: Suomen Olympiakomitea
Kuva: Milla Vahtila

 

 

Olympiakomitea haastaa työyhteisöt Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailuun

Olympiakomitean Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailulla halutaan korostaa liikunnan merkitystä Suomen taloudelle ja kansanterveydelle. Kilpailuun osallistuvat työpaikat saavat Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoituksesta työkaluja henkilöstön aktivoimiseen ja liikuntaohjelman systemaattiseen kehittämiseen. Voittaja palkitaan Urheilugaalassa.

Lue lisää: suomenaktiivisintyöpaikka.fi

Julkaistu: 06/2019

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.