Johtaminen
Koulutus
Valmennus
Yrityskulttuuri

Ideoiden runsaudensarvi

HRx 2018 tarjosi kovan luokan puheenvuoroja meiltä ja maailmalta

HRx 2018 kokosi HR-heimon Messukeskukseen marraskuussa. Yli 500 HR-ammattilaista oli paikalla kuulemassa sanaa - ja verkostoitumassa, keskustelemassa ja inspiroitumassa alan edelläkävijöiden johdolla. Suomen johtavan HR-tapahtuman juonsivat Ronja Salmi ja Lorenz Backman.

Avainasiakaspäällikkö Hanna Heikkinen tapahtuman järjestäneestä Alma Talentista kertoo, että pääteemana messuilla oli "Tulevaisuuden työelämä - HR muutoksen etulinjassa". Päivän keskeisiä kysymyksiä olivat, miten kulttuurimuutosta johdetaan onnistuneesti - ja minkälaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Lisäksi tapahtumassa etsittiin vastauksia siihen, kuinka yritys ja henkilöstö voi parhaiten hyötyä uusista teknologioista ja tavoista tehdä työtä?

Tapahtuman vieraiden palautteen perusteella erityisen mieleenpainuvia olivat hienot kansainväliset keynote-esitykset. Esimerkiksi professori Moira Clark, Henley Business Schoolista läpivalaisi yrityskulttuurin merkitystä ajatuksia herättävällä tavalla. Clarkin keynote-puheenvuorossa todettiin, että henkilökunnan tyytyväisyyteen kannattaa panostaa, koska sen noustessa myös asiakaskunta saadaan hymyilemään.

"Clark korosti, että kulttuuri ei voi olla päälleliimattua, vaan sen tulee ohjata kaikkea toimintaa ja toimintatapoja", kertoo Heikkinen. Joskus yllättävätkin asiat - kuten kaikkien vihaama pomo - voivat toimia yhdistävänä voimana yrityksessä.

Lähes telepatiaa
"A Mind of a Leader" -bisnesbestsellerin kirjoittaja Rasmus Hougaard käsitteli omassa keynote-puheessaan sitä, kuinka johtaja pystyy omalla käytöksellään vaikuttamaan positiivisesti yrityskulttuuriin, ihmisten viihtymiseen ja tätä kautta saavuttamaan ainutlaatuisia tuloksia.

"Esityksen keskeistä antia oli se, että johtajan tulee keskittyä olennaiseen ja omien tavoitteiden ei tule ohjata tekemistä, vaan suuremman tavoitteen tulee olla keskiössä", Heikkinen summaa.

Hougaard on myös Potential Project -yrityksen toimitusjohtaja ja esitteli - yhdessä Potential Project Finlandin maajohtajan Teetta Kalajon kanssa - kolmivuotista tutkimusta, joka pureutui tulevaisuuden johtajuuden vaatimuksiin. Massiivisessa tutkimuksessa oli mukana peräti 35 000 yritysjohtajaa.

Suunnittele oma tiesi
Päivän odotetuin esiintyjä oli kuitenkin "gurujen guru" Dave Evans, joka on mm. ollut mukana perustamassa Electronic Arts -yhtiötä, toiminut Applen johdossa ja kirjoittanut "Designing Your Life" -hittikirjan.

Evansin esityksessä korostuivat jatkuva oppiminen ja elämän pitkäjänteinen rakennustyö. Omien arvojen ja tavoitteiden mukaisesti eläminen oli yksi Evansin kärkiteeseistä:

"Dave Evansin mukaan ei ole yhtä ainoaa polkua, mitä kulkea, vaan mahdollisuuksia on monenlaisia. Dave haastoi miettimään omia erilaisia mahdollisuuksia", Heikkinen toteaa.

Evansin mukaan juuri yliopistosta valmistunut milleniaali ja eläkepäiviä jo odottava kuusikymppinen konkari ovat tavallaan samalla viivalla: merkityksellisen elämän haaste on edessä meillä kaikilla, joka päivä. Evans kannusti kuulijoitaan olemaan proaktiivisia "oman elämänsä designereita" ja nostamaan luovuuden ja joustavuuden arjen johtotähdeksi. "Mitä haluan tehdä isona? on aina relevantti kysymys", Evans muistutti.

Tulevaisuus on liikkuva maalitaulu
Kotimaisten puhujien puolella oli luvassa vastaavaa syvyyttä ja leveyttä. Päivän puheenvuoroissa nousivat esille tulevaisuuden työelämän trendit: miten organisaatiot luovat nahkansa ja muuttuvat ketterästi?

Projektipäällikkö Sini Mäkinen Alma Talentista kertoo, että kotimaisissa puheenvuoroissa mainittiin toistuvasti, miten yhteistyön ja ketteryyden merkitys korostuvat tulevaisuudessa.

"Perinteiset organisaatiomallit ja tehtävänkuvat muuttuvat, jolloin herää kysymys, miten ihmiset voivat pysyvät tässä kehityksessä mukana. Paljon pohdittiin myös sitä, minkälaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan - ja miten robotit ja ihmiset toimivat yhdessä ja rinnakkain tulevaisuudessa", Mäkinen kuvailee.

Paneelissa olivat mukana Noora Löfström Milttonilta, Joonas Kokko Fairchild Executive Searchistä, Sara Peltola Osaamiskeskus Koordinaatista ja Paula Kilpinen Aalto-yliopistosta. Keskustelun moderoi Andre Juselius Millennial Boardista.

Relevantti tehopakkaus
Hanna Heikkisen ja Sini Mäkisen mukaan tapahtuman vierailta kerätty palaute oli erittäin mieluista luettavaa. HRx 2018 -puheenvuoroja pidettiin ajankohtaisina ja edistyksellisinä.

"Palautteessa korostui, että ihmisten mielestä tapahtumassa oli paljon uutta ja oikeasti ajatuksia herättävää asiaa, joka kuitenkin pysyi riittävän käytännönläheisenä", Heikkinen ja Mäkinen toteavat. Myös puhujien huipputason esiintymistaidot saivat suitsutusta osakseen osallistujilta.

Vastaavasti messuvieraiden toivomuslistalla olivat "kovat" aiheet: eurot mukaan keskusteluun ja puhetta siitä, miten nostetaan enemmän esille HR:n merkitystä tuloksen kannalta.

Marraskuu tulee taas
Entä mitä tapahtuu tämän vuoden tapahtumassa, kun HRx 2019 valtaa Messukeskuksen 26.11. - Teema on jo tiedossa: marraskuussa 2019 läpivalaistaan, kuinka laajalla rintamalla digitalisaatio - yhä edelleen - puhuttaa ja vaikuttaa. Tällöin selviää mm. miten digitalisaatio vaikuttaa tulevaisuuden osaamistarpeisiin ja miten työnkuvat sekä organisaatiomallit muuttuvat jatkossa.

Pääteeman ohella tiedetään jo muutakin: "Nyt tapahtumassa oli puhetta paljon milleniaaleista, mutta työväestö vanhenee ja tätä näkökulmaa tullaan käsittelemään jatkossa", Heikkinen toteaa.

"Ohjelmaan olisi palautteen mukaan myös hyvä sisällyttää enemmän interaktiivisuutta, kuten työpajoja ja keskusteluosuuksia."

Teksti: Sami J. Anteroinen

Julkaistu: 03/2019

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.