Hyvinvointi

Tiedätkö miten aivosi voivat?

Aivot ovat hyvinvointimme keskus

Innostuin heti, kun sain mahdollisuuden osallistua innovatiiviseen BrainID®-kartoitukseen, jossa tutkitaan aivojen toiminnallista tasoa qEEG-pohjaisen mittariston avulla. BrainID® ei ole lääketieteellinen, kliininen tutkimus, vaan funktionaalinen kartoitus aivojen hyvinvoinnista. Tämä sopii erityisen hyvin työssä käyvän, terveen ihmisen aivotoimintojen mittaamiseen.

Jos poikkeamia optimaalisiin arvoihin verratessa ilmenee, ihminen yleensä itse ja yhdessä mentorin kanssa löytää keinoja optimitilan palauttamiseen kotikonstein. Harvalla kaikki tulokset ovat optimiarvoissa. Havainnollisesta profiilista näkee, mitkä osa-alueet ovat kunnossa ja mitkä toiminnot pyytävät tukea kohentuakseen. Ajoissa saatu tieto poikkeamien ollessa vielä pieniä mahdollistaa palautumisen aivan tavallisilla arjen valinnoilla ja elintapojen muutoksilla.

Miksi aivotoimintoja kannattaa tutkia?
Kummallista, että ihmisestä tutkitaan kaikkea muuta paitsi aivoja. Aivoja aletaan tutkia vasta sitten, kun toimintakyky on jo pahasti alentunut. Hyvinvointimme keskuksen toiminnan arviointi perustuu haastatteluihin, testeihin ja havainnointiin - ei objektiiviseen tietoon. Aivoja aletaan tutkia liian myöhään, koska helppoja tutkimustapoja ei ole ollut olemassa. ”Nyt on”, kertoo haastateltavani Mari Aulanko, BrainID Oy:n toimitusjohtaja.

Kenelle BrainID®-kartoitus on tarkoitettu?
BrainID® sopii kenelle tahansa meistä, joka on kiinnostunut omasta hyvinvoinnistaan ja sen ylläpidosta. Organisaatiot voivat hyödyntää BrainID®-kartoitusta henkilöstönsä hyvinvoinnin edistämiseen. Keskittymisvaikeudet, väsymys, jaksamattomuus, masentuneisuus, uupumus, nukkumisvaikeudet ja huono palautumiskyky sekä näistä johtuvat sairauslomat ovat ikävä riesa ihmiselle itselleen sekä hänen läheisilleen. Lisäksi ne aiheuttavat työnantajalle ja yhteiskunnalle ison menoerän. Monessa tapauksessa aivan turhan, sillä saatuaan tiedon ajoissa, ihminen havahtuu pohtimaan elämäntapaansa. Tekemällä muutoksia ja joitakin asioita toisin, voi hyvinvointi palautua.

Miten BrainID tutkimus tehdään?
Elektrodit kiinnitetään päähän ja istut 12 minuuttia tekemättä mitään. EEG-mittaus ei tunnu miltään eikä aiheuta sivuvaikutuksia. Mittausdatan siirtyessä tietokoneelle se muunnetaan digitaaliseen qEEG-muotoon, joka mahdollistaa aivojen funktionaalisen puolen analyysin.

Millaisia tuloksia mittauksesta saadaan?
Mittaustulos kertoo, mitä eletty elämä on aivoilleni tehnyt ja miten olen aivojani kohdellut. Profiilista näkee kognitiivisten ja emotionaalisten aivotoimintojen optimaalisuuden. Lisäksi saadaan hyvin mielenkiintoinen tieto aivotoimintojen biologisesta iästä. Se on harvoin sama, kuin kronologinen ikä. Tieto, että aivot vanhentuvat hitaammin kuin ihminen itse, on myönteinen viesti tulevaisuutta ajatellen. Jos nopeammin, siihenkin voi vaikuttaa itse, sillä aivot osaavat myös nuortua.

Miten mentorointi tukee BrainID®-mittausta?
Palautekeskustelu mentorin kanssa kuuluu aina BrainID®-kokonaisuuteen. Keskustelu varmistaa tuloksen ymmärrettävyyden ja toimii palloseinänä henkilön omille pohdinnoille tarvittavista muutoksista. Muutoksien tekeminen, saati niissä pysyminen, voi olla monelle iso haaste. Kun on mentori kanssakulkijana lyhyemmän tai pidemmän matkan, voimaannuttaa se onnistumaan.

Miten mittaustuloksia voidaan hyödyntää yksilön näkökulmasta?
Profiili antaa mitattua, objektiivista tietoa. Kunnossa olevat toiminnot innostavat pitämään huolta itsestä niin, että ne jatkossakin pysyvät hyvinä. Poikkeamat kuin huomaamatta motivoivat pohtimaan elämäntapamuutoksia. Tärkeää on tieto siitä, että poikkeamien esiintulo aikaisessa vaiheessa mahdollistaa niiden korjaamisen omin konstein. Uusintamittauksella voi jokainen seurata onnistumistaan.

BrainID®:n vaikuttavuustaso on seurantatutkimusten mukaan korkea. Profiilin motivoivan vaikutuksen lisäksi on mentorin mukanaolo ratkaisevan tärkeä voimaannuttajana. Mittauskynnys on matala, koska mittaus on vaivaton ja mittaustulos sekä mentorin kanssa käytävät keskustelut salassa pidettävää, vain henkilön itsensä käyttöön tarkoitettua tietoa. Henkilö voi itse päättää haluaako hän jakaa tietoja jonkun muunkin kuin mentorinsa kanssa.

Miten organisaatio voi hyödyntää henkilöstön BrainID- mittaustuloksia?
BrainID® sopii työkaluksi sekä yksilövalmennuksiin että osana ryhmävalmennusohjelmaa.

Verkkosivuilta löytyvät sertifioidut mentorit yhteystietoineen. BrainID Oy voi myös kouluttaa organisaatiolle omia BrainID®-mentoreita.

Lisätietoja: brainid.fi
Puh. 050 - 65 404

Ensimmäinen BrainID®:n vaikuttavuutta aivojen hyvinvointiin tarkasteleva tieteellinen artikkeli on julkaistu 22.5.2019.

BrainID®-innovaatio: neurotieteellinen qEEG-perusteinen BrainMind Audit® -profiili + valmennus /sertifioitu BrainID®-mentor.

Neuro-assessment of leadership training / Andrew A. Fingelkurts, Alexander A. Fingelkurts & Carlos F. H. Neves

Coaching: An International Journal of Theory, Research and Practice, (2019); DOI: 10.1080/17521882.2019.1619796

https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/17521882.2019.1619796

Teksti: Kaisu Venho

Julkaistu: 06/2019

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.