Hyvinvointi

Vain joka viides yritys huolehtii hyvin työturvallisuudesta

Erityisesti esimiesten asenne vaikuttaa siihen, miten riskejä hallitaan

Suomessa tapahtuu vuosittain noin 130 000 työtapaturmaa

Työturvallisuuden merkitys tiedostetaan parhaiten rakennuksilla ja raskaassa teollisuudessa. Eniten parannettavaa on asenteissa.

Suomalaisyritykset huolehtivat työntekijöidensä turvallisuudesta vaihtelevasti. Safetumin tuore työturvallisuuden vuositilasto osoittaa, että vain joka viides yritys huolehtii työturvallisuudesta hyvin.

Työturvallisuuteen ja pelastusturvallisuuteen erikoistuneen Safetumin riskipäällikkö Miko Kortesalo kertoo, että työturvallisuuden tilanne on suomalaisissa yrityksissä hyvin samansuuntainen kuin aiempina vuosina. Erojakin on.

”Meidän tilastoista näkee, että kahden vuoden seurantajakson aikana yrityksen aktiivisuus puuttua havaittuihin riskeihin on hieman heikentynyt. Käytännössä kyse on siitä, että viime vuoden lopussa on ollut enemmän käsittelemättä jääneitä turvallisuushavaintoja kuin aikaisempina vuosina.”

Työturvallisuuden vuositilasto 2018 osoittaa, että kulku- ja poistumisteihin sekä koneisiin ja laitteisiin liittyvät riskit heikentävät työturvallisuutta eniten. Nämä riskit muodostivat yli puolet (52 %) kaikista yritysten tekemistä turvallisuushavainnoista. Tilasto perustuu noin 350 yrityksen ilmoittamiin turvallisuushavaintoihin.

”On ilahduttavaa, että entistä useampi yritys kerää turvallisuushavaintoja ja käsittelee niitä. Monessa yrityksessä turvallisuushavaintojen ilmoittaminen on saatu aidosti osaksi jokapäiväistä työtä”, kertoo Safetumin johtava turvallisuusasiantuntija Tuomas Jurvelin.

Jurvelinin mukaan työturvallisuuden merkitys tiedostetaan tällä hetkellä parhaiten raskaassa teollisuudessa sekä rakennusteollisuudessa. Konepajoilla ja paperiteollisuudessa tapaturmien riskit näkyvät selkeämmin kuin vaikka asiantuntijatyössä.

Jokainen työtapaturma on turha

Safetumin näkemyksen mukaan jokainen työtapaturma on turha. Kun riskit havaitaan työpaikoilla ajoissa ja niihin tartutaan, tapaturmia ei pääse syntymään. Jokaisella työntekijällä on velvollisuus kertoa eteenpäin havaitsemistaan turvallisuusriskeistä. Olennaista on, että niihin tartutaan ripeästi.

”Kyse on pitkälti asenteista. Erityisesti johdon asenne vaikuttaa hurjan paljon siihen, miten riskejä hallitaan”, Tuomas Jurvelin sanoo.

”Jokaisen yrityksen tavoitteena pitäisi olla nolla tapaturmaa. Se saattaa kuulostaa mahdottomalta, mutta sitä se ei ole. Suomessa on jo paljon yrityksiä jotka pystyvät siihen. Ensin yrityksen pitää kuitenkin määrittää realistiset kehitysaskeleet sille, miten se voi saavuttaa tavoitteen.”

Työtapaturmattomaan Suomeen on vielä matkaa. Suomessa korvataan vuosittain noin 130 000 palkansaajille tapahtunutta työtapaturmaa. Työtapaturmien todellinen määrä on kuitenkin tätä suurempi. Sosiaali- ja terveysministeriö on laskenut, että työtapaturmien takia menetetty työpanos maksaa 2–2,5 miljardia euroa vuodessa.

Työterveyslaitoksen muutamia vuosia vanhan arvion mukaan yksi työtapaturma aiheuttaa työnantajalle keskimäärin 6 000 euron kustannukset. Jos työntekijä liukastuu työpaikan oven edessä ja murtaa kätensä, hän saattaa olla sairauslomalla kuukauden tai pahimmillaan kaksi. Tällöin kustannukset nousevat moninkertaisiksi.

Käytävällä oleva tavara voi estää pelastautumisen

Safetumin tilastot paljastavat, että palo- ja poistumisturvallisuuteen liittyvien turvallisuushavaintojen määrä on kasvanut. Nyt niitä oli joka neljäs (26 %) kaikista havainnoista, kun vuotta aikaisemmin joka viides (21 %) havainto liittyi palo- ja pelastusturvallisuuteen.

”Siihen liittyy paljon asioita, joihin on helppo vaikuttaa. Palovaroittimet ja alkusammutuslaitteet pitää tarkistaa ja huoltaa säännöllisesti. Lisäksi kannattaa muistaa, että käytävillä ja poistumisteillä ei saa säilyttää tavaroita. Tavara voi kiihdyttää palon leviämistä, vaikeuttaa palon sammuttamista tai pahimmassa tapauksessa estää pelastautumisen”, Tuomas Jurvelin sanoo.

Uhka- ja väkivaltatilanteiden osuus oli vähentynyt vuoteen 2017 verrattuna. Uhkaavia tilanteita on ollut eniten hoiva-alalla ja opetustoimessa. Lähes aina uhka tulee asiakkaalta.

”Tapausmäärät eivät ole kuitenkaan vähentyneet, vaan niiden määrä on pysynyt samana”, riskipäällikkö Miko Kortesalo kertoo.

Lähi- ja perushoitajaliitto Superin mukaan yli 70 prosenttia hoitajista on havainnut tai kokenut työssään väkivaltaa tai sen uhkaa. Tuoreen väitöskirjan mukaan yli 40 prosenttia hoitajista kokee asiakkaiden väkivaltaista käytöstä tai väkivallalla uhkailua lähes päivittäin tai joka viikko. Palvelutaloissa, terveyskeskuksissa ja sairaaloissa väkivalta, uhkaaminen ja hoitajan haukkuminen on yleisempää kuin kotihoidossa.

Uhka- ja väkivaltatilanteet ovat yleistyneet kaikissa Pohjoismaissa. Suomalaiset hoitajat kohtaavat väkivaltaa ja sen uhkaa useammin kuin pohjoismaiset kollegansa.

Työturvallisuuteen kuuluu uhkien ja tapaturmien lisäksi myös siivous. Työturvallisuuslain mukaan jokaisen työntekijän pitää huolehtia työpaikan järjestyksestä ja siisteydestä.

”Turhan moni ajattelee, että työpaikan siisteys kuuluu siivoojalle. Siksi sähkömies jättää usein työmaalla roskat siivoamatta ja toimistotyöntekijä lattialle kaatuneen kahvin pyyhkimättä”, Kortesalo kertoo.

Teksti: Safetum Oy
Kuva: Pixabay

Julkaistu: 06/2019

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.