Hyvinvointi
Johtaminen
Yrityskulttuuri

Teknologia ei korvaa inhimillistä johtamista

Työntekijäkokemus ja hyvinvointi ovat jo useissa organisaatioissa tärkeäksi nostettu asia. Vielä on kuitenkin matkaa siihen, että tämä näkyisi käytännössä.

”Gallupin mukaan vain 33 prosenttia työntekijöistä on sitoutunut työhönsä ja mielenterveyteen liittyvät syyt ovat sairaslomatilastojen kärjessä. Samaan aikaan keskustellaan työvoima- ja osaamisvajeesta. Jokin tässä ei täsmää”, kertoo CGI:n henkilöstöjohtamisen asiantuntija Henna Ahtola.

Digitaalinen teknologia tuo uusia keinoja hyvinvoinnin johtamiseen myös organisaatioissa. Moninaiset rannekkeet, mittarit ja älyvaatteet tuottavat tietoa yksilön fyysisestä voinnista. Erilaiset kyselyt täydentävät tätä tuomalla henkilöstön näkemystä esimerkiksi koetusta johtamisen laadusta. Hyödyntämällä myös HR- järjestelmissä olevaa tietoa voidaan muodostaa kokonaisvaltainen kuva henkilöstön hyvinvoinnista.

”Kokonaiskuvan perusteella organisaatiossa voidaan toimenpiteet suunnitella täsmälliseksi juuri niille alueille tai ryhmille, joilla on eniten tarvetta. Jos nähdään, että esimerkiksi palautumisen kanssa on ongelmia voi työnantaja tukea henkilöstöä stressinhallintataitojen kehittämisessä. Analytiikan ja keinoälyn avulla voidaan myös löytää asioiden välisiä vaikutussuhteita ja siirtyä reaktiivisesta toiminnasta ennakoiviin toimenpiteisiin”, Ahtola toteaa. Teknologia mahdollistaa kohdistettujen interventioiden tarjoamisen yksilötasolla ilman henkilön identifioimista työnantajalle. Tämä alentaa kynnystä lähteä liikkeelle.

Lähtökohdan tunnistaminen on kuitenkin vasta ensimmäinen askel. Ennen kaikkea tarvitaan suunnitelmallista toimenpiteiden vaikuttavuuden seurantaa ja toimenpiteitä arjen liiketoiminnan ja ihmisten johtamisessa.

”On hyvä muistaa, ettei data tai teknologia kuitenkaan koskaan korvaa inhimillistä johtamista. Päinvastoin johtamisella on tulevaisuudessa jopa entistä suurempi merkitys hyvinvoinnin kannalta”, Ahtola sanoo. Esimiehiltä tarvitaan yhä enemmän inhimillisiä coaching-taitoja, ihmisten kohtaamiskykyä sekä tukea yksilöitä niillä alueilla ja tavoilla kuin he kokevat tarpeelliseksi.

Tulevaisuudessa menestyvät organisaatiot, jotka pitävät henkilöstöä keskeisenä kilpailukykytekijänä. Hyvinvointiin panostaminen on yksi keskeinen alue, jossa voittavat niin yritys kuin yksilöt.

Teksti: Esa Pesonen

Julkaistu: 06/2019

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.