Hyvinvointi
Yrityskulttuuri

Verkkoterapia ehkäisee päihdeongelmia

A-klinikan verkkoterapiaan voi hakeutua päihdeongelman ollessa vasta alkamassa

A-klinikka Oy on kehittänyt viime vuosina matalan kynnyksen verkkoterapiamuotoja, joilla ennaltaehkäistään alkoholin haittoja. Hoitotuloksia voidaan seurata digitaalisten ratkaisujen avulla.

Alkoholi aiheuttaa kustannuksia työnantajille lisääntyneinä sairauspoissaoloina ja työtehon heikkenemisenä. Työyhteisön yhteishenki kärsii salailun vuoksi, ja yksilötasolla tapaturma-alttius ja terveysriskit kasvavat.

”Kustannukset suomalaisille työnantajille ovat vuosittain satoja miljoonia euroja. Päihdehaittojen ennaltaehkäisyyn panostaminen on pieni kuluerä verrattuna jatkuviin sairauspoissaoloihin”, sanoo A-klinikka Oy:n kehittämiskoordinaattori Hannu Sievänen.

Verkkoterapiassa joustavasti päihdehoitoon
Digitaaliset palvelut voi ottaa käyttöön hyvin varhaisessa vaiheessa, kun alkoholin kulutuksen havaitaan lisääntyneen.

”Verkkopalvelut saa käyttöönsä heti ja niitä voi käyttää missä ja milloin vain ilman, että tarvitsee hakeutua klinikoille tai päivystyksiin”, Sievänen kertoo.

A-klinikan hoitoaverkossa.fi -verkkoterapian aikana voi elää normaalia arkea, käydä töissä ja matkoilla sekä hoitaa muut velvollisuudet. Palvelun käyttämiseen tarvitaan vain tietokone ja internetyhteys.

Verkkoterapian kesto on joustavasti kolmesta kuuteen kuukauteen ja tukea on saatavilla neliportaisesti varhaisesta tuesta vahvaan tukeen. Asiakasta tuetaan harjoitusten ja taustamateriaalien avulla.

”Jokaiseen terapiamalliin kuuluu vähintään yksi tapaaminen verkkoterapeutin kanssa tietoturvallisella videoyhteydellä”, sanoo Sievänen.

Digitaaliset ratkaisut hoitotulosten seurantaan
A-klinikka on tarjonnut verkkoterapiaa vuodesta 2016 alkaen. Uutuutena on digitaalinen Previct-terveysteknologia hoidon seurantaan.

”Previct perustuu mobiililaitteeseen bluetooth-yhteydellä liitettävään alkometriin sekä asiakkaan omaan raportointiin”, Sievänen kertoo.

Alkometri varmentaa, että sitä käyttää oikea henkilö. Previct-lisäpalvelu tuottaa ajantasaista ja mitattavaa tietoa hoidon onnistumisesta koko hoitoonohjausprosessin ajalta.

"Tähän mennessä tulokset näyttävät erittäin lupaavilta ja esimerkiksi audit-pisteet laskevat verkkoterapian aikana”, sanoo Sievänen.

Teksti: Merja Maukonen

Julkaistu: 06/2019

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.