Työympäristö (akustiikka)

Hiljaista tilaa työpaikoille

Akustoimalla, verhoilemalla ja eristämällä

Suuri osa nykypäivän työtiloista on avo- tai monitilatoimistoja, mutta luovan työn tekeminen edellyttää usein rauhallisempaa ympäristöä. Äänillä ja melulla on muutenkin paljon merkitystä ihmisten terveyden, toiminnan ja työhyvinvoinnin kannalta. Työtilojen rajaamisella ja oikealla akustiikkasuunnittelulla voidaan saada ääniympäristö työpaikoilla entistä paremmalle tolalle.

Teollisuustyöpaikkojen äänimaailma haasteena
”Äänimaailma työpaikalla vaikuttaa työhyvinvointiin”, arvioi arkkitehti, tekn.tri.h.c. Alpo Halme helsinkiläisestä Arkkitehti- toimisto Alpo Halme Oy:stä.

”Erityisesti äänillä on merkitystä teollisuudessa, missä ne voivat jopa aiheuttaa työntekijöille kuulovaurioita - mutta muutoinkin äänet voivat vaikuttaa häiritsevästi.”

Kun teollisuustyöpaikalla halutaan hallita ääniympäristöä, on ensiksi katsottava, voidaanko muuttaa melua aiheuttavia prosesseja.

”Esimerkiksi pullotehdas voidaan suunnitella siten, että pullot eivät kilise linjalla kovinkaan paljon toisiaan vasten. Aikanaan olen suunnitellut Euroopan ensimmäiset hiljaiset pullottamot, muun muassa Alkon Rajamäen tehtaalle”, Halme kertoo.

Toisaalta voidaan parantaa äänenvaimennusta tai sijoittaa meluisimmat prosessin osat kauemmas varsinaisista työtiloista.

”Paperitehtaillekin rakennettiin valvomot alun perin siksi, että saatiin rauhallisempi työtila. Vielä nykyisinkin teollisuudessa esiintyy melua, mutta prosessien kauko-ohjaus voi parantaa asioita”, Halme mainitsee.

Toimistopuolella häiritsevät äänet ovat ongelma etenkin avotoimistoissa.

”Olisi hyvä pohtia, voidaanko työtä ylipäätään tehdä tarkoituksenmukaisella tavalla avotilassa. Luova työ vaatii omaa rauhaa ja mahdollisuutta keskittyä ajatustyöhön”, muistuttaa Halme.

”Kenties osalle henkilöstöstä voitaisiin järjestää omat huo- neet tai erillisiä varattavia tiloja.”

Nykyisissä monitilatoimistoissa usein onkin mahdollista työskennellä hiljaisessa tilassa.

”Esimerkiksi lasilla voidaan eristää ääntä, kun toteutetaan oikeanlaisia rakenteita. Kuitenkaan lasi ei ole erityisen hyvä eristysmateriaali. Läpinäkymättömän materiaalin käyttö ääneneristykseen olisi halvempi ratkaisu”, Halme sanoo.

Mikäli avoimessa tilassa on kova katto, materiaali heijastaa ääntä eri puolille tilaa ja voimistaa suoraan etenevää ääntä.

”Tätä ilmiötä voidaan ehkäistä materiaalilla, joka muuttaa ääntä kitkan avulla lämmöksi. Jopa 90 prosenttia pintaan kohdistuvasta äänestä voidaan vaimentaa pois.”

”Toisaalta liian hiljainen toimisto on pahasta. Tilassa tarvitaan tietty määrä taustaääntä.”

Hälyäänet hallintaan
Työtilan akustiikkasuunnitelmia tehtäessä on ensiksi syytä kartoittaa, millaista toimintaa kyseiseen tilaan on tulossa.

”Akustiikkaratkaisut perustuvat nimenomaan toiminnallisiin tarpeisiin”, toteaa akustiikkakonsultti Nella Näveri Akukon Oy:stä.

Tyypillisesti työtilojen akustiikkasuunnittelijat toimivat yhteistyössä arkkitehdin, sisustussuunnittelijan sekä tilan tulevien käyttäjien kanssa.

Näverin mukaan hyviä akustiikkaratkaisuja tarvitaan sekä uudiskohteissa että saneerauksissa, samoin kuin tilojen käyttötarkoitusta muutettaessa.

”Vaikka nykyään on siirrytty suunnittelemaan puhtaiden avotoimistojen sijaan monitilatoimistoja, myös niissä työskennellään suuren osan aikaa avotoimistoympäristössä. Jotta keskittyminen avotoimistossa on mahdollista, hälyäänet on saatava hallintaan.”

Näverin mukaan avotoimistoissa hallitaan ääntä kolmella tavalla. Tilaan lisätään ensiksikin vaimennusta.

Avotilan alakattoon tyypillisesti sijoitetaan ääntä vaimentavia materiaaleja.

”Myös seinä- sekä ikkunapintoja on yleensä tarpeen hyödyntää vaimennuksessa”, Näveri sanoo.

Nykyään esimerkiksi ääntä vaimentaville paksuille verhoille on olemassa muitakin vaihtoehtoja. Useampi valmistaja on kehittänyt ilmavia, läpikuultavia kankaita, jotka imevät ääntä melko tehokkaasti.

Toiseksi avotoimistoon asennetaan yleensä sermejä, jotka estävät äänen kulkua työpisteiden välillä. Lisäksi voidaan käyttää peittoäänijärjestelmää, joka peittää muualta toimistosta kuuluvia ääniä.

”Hyvin vaimennetussa, hiljaisessa ympäristössä pienetkin äänet erottuvat. Kaiuttimista soitettava peittoääni peittää työpisteiden välillä kulkevaa ääntä. Kun käytetään tasaista kohinaa, se ei itsessään häiritse työntekoa.”

”Avotoimiston äänenhallintaa helpottaa lisäksi, jos tilaa on mahdollista jakaa pienempiin osiin umpitilojen lomaan.”

Avotiloissa on usein sekä hälyääntä että monenlaista visuaalista hälyä, kuten ohi kulkevia ihmisiä. Kaikki työt eivät välttämättä sovellu kovin hyvin tehtäväksi avotoimistossa.

Monitilatoimistoissa tarvitaankin niin sanottuja vetäytymistiloja sellaisia töitä varten, jotka tuottavat ääntä tai vaativat keskittymistä. Hiljaista tilaa tarvitaan myös neuvottelutiloiksi ja ’puhelinkopeiksi’.

”Näistä tiloista ei vielä ole virallisia suosituksia, mutta käytännössä tarvitaan yksi vetäytymistila noin 5-10 työntekijää kohti”, Näveri arvioi.

Akustiikan ja tilasuunnittelun lisäksi työympäristön toimivuuteen vaikuttaa työyhteisön toimintakulttuuri ja yhdessä sovitut pelisäännöt.

”Ennen uusissa työtiloissa aloittamista on tärkeä sopia miten tiloja käytetään. Monitilatoimiston etikettiin liittyen pohditaan esimerkiksi miten avotoimistossa pyydetään apua, miten näytetään, että nyt ei saa häiritä tai minkä pituisen puhelun voi puhua omalta työpisteeltään."

Lasinen väliseinä rajaa tilaa ja ääntä
Monissa avotoimistoissa, joihin halutaan myös rauhallisempaa työtilaa, käytetään lasiseiniä jakamaan tilaa ja vaimentamaan hälyääniä.

Muunneltavat väliseinät ovat omiaan muun muassa monitilatoimistoissa, joista suuri osa on avokonttoritilaa.

”Ääntä eristäviä lasiseiniä asennetaankin yleisesti juuri tällaisiin kohteisiin”, kertoo lasiväliseiniä valmistavan HSL Group Oy:n tehtaanjohtaja Mika Pentikäinen.

”Nykyisin työpaikoilla arvostetaan ääneneristystä entistä enemmän, ja asiakkaat osaavat myös vaatia sitä. Lähes kaikki työtilojen seinät, ovet ja siirrettävät seinärakenteet eristävät ääntä ainakin jonkin verran.”

Lasisilla väliseinillä saadaan erotettua tilaa työhuoneeksi, neuvotteluhuoneeksi tai puhelutilaksi.

”Tällainen lasiseinäinen koppi voidaan toimittaa myös katolla varustettuna. Silloin tilaan asennetaan myös ilmanvaihtojärjestelmä sekä työpistevalaistus ja muut tarvittavat sähköt.”

Lasiseinäiseen tilaan saadaan lisää äänenvaimennusta - ja parempi akustiikka - asentamalla kattoon tai ainakin osalle seinistä akustiikkalevyjä tai -kankaita.

”Myös muunlaisia akustisia elementtejä voidaan käyttää”, Pentikäinen täsmentää.

Hänen mukaansa lasi on jo sellaisenaan kohtalaisen hyvä ja toimiva ääneneristysmateriaali.

”Laminoidulla lasilla voidaan päästä jopa 40 dB:n (desibelin) ääneneristykseen. Vieläkin parempia ääneneristysarvoja saadaan käyttämällä eristyslasia. Lasikerrosten välissä voi olla myös ilmarako, joka täytetään välikaasulla.”

Lasiseinäiset työtilat voidaan Pentikäisen mukaan muutoin kin ’räätälöidä’ tilaajan toiveiden mukaisiksi.

”Värit, pintamateriaalit, maalit, viilut ja laminointi voidaan valita kohdekohtaisesti. Usein sisustussuunnittelija tekee valinnat ja laatii rakennepiirustukset.”

Alumiinirunkoisten lasiseinien elementit ovat helposti asennettavissa ja tarvittaessa myös siirrettävissä.

”Tällaisia lasiseinäratkaisuja on Suomessa ollut markkinoilla jo noin 20 vuotta, mutta lasien ominaisuudet ovat vuosien mittaan kehittyneet paremmiksi”, Pentikäinen mainitsee.

Joustavia vetäytymistiloja työntekoon ja neuvotteluihin
Lasirakenteita toimittava Vetrospace Oy perustettiin vuonna 2011.

”Yhtiön tarkoituksena on mahdollistaa joustavia ja monipuolisia tilaratkaisuja, joissa yhdistyvät suomalainen suunnittelu, läpinäkyvä lasi ja tilan tehokas käyttö”, sanoo Vetrospace Oy:n toimitusjohtaja Jouko Urpolahti.

”Tällaiset lasilevyrakenteiset vetäytymistilat soveltuvat hyvin esimerkiksi monitilatoimistojen osaksi tai julkisiin tiloihin”, hän vakuuttaa.

Itsekantavat elementit tekevät monenlaiset työtilat mahdollisiksi. Vetrospacen kehittämät työtilat soveltuvat Urpolahden mukaan vaikkapa toimistoihin, julkisiin tiloihin tai tuotantotiloihin.

”Vetäytymistilat ovat sisäpuolelta akustoituja ja äänieristettyjä. Koot ovat yleensä 1-25 neliötä.”

Tilat ovat helposti räätälöitävissä. Moduulirakenteen ansiosta niiden muuntelu, laajentaminen ja siirtäminen on mahdollista. Materiaalit on lisäksi helppo pitää puhtaina.

Lasiseinäiseen tilaan mahtuu työpisteitä koon mukaan 1-12 hengelle. Tilaajan vaatimuksista riippuen ääneneristysrakenteet ovat mitoitukseltaan joko 32, 38 tai 45 dB Rw.

”Ääneneristystä ovat testanneet VTT ja Turun ammattikorkeakoulu”, Urpolahti mainitsee.

”Rakenteeltaan vetäytymistilat ovat karkaistua ja laminoitua turvalasia, joka on joko yksikerroksista tai - kun tarvitaan tehokkaampaa ääneneristystä - kaksinkertaista lasirakennetta varustettuna ääntä vaimentavalla ilmavälillä. Osa seinistä ja katto on yleensä pinnoitettu akustoivalla huovalla tai akustiikkapaneeleilla. Vakiokorkeudet ovat 2,1 ja 2,5 metriä. Tilaa voidaan haluttaessa laajentaa myöhemmin.”

Yleisin malli on Urpolahden mukaan pieni puhelintila, jonka pinta-ala on 1-12 neliömetriä. Myös neljän neliön kokoinen pikapalaveri- ja neuvottelutila on käytössä useissa monitilatoimistoissa.

”Jos toimistossa on paljon avotilaa, tällainen lasihuone tarjoaa työrauhaa. Siinä voi soittaa yksityispuheluita tai pitää palaveria. Tavoitteena on mukava ja viihtyisä työympäristö.”

”Vetäytymistiloissa on oma ilmanvaihtonsa. Tilan sisäpuolelta löytyvät myös tarvittavat sähkökeskukset, pistorasiat ja valopisteet”, Urpolahti täsmentää.

Tilan ovi voi olla joko liukuovi tai vaihtoehtoisesti kääntyvä ovimalli. Liukuovi on ääneneristykseltään tehokkaampi.

”Kiinnostus tällaisia lasitiloja kohtaan kasvaa koko ajan. Niitä on asennettu jo useisiin oppilaitoksiinkin”, Urpolahti kertoo.

Hiljaiseen työtilaan luonnonvaloa seinästä
”Jotta tila saadaan hiljennettyä, tarvitaan ensinnäkin seinät sen ympärille. Siihen on olemassa useitakin vaihtoehtoja”, huomauttaa Inlook Oy:n Myyntipäällikkö Harri Havukainen.

Yksi mahdollisuus on käyttää järjestelmäväliseiniä, joilla tila erotetaan ympäristöstään.

”Toimistoissa käytetään usein väliseinäratkaisua, jossa käytävän puoleinen seinä on lasia ja muut seinät umpinaisia.”

”Kun vielä seiniin lisätään akustisia pintoja, lattialle pehmeä ääntä vaimentava matto ja kattoon akustiikkalevyjä, saadaan rajattu tila, jossa äänien kaiunta on vähäistä.”

Havukaisen mukaan lasikin eristää ääntä melko hyvin, mutta enemmänkin lasiseinän käyttö on sisustuksellinen valinta.

”Lasiseinästä pääsee lisäksi luonnonvaloa työtilaan. Se parantaa työviihtyvyyttä.”

"Lasimateriaaleilla voidaan päästä jopa 50 dB Rw ääneneristävyyteen. Parhaiten ääntä eristävissä lasirakenteissa on kaksi laminoitua lasia, joiden välissä on ääntä vaimentava ilmaväli”, Havukainen selittää.

Hänen mukaansa työpaikoilla on vajaan parinkymmenen vuoden kuluessa alettu arvostaa hyvää ääneneristystä selvästi enemmän kuin ennen.

”Nyt kun avoimia monitilatoimistoja on paljon, niiden yhteyteen halutaan usein rakentaa erillisiä hiljaisia tiloja esimerkiksi 2-5 hengen rauhallisiksi työtiloiksi. Ne soveltuvat hyvin luottamuksellisiin keskusteluihin ja keskittymistä vaativaan työhön, mutta myös puhelujen soittamiseen ilman taustahälyä.”

Esimerkiksi Inlook Oy on kehittänyt valmiin elementtirakenteisen ’huone huoneessa’ -konseptin hiljaiseksi työtilaksi. Tilat tehdään asiakkaiden tarpeisiin sopiviksi.

”Arkkitehti suunnittelee tilan ulkonäön, värit ja tarvittavat akustiset ratkaisut. Yleensä tilassa on lasiseinien lisäksi vähin- tään yksi umpiseinä, jotta sähkötekniikka saadaan asennetuksi. Usein tiloissa on sähkö- ja datapistokkeet, valaistus sekä ilmanpoisto”, Havukainen sanoo.

Elementit valmistetaan ja sovitetaan yhteen tehtaalla, minkä jälkeen tilat kootaan käyttövalmiiksi kohteessa. Kokoa- mistyöhön menee yleensä 1-2 työpäivää tilaa kohti.

Vaimentavia akustisia seinämateriaaleja voi olla monenlaisia. Yksi vaihtoehto on Inlookin kehittämä elementti: puu- tai alumiinikehikkoon pingotettava kangas, jonka taakse voidaan vielä asentaa akustoivaa villaa tai luonnonmateriaalia.

”Pintakankailla saadaan myös lisää värejä huonetilaan”, Havukainen muistuttaa.

Seinäreliefit toimivat akustiikkaelementteinä
Puutaiteilija Ilona Rista on työstänyt puuta yli 30 vuoden ajan. Nykyisin hän suunnittelee ja valmistaa täyspuurakentei- sia seinäreliefejä, jotka toimivat samalla akustisina element- teinä: ääntä vaimentavina tai heijastavina pintoina.

”Reliefit voivat olla pienehköjä noin 15 neliömetrin kokoisia, isoimmat ovat olleet 150 neliötä. Ne voidaan suunnitella ja työstää monella tavalla. Niihin saadaan isoa pintaa ja erilaisia yksityiskohtia”, Rista toteaa.

Akustiikkareliefit ovat massiivikoivua. Uransa alkuvaiheissa Rista kuunteli akustiikkaan erikoistuneen arkkitehtiprofessori Alpo Halmeen tarinoita siitä, miten ääni huonetilassa käyttäytyy ja minkälaisia keinoja äänenhallintaan voi käyttää.

”Seinille sijoitettavat akustiikkareliefit ovat ajattomia ja pitkäikäisiä rakenteita, jotka liittyvät elinkaariajatteluun ja kestävään kehitykseen. Akustinen suunnittelu on nykyisin muutenkin tärkeä kysymys erilaisissa tiloissa”, Rista sanoo.

Tähän mennessä Ristan suunnittelemia IR Relief -akustiikkareliefejä on sijoitettu muun muassa CERN:in hiukkaskiihdytyskeskuksen pääauditorioon Genevessä, Suomen Pariisin-lähetystöön, OP-Vallilan uuteen toimistotaloon Helsingissä sekä Saunalahden lastentaloon Espoossa.

Lähiaikoina akustiikkareliefi asennetaan myös Fennian taloon Helsingin Länsi-Pasilassa.

”Esimerkiksi auditoriotiloissa äänenhallinta on keskeistä”, muistuttaa Rista.

”Reliefi toimii seinässä samaan tapaan kuin akustiset reikälevyt, mutta seinäreliefi on sisustuselementtinä laadukkaampi ja parempi ratkaisu. Yhdistettynä valoon reliefillä voi saada pieniin auditorioihin lisää tilan tuntua.”

Ristan mukaan asiakkaat ovat olleet seinäreliefeihin tyyty- väisiä, positiivista palautetta tulee suoraan ja kautta rantain.

”Akustiikkareliefit suunnitellaan tietokoneella. Alihankkijayritys vastaa niiden valmistuksesta, mutta teen itse viimeistelyt, pintakäsittelyt, asennuksen ja visuaalisen ilmeen. Tilan erityispiirteet otetaan huomioon tiiviissä yhteistyössä tilan suunnittelijoiden kanssa.”

”Reliefi on kaunis, kypsään ja kokonaisvaltaiseen näkemykseen perustuva taideteos”, Ilona Rista tiivistää.

Smartblocktyötilakuutiosta rauhaisa työpiste
Kotimainen Smartblock Oy on kehittänyt akustoidun ja ääntä vaimentavan työtilakuution, joka tuli Suomessa markkinoille maaliskuussa 2015. ”Kyseessä on maailman mukavin työtilakuutio, joka on tilatehokkuudeltaan täysin omaa luokkaansa”, Smartblock Oy:n toimitusjohtaja Janne Orava kertoo.

”Smartblockit soveltuvat esimerkiksi toimistotiloihin, auloihin, lentokentille, kirjastoihin ja oppilaitoksiin - ylipäätään sellaisiin paikkoihin, joissa tarvitaan rauhallista työtilaa. Työtilakuution helppo liikuteltavuus kuuluu myös sen keskeisiin etuihin.”

Yksi sivu kuutiosta on auki, joten tila ei ole täysin äänieristetty. ”Se kuitenkin vaimentaa taustahälyä ja muita ääniä merkittävästi”, lisää Orava.

”Harva neuvotteluhuone on kokonaan äänieristetty ja neuvottelijoiden ääni voi kantautua tilan ulkopuolelle.”

Smartblockit voidaan Oravan mukaan sijoittaa helposti, vaikkapa monitilatoimistossa, mihin kohtaan tahansa.

”Smartblock toimitetaan osissa paikan päälle, ja kaksi asentajaamme pystyttää sen paikoilleen muutamassa tunnissa. Asiakas voi aloittaa tehokkaan työskentelyn Smartblockissa heti.” Toimitukseen kuuluu lyhyt muutaman minuutin käyttöönotto-opastus.

”Smartblock-työtilakuutioissa kaikki on yhdessä paketissa. Kaikki epäolennainen on piilotettu rakenteisiin pois näkyvistä. Tuotteet on suunniteltu helppokäyttöisiksi ja tilatehokkaiksi. Smartblockit on suunnitellut Mikko Sarkkinen, joka toimii Smartblock Oy:n luovana johtajana.”

Smartblock-mallistossa on saatavilla kolme perusmallia: Full Digital, Full Analog ja Half Analog. Smartblockit ovat moduulirakenteisia ja niiden korkeus on 2,2 metriä.

”Smartblock työtilakuutioilla on pitkä elinkaari, koska ne ovat valmistettu laadukkaista materiaaleista ja myös varaosia on tarvittaessa saatavissa”, Orava toteaa.

Hänen mukaansa Smartblock-työtilakuutiot ovat kansainvälisiä tuotteita, joista suuri osa tulee menemään vientiin. Smart- blockit valmistetaan Suomessa, Helsingin Malmilla.

”Myönteistä palautetta on saatu jo USA:sta asti. Smart- blockeista on tullut suosittuja esimerkiksi Bucks Countyn yleisessä kirjastossa”, mainitsee Orava.

Teksti: Merja Kihl ja Ari Mononen
Kuvat: Smartblock Oy / Imagokuva, Vetrospace Oy

Julkaistu: 01/2017