Työterveyslaitoksen rekisteritutkimuksen mukaan mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot lisääntyivät vuosina 2015–2021 kaikilla tutkituilla toimialoilla. Nousu oli jyrkintä sosiaali- ja terveysalalla sekä alle 50-vuotiailla toimihenkilönaisilla. Samalla ahdistuneisuus ohitti masennuksen uusien sairauspoissaolojaksojen yleisimpänä syynä.
”Tulokset olivat kahdella tavalla pysäyttävät. Mielenterveysperusteisten poissaolojen kasvutrendi näkyi kaikilla tutkituilla toimialoilla, ja samaan aikaan eri työntekijäryhmien väliset erot syvenivät”, sanoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Ari Väänänen.
Kuva: Annukka Pakarinen
Sote-sektorilla mielenterveyspoissaolot yli kaksinkertaistuivat kuudessa vuodessa. Vuonna 2015 sote-alan naisilla oli keskimäärin alle 1,6 poissaolopäivää henkilöä kohden, kun vuonna 2021 määrä oli jo yli 3,8 päivää. Väestötasolla tämä merkitsi yli 600 000 lisäpoissaolopäivää. Alemmat toimihenkilönaiset erottuivat ryhmänä: heidän poissaolopäivänsä lähes kolminkertaistuivat ja selittivät lähes puolet kokonaiskasvusta.
”Alemmat toimihenkilönaiset muodostivat noin kolmasosan työvoimasta, mutta heidän poissaolojaksonsa selittivät lähes puolet koko poissaolojen kasvusta. Tämä osoittaa, että mielenterveyspoissaolot kasautuivat erityisesti tiettyihin naisvaltaisiin ryhmiin”, sanoo tutkimuspäällikkö Pekka Varje.
Kuva: Työterveyslaitos
Seurantajakson aikana masennukseen liittyvät poissaolot 1,7-kertaistuivat ja ahdistukseen liittyvät 3,4-kertaistuivat. Vuonna 2021 ahdistuneisuushäiriöt nousivat ensimmäistä kertaa uusien poissaolojen yleisimmäksi syyksi. Kasvu näkyi erityisesti nuorissa ja keski-ikäisissä toimihenkilönaisissa, mutta lisääntymistä oli kaikissa ryhmissä.
”Sukupuoli, ikä ja asema työelämässä heijastuivat poissaolopäivien kasvun voimakkuuteen. Muutos ei kuitenkaan rajoittunut vain tiettyihin ryhmiin, vaan ahdistuneisuuteen liittyvät poissaolot lisääntyivät kaikissa väestöryhmissä”, Varje tarkentaa.
Väänäsen mukaan kehitystä voivat selittää sekä työelämän muutokset että kulttuuriset tekijät: ”Muutos voi kertoa paitsi työolojen kuormittavuudesta myös siitä, että kulttuuriset tavat hakea apua ja luokitella oireita ovat muuttuneet.”
Stilisointi: Toimitus
Lähde: Työterveyslaitos
