Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Työsuojelupaneeli: 75 % arvioi työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyön toimivaksi

Enemmistö työsuojeluhenkilöstölle suunnatun kyselytutkimuksen vastaajista arvioi työterveysyhteistyön erittäin tai melko toimivaksi. Kehitettävää on kuormituksen hallinnassa sekä vaikuttavuuden seurannassa.

Tuorein Työsuojelupaneeli eli Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen vuosittain toteuttama kyselytutkimus tehtiin marras–joulukuussa 2025. Tällä kertaa paneelin teemana oli työterveysyhteistyö työpaikoilla, ja siinä selvitettiin työsuojelupäälliköiden ja työsuojeluvaltuutettujen näkemyksiä työterveysyhteistyön toteutumisesta ja toimivuudesta.

”Työterveyshuollon rooli on herättänyt keskustelua julkisuudessa. On kysytty, miten palvelut tulisi järjestää ja vastaavatko ne nykytyöelämän haasteisiin. Kyselyn mukaan työsuojeluhenkilöstö on pääosin tyytyväinen työterveysyhteistyöhön”, Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Hanna Uusitalo summaa.

Työterveysyhteistyöllä tarkoitetaan työnantajan ja työntekijöiden tai heidän edustajiensa ja työterveyshuollon suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työn, työolojen, terveyden ja työkyvyn edistämiseksi.

Yhteistyö toimii, mutta työsuojelun rooli jää usein kapeaksi

Valtaosa vastaajista (75 %) pitää työpaikan ja työterveyshuollon välistä yhteistyötä erittäin tai melko hyvin toimivana. Hyvän arvioinnin perusteluina mainittiin säännöllinen vuorovaikutus, työterveyshuollon tavoitettavuus ja aito kiinnostus työpaikan tilanteeseen. Toimimattomaksi koetun yhteistyön taustalla nähtiin usein puutteet tiedonkulussa ja asiantuntemuksessa.

Kyselyn mukaan työterveysyhteistyön johtamisesta ja kehittämisestä vastaa useimmiten henkilöstöhallinto ja ylin johto. Työsuojelu toimii näiden rinnalla, mutta harvalla työpaikalla työterveysyhteistyön johtaminen ja kehittäminen on ensisijaisesti työsuojelun vastuulla.

”Työsuojelulla on usein kokonaiskuva työpaikan ja eri tiimien työkykyä tukevista tai uhkaavista tekijöistä. Olisiko tarpeen hyödyntää tätä asiantuntemusta nykyistä enemmän työterveysyhteistyön johtamisessa ja kehittämisessä”, Työturvallisuuskeskuksen hanke- ja kehitysjohtaja Maria Teikari pohtii.

Ennaltaehkäiseviin palveluihin ollaan pääosin tyytyväisiä

Vastaajien työpaikoista enemmistöllä (67 %) on käytössä sekä lakisääteiset ennaltaehkäisevät työterveyspalvelut että työnantajan tarjoamat vapaaehtoiset sairaanhoitopalvelut. Pelkästään lakisääteiset palvelut on käytössä noin kolmanneksella (31 %) työpaikoista.

Valtaosa vastaajista arvioi työterveysyhteistyön toteutuvan ennaltaehkäisevien palvelujen osalta varsin hyvin. Työterveyshuollon katsottiin tuntevan hyvin työpaikan työt ja erityispiirteet (88 %), tukevan fyysistä ergonomiaa (78 %) ja ehkäisevän työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia (76 %).

Kehittämistarpeita nousi esiin etenkin kuormituksen hallinnassa sekä työn vaaratekijöihin liittyvässä neuvonnassa. Noin neljännes vastaajista koki, ettei työterveyshuolto tukenut riittävästi kuormituksen hallintaa, lisännyt ymmärrystä työhön liittyvien vaarojen merkityksestä terveydelle ja työkyvylle tai auttanut turvallisten työtilojen kehittämisessä.

Vaikuttavuuden seuranta kaipaa toimivia mittareita

Lähes kaikilla vastaajien työpaikoilla on tunnistettu työterveyshuollon tarpeet (90 %) ja asetettu toiminnalle selkeät tavoitteet (85 %). Toiminnan vaikuttavuutta seurataan säännöllisesti 63 prosentissa työpaikoista.

Yleisimpänä seurantakeinona mainittiin sairauspoissaolot. Muita seurantakeinoja olivat esimerkiksi tapaturma- ja työkyvyttömyystilastot sekä hyvinvointikyselyt.

”Tulokset herättävät pohtimaan, mikä olisi osuva keino seurata toiminnan vaikuttavuutta. Antavatko nykyiset keinot riittävästi tietoa siitä, miten työterveyspalvelut vastaavat tunnistettuihin tarpeisiin”, Hanna Uusitalo kysyy.

Kuvat: Pexels

Lähde: Työterveyslaitos ja Työturvallisuuskeskus

Jaa tämä artikkeli: 

Hyvinvointi

Hiljaisuus kuormittaa enemmän kuin virheet

Psykologinen turvallisuus on noussut yhdeksi työelämän keskeisimmistä menestystekijöistä. Sen vaikutukset näkyvät niin työhyvinvoinnissa, oppimisessa kuin tiimien suorituskyvyssä. Kun ihmiset uskaltavat puhua avoimesti, ongelmat havaitaan ajoissa ja työssä jaksaminen vahvistuu.

Kun työyhteisö katoaa ruudun taakse

Hybridityö on tuonut monille kaivattua joustavuutta ja vapautta, mutta samalla se on synnyttänyt uudenlaista kuormitusta, jota ei aina tunnisteta. Yksinäisyys, irrallisuuden tunne ja näkymättömyyden kokemukset ovat nousseet työelämän ilmiöiksi, joihin myös HR ja esihenkilöiden on syytä kiinnittää huomiota.

Pääkirjoitus: Työterveys muuttuvassa työelämässä

Työterveys on viime vuosina siirtynyt yhä selkeämmin yksittäisten sairauspoissaolojen käsittelystä kohti laajempaa työkyvyn ja työssä jaksamisen kokonaisuutta. Muutos heijastaa työelämän rakenteellisia muutoksia: työn kuormitus ei enää jakaudu yhtä ennustettavasti kuin aiemmin, ja fyysisten riskien rinnalle ovat nousseet psyykkinen kuormitus, kognitiivinen ylikuormitus sekä työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyminen.

Palautuminen kuuluu työaikaan – tehokkuuden tärkeä mutta aliarvostettu voimavara

Suomalaisessa työelämässä kiirettä pidetään usein merkkinä sitoutumisesta ja tehokkuudesta. Täyteen varatut kalenterit, jatkuva tavoitettavuus ja pitkiksi venyvät työpäivät voivat näyttäytyä korkeana työmotivaationa. Tutkimusnäyttö kertoo kuitenkin toisenlaisen tarinan: ilman riittävää palautumista myös osaaminen, tuottavuus ja työhyvinvointi alkavat vähitellen heikentyä.

Mielenterveyssyistä erikoissairaanhoitoon hakeutuvista yhä useampi on kiinni työelämässä

Työhön osallistuminen on yleistynyt henkilöillä, joilla on erikoissairaanhoitoa vaativa mielenterveyden häiriö. Muutos on ollut vahva 2020-luvulla. Edelleen työhön osallistutaan muuta väestöä vähemmän lähellä ensimmäistä hoitokäyntiä, mikä korostaa tarvetta varhaisille toimille mielenterveyden tukemiseksi. Työterveyslaitos on julkaissut aineiston ja analyysin Työelämätieto-palvelussa.

Hiljaisuus kuormittaa enemmän kuin virheet

Psykologinen turvallisuus on noussut yhdeksi työelämän keskeisimmistä menestystekijöistä. Sen vaikutukset näkyvät niin työhyvinvoinnissa, oppimisessa kuin tiimien suorituskyvyssä. Kun ihmiset uskaltavat puhua avoimesti, ongelmat havaitaan ajoissa ja työssä jaksaminen vahvistuu.

Kun työyhteisö katoaa ruudun taakse

Hybridityö on tuonut monille kaivattua joustavuutta ja vapautta, mutta samalla se on synnyttänyt uudenlaista kuormitusta, jota ei aina tunnisteta. Yksinäisyys, irrallisuuden tunne ja näkymättömyyden kokemukset ovat nousseet työelämän ilmiöiksi, joihin myös HR ja esihenkilöiden on syytä kiinnittää huomiota.

Pääkirjoitus: Työterveys muuttuvassa työelämässä

Työterveys on viime vuosina siirtynyt yhä selkeämmin yksittäisten sairauspoissaolojen käsittelystä kohti laajempaa työkyvyn ja työssä jaksamisen kokonaisuutta. Muutos heijastaa työelämän rakenteellisia muutoksia: työn kuormitus ei enää jakaudu yhtä ennustettavasti kuin aiemmin, ja fyysisten riskien rinnalle ovat nousseet psyykkinen kuormitus, kognitiivinen ylikuormitus sekä työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyminen.

Palautuminen kuuluu työaikaan – tehokkuuden tärkeä mutta aliarvostettu voimavara

Suomalaisessa työelämässä kiirettä pidetään usein merkkinä sitoutumisesta ja tehokkuudesta. Täyteen varatut kalenterit, jatkuva tavoitettavuus ja pitkiksi venyvät työpäivät voivat näyttäytyä korkeana työmotivaationa. Tutkimusnäyttö kertoo kuitenkin toisenlaisen tarinan: ilman riittävää palautumista myös osaaminen, tuottavuus ja työhyvinvointi alkavat vähitellen heikentyä.

Mielenterveyssyistä erikoissairaanhoitoon hakeutuvista yhä useampi on kiinni työelämässä

Työhön osallistuminen on yleistynyt henkilöillä, joilla on erikoissairaanhoitoa vaativa mielenterveyden häiriö. Muutos on ollut vahva 2020-luvulla. Edelleen työhön osallistutaan muuta väestöä vähemmän lähellä ensimmäistä hoitokäyntiä, mikä korostaa tarvetta varhaisille toimille mielenterveyden tukemiseksi. Työterveyslaitos on julkaissut aineiston ja analyysin Työelämätieto-palvelussa.