Työhön osallistuminen on yleistynyt henkilöillä, joilla on erikoissairaanhoitoa vaativa mielenterveyden häiriö. Muutos on ollut vahva 2020-luvulla. Edelleen työhön osallistutaan muuta väestöä vähemmän lähellä ensimmäistä hoitokäyntiä, mikä korostaa tarvetta varhaisille toimille mielenterveyden tukemiseksi. Työterveyslaitos on julkaissut aineiston ja analyysin Työelämätieto-palvelussa.
Vastuullisuus ei ole enää vain ympäristötekoja tai yritysvastuuraportteja. Yhä useammin vastuullisuus näkyy organisaatioiden arjessa henkilöstöjohtamisen, palkitsemisen ja palkkahallinnon käytännöissä. HR:n ja palkkahallinnon rooli on keskeinen, sillä työntekijöiden kokemus oikeudenmukaisuudesta rakentuu pitkälti juuri näiden toimintojen kautta.
Koronan jälkeisessä työelämässä moni organisaatio kamppailee hajaannuksen, kuormituksen ja heikentyneen yhteisöllisyyden kanssa. Ratkaisuja etsitään usein strategioista, uusista toimintamalleista ja nopeista kehittämistoimista.
Työelämä muuttuu nopeasti. Teknologia kehittyy, sääntely tarkentuu ja osaamisen liike ratkaisee, miten organisaatiot pärjäävät. Muutoksen keskellä yksi asia pysyy: ihminen ja se, miten tieto siirtyy ihmiseltä toiselle.
Pätevä henkilöstö on tutkitusti yksi merkittävimmistä tekijöistä, jotka vaikuttavat organisaation turvallisuuteen etenkin turvallisuuskriittisillä toimialoilla. Turvallisuuskriittisiin toimialoihin lukeutuvat esimerkiksi energia- ja prosessiteollisuus,
Mitä jos merkittävä osa organisaatiosi tietotyöstä tehtäisiin jatkossa ilman ihmisiä? Tämä ei ole enää pelkkä ajatusleikki vaan kehityssuunta, johon monet yritykset ovat jo siirtymässä.
Esihenkilön hyvinvointi heijastuu kahdenvälisten esihenkilö-alaissuhteiden kautta työntekijöiden motivaatioon ja suoriutumiseen ja sitä kautta yrityksen kilpailukykyyn. Vaasan yliopiston projektitutkija Jussi Tanskanen osoittaa
Vajaa puolet palkansaajista, joiden työpaikoilla hyödynnetään tekoälyä, kokee tekoälyn parantaneen oman työn tehokkuutta. Kolmannes arvioi työnsä laadun parantuneen tekoälyn myötä. Työ-
OTM Anna-Maija Marjakankaan väitöstutkimus osoittaa, että vakiintunut ammatillinen identiteetti on mahdollista saavuttaa myös vakiintumattomissa työn tekemisen tavoissa palkkatyön ja yrittäjänä toimimisen
Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -seurantatutkimus kertoo suomalaisen työelämän hienoisesta mutta huolestuttavasta heikkenemisestä. Työuupumusoireilu on lisääntynyt, työn kuormitustekijät kasvaneet ja samalla työn
Työpaikoille on tullut lisää ilmasto-ohjelmia, mutta työn arjessa muutos ei etene samaa tahtia. Työterveyslaitoksen kyselytutkimus osoittaa, että työntekijöiden osallistuminen ilmastotoimiin on
Vappuna jälleen käynnistyvä Kilometrikisa on työnantajille tehokas tapa edistää henkilöstön hyvinvointia ja yhteishenkeä. Leikkimielinen kisa kannustaa vuosittain lähes 40 000 ihmistä ympäri
Etätyö on yleisempää kunnissa ja hyvinvointialueilla kuin saatetaan ajatella. Tälläkin hetkellä kuntarekry.fi -sivustolla on avoinna yli 200 rekrytointia, joissa tarjotaan osittaista
Yrityskulttuurista puhutaan usein kuin se olisi yksi yhtenäinen kokonaisuus: yksi arvopohja, yksi tapa toimia ja yksi jaettu kokemus. Todellisuudessa työntekijät eivät
Suomalaisessa työelämässä johtajuus puhututtaa ja jakaa myös mielipiteitä – eikä aina hyvässä mielessä. Tutkimusten mukaan jopa puolet työntekijöistä kokee organisaationsa suurimmaksi
Useimmissa asiantuntijaorganisaatioissa piilee riski, jota ei mainita strategiassa eikä hallituksen riskiarvioissa: jokainen hetki, jolloin asiantuntija irrottaa otteensa työstään, siirtää kriittisen osaamisen
Toimistot ovat yhä olemassa, mutta niiden rooli on muuttunut pysyvästi. Kun käyttöaste jää kolmannekseen, kysymys ei ole enää vain neliömetreistä vaan
Hämmästyttävän moni työnhakija kertoo saman tarinan: jos palkka olisi ollut ilmoituksessa, olisin hakenut. Yksi puuttuva virke on menetetty mahdollisuus, joka jää
Nuorten työmarkkinatilanne on Suomessa tällä hetkellä haastava. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen trendiluvun mukaan 15–24-vuotiaiden työttömyysaste oli noin 22,5 % vuoden 2025 lopussa. Bolt.Works
Yrityksissä puhutaan paljon osaamisesta – mutta yllättävän harvoin siitä, kuka kokonaisuutta oikeasti hallitsee. Osaamisen johtaminen ei ole vain HR:n erityisalue, vaan
Palkitsemisen kehittäminen ja toteuttaminen on taitolaji. Oman mausteensa keskusteluun tuo se, että aiheeseen liittyy usein vahvoja näkökulmia puolesta ja vastaan. Se on ymmärrettävää, sillä palkitseminen kytkeytyy sekä organisaation tavoitteisiin että ihmisten odotuksiin ja käsityksiin oikeudenmukaisuudesta ja kannustavuudesta.
Vastuullisuus ei ole enää vain ympäristötekoja tai yritysvastuuraportteja. Yhä useammin vastuullisuus näkyy organisaatioiden arjessa henkilöstöjohtamisen, palkitsemisen ja palkkahallinnon käytännöissä. HR:n ja palkkahallinnon rooli on keskeinen, sillä työntekijöiden kokemus oikeudenmukaisuudesta rakentuu pitkälti juuri näiden toimintojen kautta.
Koronan jälkeisessä työelämässä moni organisaatio kamppailee hajaannuksen, kuormituksen ja heikentyneen yhteisöllisyyden kanssa. Ratkaisuja etsitään usein strategioista, uusista toimintamalleista ja nopeista kehittämistoimista.
Työelämä muuttuu nopeasti. Teknologia kehittyy, sääntely tarkentuu ja osaamisen liike ratkaisee, miten organisaatiot pärjäävät. Muutoksen keskellä yksi asia pysyy: ihminen ja se, miten tieto siirtyy ihmiseltä toiselle.
Pätevä henkilöstö on tutkitusti yksi merkittävimmistä tekijöistä, jotka vaikuttavat organisaation turvallisuuteen etenkin turvallisuuskriittisillä toimialoilla. Turvallisuuskriittisiin toimialoihin lukeutuvat esimerkiksi energia- ja
Mitä jos merkittävä osa organisaatiosi tietotyöstä tehtäisiin jatkossa ilman ihmisiä? Tämä ei ole enää pelkkä ajatusleikki vaan kehityssuunta, johon monet yritykset ovat jo siirtymässä.
Esihenkilön hyvinvointi heijastuu kahdenvälisten esihenkilö-alaissuhteiden kautta työntekijöiden motivaatioon ja suoriutumiseen ja sitä kautta yrityksen kilpailukykyyn. Vaasan yliopiston projektitutkija Jussi Tanskanen
Vajaa puolet palkansaajista, joiden työpaikoilla hyödynnetään tekoälyä, kokee tekoälyn parantaneen oman työn tehokkuutta. Kolmannes arvioi työnsä laadun parantuneen tekoälyn myötä.
OTM Anna-Maija Marjakankaan väitöstutkimus osoittaa, että vakiintunut ammatillinen identiteetti on mahdollista saavuttaa myös vakiintumattomissa työn tekemisen tavoissa palkkatyön ja yrittäjänä
Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -seurantatutkimus kertoo suomalaisen työelämän hienoisesta mutta huolestuttavasta heikkenemisestä. Työuupumusoireilu on lisääntynyt, työn kuormitustekijät kasvaneet ja samalla
Työpaikoille on tullut lisää ilmasto-ohjelmia, mutta työn arjessa muutos ei etene samaa tahtia. Työterveyslaitoksen kyselytutkimus osoittaa, että työntekijöiden osallistuminen ilmastotoimiin
Vappuna jälleen käynnistyvä Kilometrikisa on työnantajille tehokas tapa edistää henkilöstön hyvinvointia ja yhteishenkeä. Leikkimielinen kisa kannustaa vuosittain lähes 40 000 ihmistä
Etätyö on yleisempää kunnissa ja hyvinvointialueilla kuin saatetaan ajatella. Tälläkin hetkellä kuntarekry.fi -sivustolla on avoinna yli 200 rekrytointia, joissa tarjotaan
Yrityskulttuurista puhutaan usein kuin se olisi yksi yhtenäinen kokonaisuus: yksi arvopohja, yksi tapa toimia ja yksi jaettu kokemus. Todellisuudessa työntekijät
Suomalaisessa työelämässä johtajuus puhututtaa ja jakaa myös mielipiteitä – eikä aina hyvässä mielessä. Tutkimusten mukaan jopa puolet työntekijöistä kokee organisaationsa
Useimmissa asiantuntijaorganisaatioissa piilee riski, jota ei mainita strategiassa eikä hallituksen riskiarvioissa: jokainen hetki, jolloin asiantuntija irrottaa otteensa työstään, siirtää kriittisen
Toimistot ovat yhä olemassa, mutta niiden rooli on muuttunut pysyvästi. Kun käyttöaste jää kolmannekseen, kysymys ei ole enää vain neliömetreistä
Hämmästyttävän moni työnhakija kertoo saman tarinan: jos palkka olisi ollut ilmoituksessa, olisin hakenut. Yksi puuttuva virke on menetetty mahdollisuus, joka
Nuorten työmarkkinatilanne on Suomessa tällä hetkellä haastava. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen trendiluvun mukaan 15–24-vuotiaiden työttömyysaste oli noin 22,5 % vuoden 2025 lopussa.
Yrityksissä puhutaan paljon osaamisesta – mutta yllättävän harvoin siitä, kuka kokonaisuutta oikeasti hallitsee. Osaamisen johtaminen ei ole vain HR:n erityisalue,
Palkitsemisen kehittäminen ja toteuttaminen on taitolaji. Oman mausteensa keskusteluun tuo se, että aiheeseen liittyy usein vahvoja näkökulmia puolesta ja vastaan. Se on ymmärrettävää, sillä palkitseminen kytkeytyy sekä organisaation tavoitteisiin että ihmisten odotuksiin ja käsityksiin oikeudenmukaisuudesta ja kannustavuudesta.
HR viesti 2/2026
Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.
