Laajan kyselytutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että työntekijöiden hyvinvoinnin ja vuorovaikutuksen kannalta keskeistä ei ole etätyön määrä, vaan hybridityön käytännöt ja johtamistavat. Tulokset korostavat vuorovaikutusta tukevien käytänteiden, oikeudenmukaisiksi koettujen linjausten ja avoimen dialogin merkitystä hybridityössä.
Suomalaiset toimistotyöntekijät eivät ole hylkäämässä toimistoa, mutta he odottavat siltä aiempaa enemmän. Uusi tutkimus osoittaa, että toimistolle halutaan tulla silloin, kun työympäristö aidosti tukee keskittymistä, yhteistyötä ja hyvinvointia.
Aikuiskoulutustuki ja ammattitutkintostipendi tukivat suomalaisten osaamisen kehittämistä yli kahden vuosikymmenen ajan. Työllisyysrahaston tuore julkaisu kokoaa ensimmäistä kertaa yhteen aikuiskoulutusetuuksien toimeenpanon, käytön ja vaikutukset 2000-luvun alusta niiden lakkauttamiseen saakka.
Suomalaiset yritykset käyttävät tekoälyä hallinnollisten rutiinien pyörittämiseen, kun eurooppalaiset rakentavat jo huomisen työelämää.
Tutkimusnäyttö viittaa siihen, että etätyö voi parantaa tuottavuutta tehtävissä, jotka vaativat syvää keskittymistä, mutta heikentää sitä töissä, joissa korostuvat tiivis yhteistyö, luovuus ja nopea vuorovaikutus.
Psykologinen turvallisuus on noussut yhdeksi työelämän keskeisimmistä menestystekijöistä. Sen vaikutukset näkyvät niin työhyvinvoinnissa, oppimisessa kuin tiimien suorituskyvyssä. Kun ihmiset uskaltavat puhua avoimesti, ongelmat havaitaan ajoissa ja työssä jaksaminen vahvistuu.
Vastaanotolla tulee joskus hetki, jolloin ihminen huomaa selittävänsä työtään enemmän kuin vointiaan.
Hybridityö on tuonut monille kaivattua joustavuutta ja vapautta, mutta samalla se on synnyttänyt uudenlaista kuormitusta, jota ei aina tunnisteta. Yksinäisyys, irrallisuuden tunne ja näkymättömyyden kokemukset ovat nousseet työelämän ilmiöiksi, joihin myös HR ja esihenkilöiden on syytä kiinnittää huomiota.
Keitä interim‑johtajat ovat, miksi he onnistuvat – ja mitä HR:n tulisi ymmärtää ROI:sta
Työterveys on viime vuosina siirtynyt yhä selkeämmin yksittäisten sairauspoissaolojen käsittelystä kohti laajempaa työkyvyn ja työssä jaksamisen kokonaisuutta. Muutos heijastaa työelämän rakenteellisia muutoksia: työn kuormitus ei enää jakaudu yhtä ennustettavasti kuin aiemmin, ja fyysisten riskien rinnalle ovat nousseet psyykkinen kuormitus, kognitiivinen ylikuormitus sekä työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyminen.
Suomalaisessa työelämässä kiirettä pidetään usein merkkinä sitoutumisesta ja tehokkuudesta. Täyteen varatut kalenterit, jatkuva tavoitettavuus ja pitkiksi venyvät työpäivät voivat näyttäytyä korkeana työmotivaationa. Tutkimusnäyttö kertoo kuitenkin toisenlaisen tarinan: ilman riittävää palautumista myös osaaminen, tuottavuus ja työhyvinvointi alkavat vähitellen heikentyä.
EuroSafety kokoaa HR- ja työelämäteemat yhteen
Duunitorin kesätyönhakukysely selvitti, mikä on kesätyönhakijoiden mielestä reilu palkka. Toiveet ovat korkeammat kuin eniten kesätyöntekijöitä työllistävien alojen vähimmäispalkat. Lisäksi palkka on noussut tärkeimmäksi syyksi hakea kesätöitä.
Työhön osallistuminen on yleistynyt henkilöillä, joilla on erikoissairaanhoitoa vaativa mielenterveyden häiriö. Muutos on ollut vahva 2020-luvulla. Edelleen työhön osallistutaan muuta väestöä vähemmän lähellä ensimmäistä hoitokäyntiä, mikä korostaa tarvetta varhaisille toimille mielenterveyden tukemiseksi. Työterveyslaitos on julkaissut aineiston ja analyysin Työelämätieto-palvelussa.
Vastuullisuus ei ole enää vain ympäristötekoja tai yritysvastuuraportteja. Yhä useammin vastuullisuus näkyy organisaatioiden arjessa henkilöstöjohtamisen, palkitsemisen ja palkkahallinnon käytännöissä. HR:n ja palkkahallinnon rooli on keskeinen, sillä työntekijöiden kokemus oikeudenmukaisuudesta rakentuu pitkälti juuri näiden toimintojen kautta.
Koronan jälkeisessä työelämässä moni organisaatio kamppailee hajaannuksen, kuormituksen ja heikentyneen yhteisöllisyyden kanssa. Ratkaisuja etsitään usein strategioista, uusista toimintamalleista ja nopeista kehittämistoimista.
Työelämä muuttuu nopeasti. Teknologia kehittyy, sääntely tarkentuu ja osaamisen liike ratkaisee, miten organisaatiot pärjäävät. Muutoksen keskellä yksi asia pysyy: ihminen ja se, miten tieto siirtyy ihmiseltä toiselle.
Pätevä henkilöstö on tutkitusti yksi merkittävimmistä tekijöistä, jotka vaikuttavat organisaation turvallisuuteen etenkin turvallisuuskriittisillä toimialoilla. Turvallisuuskriittisiin toimialoihin lukeutuvat esimerkiksi energia- ja prosessiteollisuus,
Mitä jos merkittävä osa organisaatiosi tietotyöstä tehtäisiin jatkossa ilman ihmisiä? Tämä ei ole enää pelkkä ajatusleikki vaan kehityssuunta, johon monet yritykset ovat jo siirtymässä.
Esihenkilön hyvinvointi heijastuu kahdenvälisten esihenkilö-alaissuhteiden kautta työntekijöiden motivaatioon ja suoriutumiseen ja sitä kautta yrityksen kilpailukykyyn. Vaasan yliopiston projektitutkija Jussi Tanskanen osoittaa
Vajaa puolet palkansaajista, joiden työpaikoilla hyödynnetään tekoälyä, kokee tekoälyn parantaneen oman työn tehokkuutta. Kolmannes arvioi työnsä laadun parantuneen tekoälyn myötä. Työ-
Suomalaiset toimistotyöntekijät eivät ole hylkäämässä toimistoa, mutta he odottavat siltä aiempaa enemmän. Uusi tutkimus osoittaa, että toimistolle halutaan tulla silloin, kun työympäristö aidosti tukee keskittymistä, yhteistyötä ja hyvinvointia.
Aikuiskoulutustuki ja ammattitutkintostipendi tukivat suomalaisten osaamisen kehittämistä yli kahden vuosikymmenen ajan. Työllisyysrahaston tuore julkaisu kokoaa ensimmäistä kertaa yhteen aikuiskoulutusetuuksien toimeenpanon, käytön ja vaikutukset 2000-luvun alusta niiden lakkauttamiseen saakka.
Suomalaiset yritykset käyttävät tekoälyä hallinnollisten rutiinien pyörittämiseen, kun eurooppalaiset rakentavat jo huomisen työelämää.
Tutkimusnäyttö viittaa siihen, että etätyö voi parantaa tuottavuutta tehtävissä, jotka vaativat syvää keskittymistä, mutta heikentää sitä töissä, joissa korostuvat tiivis yhteistyö, luovuus ja nopea vuorovaikutus.
Psykologinen turvallisuus on noussut yhdeksi työelämän keskeisimmistä menestystekijöistä. Sen vaikutukset näkyvät niin työhyvinvoinnissa, oppimisessa kuin tiimien suorituskyvyssä. Kun ihmiset uskaltavat puhua avoimesti, ongelmat havaitaan ajoissa ja työssä jaksaminen vahvistuu.
Vastaanotolla tulee joskus hetki, jolloin ihminen huomaa selittävänsä työtään enemmän kuin vointiaan.
Hybridityö on tuonut monille kaivattua joustavuutta ja vapautta, mutta samalla se on synnyttänyt uudenlaista kuormitusta, jota ei aina tunnisteta. Yksinäisyys, irrallisuuden tunne ja näkymättömyyden kokemukset ovat nousseet työelämän ilmiöiksi, joihin myös HR ja esihenkilöiden on syytä kiinnittää huomiota.
Keitä interim‑johtajat ovat, miksi he onnistuvat – ja mitä HR:n tulisi ymmärtää ROI:sta
Työterveys on viime vuosina siirtynyt yhä selkeämmin yksittäisten sairauspoissaolojen käsittelystä kohti laajempaa työkyvyn ja työssä jaksamisen kokonaisuutta. Muutos heijastaa työelämän rakenteellisia muutoksia: työn kuormitus ei enää jakaudu yhtä ennustettavasti kuin aiemmin, ja fyysisten riskien rinnalle ovat nousseet psyykkinen kuormitus, kognitiivinen ylikuormitus sekä työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyminen.
Suomalaisessa työelämässä kiirettä pidetään usein merkkinä sitoutumisesta ja tehokkuudesta. Täyteen varatut kalenterit, jatkuva tavoitettavuus ja pitkiksi venyvät työpäivät voivat näyttäytyä korkeana työmotivaationa. Tutkimusnäyttö kertoo kuitenkin toisenlaisen tarinan: ilman riittävää palautumista myös osaaminen, tuottavuus ja työhyvinvointi alkavat vähitellen heikentyä.
EuroSafety kokoaa HR- ja työelämäteemat yhteen
Duunitorin kesätyönhakukysely selvitti, mikä on kesätyönhakijoiden mielestä reilu palkka. Toiveet ovat korkeammat kuin eniten kesätyöntekijöitä työllistävien alojen vähimmäispalkat. Lisäksi palkka on noussut tärkeimmäksi syyksi hakea kesätöitä.
Työhön osallistuminen on yleistynyt henkilöillä, joilla on erikoissairaanhoitoa vaativa mielenterveyden häiriö. Muutos on ollut vahva 2020-luvulla. Edelleen työhön osallistutaan muuta väestöä vähemmän lähellä ensimmäistä hoitokäyntiä, mikä korostaa tarvetta varhaisille toimille mielenterveyden tukemiseksi. Työterveyslaitos on julkaissut aineiston ja analyysin Työelämätieto-palvelussa.
Vastuullisuus ei ole enää vain ympäristötekoja tai yritysvastuuraportteja. Yhä useammin vastuullisuus näkyy organisaatioiden arjessa henkilöstöjohtamisen, palkitsemisen ja palkkahallinnon käytännöissä. HR:n ja palkkahallinnon rooli on keskeinen, sillä työntekijöiden kokemus oikeudenmukaisuudesta rakentuu pitkälti juuri näiden toimintojen kautta.
Koronan jälkeisessä työelämässä moni organisaatio kamppailee hajaannuksen, kuormituksen ja heikentyneen yhteisöllisyyden kanssa. Ratkaisuja etsitään usein strategioista, uusista toimintamalleista ja nopeista kehittämistoimista.
Työelämä muuttuu nopeasti. Teknologia kehittyy, sääntely tarkentuu ja osaamisen liike ratkaisee, miten organisaatiot pärjäävät. Muutoksen keskellä yksi asia pysyy: ihminen ja se, miten tieto siirtyy ihmiseltä toiselle.
Pätevä henkilöstö on tutkitusti yksi merkittävimmistä tekijöistä, jotka vaikuttavat organisaation turvallisuuteen etenkin turvallisuuskriittisillä toimialoilla. Turvallisuuskriittisiin toimialoihin lukeutuvat esimerkiksi energia- ja
Mitä jos merkittävä osa organisaatiosi tietotyöstä tehtäisiin jatkossa ilman ihmisiä? Tämä ei ole enää pelkkä ajatusleikki vaan kehityssuunta, johon monet yritykset ovat jo siirtymässä.
Esihenkilön hyvinvointi heijastuu kahdenvälisten esihenkilö-alaissuhteiden kautta työntekijöiden motivaatioon ja suoriutumiseen ja sitä kautta yrityksen kilpailukykyyn. Vaasan yliopiston projektitutkija Jussi Tanskanen
Vajaa puolet palkansaajista, joiden työpaikoilla hyödynnetään tekoälyä, kokee tekoälyn parantaneen oman työn tehokkuutta. Kolmannes arvioi työnsä laadun parantuneen tekoälyn myötä.
HR viesti 3/2026
Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.
