Johtoryhmässä vastuut näyttävät selkeiltä. Henkilöstön vastauksissa sama asia saa aivan toisenlaisen arvion. Kumpaa pitäisi uskoa? Ennen puolen valitsemista kannattaa kysyä, arvioivatko ihmiset edes samaa asiaa.
Jo vuosia sitten puhuin johtamisesta otsikolla Ihminen johtajana – johtajana ihmiselle. Puhuin ihmisestä johtajan roolin sisällä, vallasta, vastuusta ja myös rakkaudesta.
Tällä hetkellä tekoälyn käytäntöönvienti on monen organisaation tärkeimpiä ja turhauttavimpia tavoitteita. Suurin ongelma on, että uusi teknologia siirtyy hitaasti henkilöstön käyttöön ja siksi sen mahdollistamat hyödyt eivät toteudu.
Henkilöstökyselyt ja riskinarvioinnit ovat edelleen tarpeellisia. Ongelma syntyy, jos niiden oletetaan yksin kertovan, mitä työn arjessa tapahtuu mittausten välissä.
Talouden ja työmarkkinoiden piristyminen voi paljastaa monella työpaikalla, onko työyhteisössä johtaminen kunnossa. Baronan viimeisimmän Työelämätutkimuksen mukaan enää 17 prosenttia työssäkäyvistä suomalaisista katsoi esihenkilötyön olevan vetovoimatekijä nykyisessä työssään. Barona jatkaa esihenkilöiden osaamisen kehittämistä uudistetulla, juuri käynnistyneellä Leading for Growth -valmennusohjelmalla.
Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 8.–10.9.2026 järjestetty EuroSafety, Logistiikka- ja Food Industry -messukokonaisuus keräsi yli 11 000 osallistujaa.
Työsuhde-etujen markkina monipuolistuu, kun kesällä lanseerattu Wolt Benefits laajenee uusiin etukategorioihin syyskuussa
Työnantajien vaikein rekrytointitehtävä on kokeneiden osaajien tavoittaminen. Kansallisen rekrytointitutkimuksen työnantajabrändiraportin mukaan lähes puolet työnantajista pitää yli kymmenen vuoden kokemuksen omaavien osaajien houkuttelua vaikeana. Kuuden ja kymmenen vuoden kokemuksella osuus on runsas kolmannes ja alle viiden vuoden kokemuksella noin joka kymmenes.
LUT-yliopiston professori Mika Ruokonen kysyi HR-viestin numerossa 3/2026 pysyvätkö organisaatiot mukana tekoälyn kehityksessä. Kysymys on äärimmäisen ajankohtainen. Euroopan investointipankin tuoreesta selvityksestä käy ilmi, että peräti kaksi kolmasosaa suomalaisyrityksistä (66 %) käyttää jo generatiivista tekoälyä, mikä on selvästi enemmän kuin EU:n keskiarvo 37 %.
Työelämä muuttuu, ja samalla muuttuvat myös vaatimukset työturvallisuudelle, työkyvylle ja hyvinvoivalle työarjelle. Kun turvallisuutta rakennetaan johtamisessa, kuormituksen hallinnassa ja arjen toimintatavoissa, tarvitaan tuoreita näkökulmia ja ymmärrystä siitä, mikä työpaikoilla oikeasti toimii.
”Työvoiman kysyntä on vahvistumassa”
Esihenkilöt kokevat valmiutensa työkyvyn tukemisessa pääosin hyviksi. Tutut tilanteet sujuvat, mutta vaativissa ja harvoin vastaan tulevissa tapauksissa osaaminen on heikointa, selviää Ilmarisen tutkimuksesta.
Danske Bank tarjoaa työntekijöilleen mahdollisuuden käyttää kolme palkallista työpäivää vuodessa vapaaehtoistehtäviin. Se on tilaisuus, jonka Seija ja Aino ovat käyttäneet mielellään Nälkäpäivä-keräykseen. Punaisen Ristin Nälkäpäivä-keräys järjestetään taas 24.-26.9. Osallistu sinäkin!
Lähes kolmannes suomalaisjohtajista uskoo tekoälyn suoriutuvan ihmistä paremmin strategisessa suunnittelussa. Lähes kaikki ilmoittavat algoritmijohtamisen olevan jo arkipäivää omalla työpaikallaan. Tulokset käyvät ilmi Haaga-Helian tuoreesta Kone johtajana -tutkimuksesta.
Euroopan maissa ja muissa kehittyneissä valtioissa väestön ikääntyminen vaikuttaa työvoiman saatavuuteen. Tämän vuoksi työnantajat ja päättäjät pohtivat yhä useammin tärkeää kysymystä: kuinka voimme auttaa ihmisiä pysymään työelämässä mahdollisimman pitkään terveinä ja työkykyisinä?
Vain hieman yli puolet (52 %) eläkeläisistä haluaisi työskennellä eläkkeellä ollessaan. Vielä vuosi sitten vastaava luku oli 60 prosenttia. Tiedot selviävät Ilmarisen tuoreesta kyselytutkimuksesta.
Laajan kyselytutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että työntekijöiden hyvinvoinnin ja vuorovaikutuksen kannalta keskeistä ei ole etätyön määrä, vaan hybridityön käytännöt ja johtamistavat. Tulokset korostavat vuorovaikutusta tukevien käytänteiden, oikeudenmukaisiksi koettujen linjausten ja avoimen dialogin merkitystä hybridityössä.
Suomalaiset toimistotyöntekijät eivät ole hylkäämässä toimistoa, mutta he odottavat siltä aiempaa enemmän. Uusi tutkimus osoittaa, että toimistolle halutaan tulla silloin, kun työympäristö aidosti tukee keskittymistä, yhteistyötä ja hyvinvointia.
Aikuiskoulutustuki ja ammattitutkintostipendi tukivat suomalaisten osaamisen kehittämistä yli kahden vuosikymmenen ajan. Työllisyysrahaston tuore julkaisu kokoaa ensimmäistä kertaa yhteen aikuiskoulutusetuuksien toimeenpanon, käytön ja vaikutukset 2000-luvun alusta niiden lakkauttamiseen saakka.
Suomalaiset yritykset käyttävät tekoälyä hallinnollisten rutiinien pyörittämiseen, kun eurooppalaiset rakentavat jo huomisen työelämää.
Tutkimusnäyttö viittaa siihen, että etätyö voi parantaa tuottavuutta tehtävissä, jotka vaativat syvää keskittymistä, mutta heikentää sitä töissä, joissa korostuvat tiivis yhteistyö, luovuus ja nopea vuorovaikutus.
Jo vuosia sitten puhuin johtamisesta otsikolla Ihminen johtajana – johtajana ihmiselle. Puhuin ihmisestä johtajan roolin sisällä, vallasta, vastuusta ja myös rakkaudesta.
Tällä hetkellä tekoälyn käytäntöönvienti on monen organisaation tärkeimpiä ja turhauttavimpia tavoitteita. Suurin ongelma on, että uusi teknologia siirtyy hitaasti henkilöstön käyttöön ja siksi sen mahdollistamat hyödyt eivät toteudu.
Henkilöstökyselyt ja riskinarvioinnit ovat edelleen tarpeellisia. Ongelma syntyy, jos niiden oletetaan yksin kertovan, mitä työn arjessa tapahtuu mittausten välissä.
Talouden ja työmarkkinoiden piristyminen voi paljastaa monella työpaikalla, onko työyhteisössä johtaminen kunnossa. Baronan viimeisimmän Työelämätutkimuksen mukaan enää 17 prosenttia työssäkäyvistä suomalaisista katsoi esihenkilötyön olevan vetovoimatekijä nykyisessä työssään. Barona jatkaa esihenkilöiden osaamisen kehittämistä uudistetulla, juuri käynnistyneellä Leading for Growth -valmennusohjelmalla.
Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 8.–10.9.2026 järjestetty EuroSafety, Logistiikka- ja Food Industry -messukokonaisuus keräsi yli 11 000 osallistujaa.
Työsuhde-etujen markkina monipuolistuu, kun kesällä lanseerattu Wolt Benefits laajenee uusiin etukategorioihin syyskuussa
Työnantajien vaikein rekrytointitehtävä on kokeneiden osaajien tavoittaminen. Kansallisen rekrytointitutkimuksen työnantajabrändiraportin mukaan lähes puolet työnantajista pitää yli kymmenen vuoden kokemuksen omaavien osaajien houkuttelua vaikeana. Kuuden ja kymmenen vuoden kokemuksella osuus on runsas kolmannes ja alle viiden vuoden kokemuksella noin joka kymmenes.
LUT-yliopiston professori Mika Ruokonen kysyi HR-viestin numerossa 3/2026 pysyvätkö organisaatiot mukana tekoälyn kehityksessä. Kysymys on äärimmäisen ajankohtainen. Euroopan investointipankin tuoreesta selvityksestä käy ilmi, että peräti kaksi kolmasosaa suomalaisyrityksistä (66 %) käyttää jo generatiivista tekoälyä, mikä on selvästi enemmän kuin EU:n keskiarvo 37 %.
Työelämä muuttuu, ja samalla muuttuvat myös vaatimukset työturvallisuudelle, työkyvylle ja hyvinvoivalle työarjelle. Kun turvallisuutta rakennetaan johtamisessa, kuormituksen hallinnassa ja arjen toimintatavoissa, tarvitaan tuoreita näkökulmia ja ymmärrystä siitä, mikä työpaikoilla oikeasti toimii.
”Työvoiman kysyntä on vahvistumassa”
Esihenkilöt kokevat valmiutensa työkyvyn tukemisessa pääosin hyviksi. Tutut tilanteet sujuvat, mutta vaativissa ja harvoin vastaan tulevissa tapauksissa osaaminen on heikointa, selviää Ilmarisen tutkimuksesta.
Danske Bank tarjoaa työntekijöilleen mahdollisuuden käyttää kolme palkallista työpäivää vuodessa vapaaehtoistehtäviin. Se on tilaisuus, jonka Seija ja Aino ovat käyttäneet mielellään Nälkäpäivä-keräykseen. Punaisen Ristin Nälkäpäivä-keräys järjestetään taas 24.-26.9. Osallistu sinäkin!
Lähes kolmannes suomalaisjohtajista uskoo tekoälyn suoriutuvan ihmistä paremmin strategisessa suunnittelussa. Lähes kaikki ilmoittavat algoritmijohtamisen olevan jo arkipäivää omalla työpaikallaan. Tulokset käyvät ilmi Haaga-Helian tuoreesta Kone johtajana -tutkimuksesta.
Euroopan maissa ja muissa kehittyneissä valtioissa väestön ikääntyminen vaikuttaa työvoiman saatavuuteen. Tämän vuoksi työnantajat ja päättäjät pohtivat yhä useammin tärkeää kysymystä: kuinka voimme auttaa ihmisiä pysymään työelämässä mahdollisimman pitkään terveinä ja työkykyisinä?
Vain hieman yli puolet (52 %) eläkeläisistä haluaisi työskennellä eläkkeellä ollessaan. Vielä vuosi sitten vastaava luku oli 60 prosenttia. Tiedot selviävät Ilmarisen tuoreesta kyselytutkimuksesta.
Laajan kyselytutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että työntekijöiden hyvinvoinnin ja vuorovaikutuksen kannalta keskeistä ei ole etätyön määrä, vaan hybridityön käytännöt ja johtamistavat. Tulokset korostavat vuorovaikutusta tukevien käytänteiden, oikeudenmukaisiksi koettujen linjausten ja avoimen dialogin merkitystä hybridityössä.
Suomalaiset toimistotyöntekijät eivät ole hylkäämässä toimistoa, mutta he odottavat siltä aiempaa enemmän. Uusi tutkimus osoittaa, että toimistolle halutaan tulla silloin, kun työympäristö aidosti tukee keskittymistä, yhteistyötä ja hyvinvointia.
Aikuiskoulutustuki ja ammattitutkintostipendi tukivat suomalaisten osaamisen kehittämistä yli kahden vuosikymmenen ajan. Työllisyysrahaston tuore julkaisu kokoaa ensimmäistä kertaa yhteen aikuiskoulutusetuuksien toimeenpanon, käytön ja vaikutukset 2000-luvun alusta niiden lakkauttamiseen saakka.
Suomalaiset yritykset käyttävät tekoälyä hallinnollisten rutiinien pyörittämiseen, kun eurooppalaiset rakentavat jo huomisen työelämää.
Tutkimusnäyttö viittaa siihen, että etätyö voi parantaa tuottavuutta tehtävissä, jotka vaativat syvää keskittymistä, mutta heikentää sitä töissä, joissa korostuvat tiivis yhteistyö, luovuus ja nopea vuorovaikutus.
HR viesti 3/2026
-Psykologinen turvallisuus on työhyvin voinnin perusta
HR viesti 3/2026
Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.
