Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Palkansaajat varovaisen myönteisiä tekoälyn käytöstä työpaikoilla

Vajaa puolet palkansaajista, joiden työpaikoilla hyödynnetään tekoälyä, kokee tekoälyn parantaneen oman työn tehokkuutta. Kolmannes arvioi työnsä laadun parantuneen tekoälyn myötä.

Työ- ja elinkeinoministeriön vuosittain julkaisema työolobarometri kuvaa palkansaajien työelämän laatua. Syksyllä 2025 toteutetussa kyselyssä kartoitettiin aiempaa laajemmin tekoälyn käyttöä. Tulokset voidaan yleistää koskemaan työssä olevia palkansaajia koko Suomessa.

Kokemukset tekoälystä vaihtelevat eri sektoreilla

45 prosenttia palkansaajista kertoi, että heidän työpaikallaan käytetään tekoälyteknologiaa. Tekoäly on käytössä etenkin suurimmissa työpaikoissa: vähintään 200 henkilöä työllistävissä organisaatioissa 70 prosenttia kertoi tekoälyä käytettävän.

Tekoälyn käytöstä kertoivat eniten valtiolla (68 %) ja yksityisissä palveluissa (49 %) työskentelevät. Teollisuudessa sekä kunnissa ja hyvinvointialueilla tekoälyn käytöstä omalla työpaikalla kertoi reilu kolmannes.

Palkansaajilta, joiden työpaikoilla käytetään tekoälyä, kysyttiin sen vaikutuksista.

  • 18 prosenttia arvioi tekoälyn korvanneen työtehtäviä. Toisaalta noin 40 prosenttia kertoi, että tekoäly on tuonut työhön uusia tehtäviä.
  • 45 prosenttia arvioi tekoälyn parantaneen työn tehokkuutta, kun taas 52 prosenttia ei kokenut sen vaikuttaneen tehokkuuteen.
  • Kolmannes vastaajista arvioi tekoälyn parantaneen oman työnsä laatua, kun taas 64 prosenttia ei kokenut sen vaikuttaneen laatuun.  

Käytön yleisyyttä kysyttiin vastaajilta, joiden työpaikoilla käytetään tekoälyä ja jotka itse käyttävät työssään digitaalisia sovelluksia. Noin viidennes heistä käytti tekoälyä päivittäin ja lähes 30 prosenttia viikoittain. Yli kolmannes kaikista tietotekniikkaa käyttävistä palkansaajista kertoi tarvitsevansa koulutusta tekoälyn käyttämiseen työssä. Koulutusta kaipasi liki puolet 45–54-vuotiaista ja ylemmistä toimihenkilöistä.

Työpaikoilla hyvä ilmapiiri, mutta epävarmuus työmarkkinoista lisääntynyt

Työolobarometrissa on seurattu palkansaajien työelämän laatua yli 30 vuoden ajan. Tulokset eroavat eri sukupuolilla, eri ammattiasemissa työskentelevillä, eri sektoreilla sekä erikokoisissa työpaikoissa työskentelevillä.

Jatkuvan oppimisen kulttuuri on työpaikoilla kehittynyt pitkällä aikavälillä myönteiseen suuntaan, mutta kasvu on viime vuosina tasaantunut. Työnantajan tarjoamaan koulutukseen osallistuminen on ollut viime vuodet laskussa, sitä yleisempää on työssä itsenäisesti opiskelu. Osaamisen kehittämiseen osallistuvat selvästi muita vähemmän työntekijäammateissa ja pienemmillä työpaikoilla toimivat sekä iäkkäimmät palkansaajat.     

Näkemykset työmarkkinoiden tilanteesta ovat heikentyneet viime vuosien aikana. Myös kokemus työn henkisestä rasittavuudesta on lisääntynyt hieman. Vuonna 2025 liki kaksi palkansaajaa kolmesta koki työnsä ainakin jossain määrin henkisesti raskaaksi. Muita enemmän näin kokevat naiset, 35–44-vuotiaat, toimihenkilöt sekä kuntien ja hyvinvointialueiden palkansaajat.
 
Toisaalta työpaikkojen ilmapiiri on jo pitkän aikaa kehittynyt aiempaa paremmaksi. Vuonna 2025 runsas neljä palkansaajaa viidestä koki, että työpaikalla välitetään tietoja avoimesti, työntekijöitä kohdellaan tasapuolisesti, työpaikalla pystytään ratkaisemaan ristiriitoja ja että työpaikalla on luottamuksellinen ilmapiiri. Miehet arvioivat työpaikkansa ilmapiiriä naisia myönteisemmin. 

Kuvat: Pexels

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö

Jaa tämä artikkeli: 

Työympäristö

Hybridityössä ratkaisee toteutustapa – ei etäpäivien määrä

Laajan kyselytutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että työntekijöiden hyvinvoinnin ja vuorovaikutuksen kannalta keskeistä ei ole etätyön määrä, vaan hybridityön käytännöt ja johtamistavat. Tulokset korostavat vuorovaikutusta tukevien käytänteiden, oikeudenmukaisiksi koettujen linjausten ja avoimen dialogin merkitystä hybridityössä.

Hiljaisuus kuormittaa enemmän kuin virheet

Psykologinen turvallisuus on noussut yhdeksi työelämän keskeisimmistä menestystekijöistä. Sen vaikutukset näkyvät niin työhyvinvoinnissa, oppimisessa kuin tiimien suorituskyvyssä. Kun ihmiset uskaltavat puhua avoimesti, ongelmat havaitaan ajoissa ja työssä jaksaminen vahvistuu.

Kun työyhteisö katoaa ruudun taakse

Hybridityö on tuonut monille kaivattua joustavuutta ja vapautta, mutta samalla se on synnyttänyt uudenlaista kuormitusta, jota ei aina tunnisteta. Yksinäisyys, irrallisuuden tunne ja näkymättömyyden kokemukset ovat nousseet työelämän ilmiöiksi, joihin myös HR ja esihenkilöiden on syytä kiinnittää huomiota.

Palautuminen kuuluu työaikaan – tehokkuuden tärkeä mutta aliarvostettu voimavara

Suomalaisessa työelämässä kiirettä pidetään usein merkkinä sitoutumisesta ja tehokkuudesta. Täyteen varatut kalenterit, jatkuva tavoitettavuus ja pitkiksi venyvät työpäivät voivat näyttäytyä korkeana työmotivaationa. Tutkimusnäyttö kertoo kuitenkin toisenlaisen tarinan: ilman riittävää palautumista myös osaaminen, tuottavuus ja työhyvinvointi alkavat vähitellen heikentyä.

Hybridityössä ratkaisee toteutustapa – ei etäpäivien määrä

Laajan kyselytutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että työntekijöiden hyvinvoinnin ja vuorovaikutuksen kannalta keskeistä ei ole etätyön määrä, vaan hybridityön käytännöt ja johtamistavat. Tulokset korostavat vuorovaikutusta tukevien käytänteiden, oikeudenmukaisiksi koettujen linjausten ja avoimen dialogin merkitystä hybridityössä.

Hiljaisuus kuormittaa enemmän kuin virheet

Psykologinen turvallisuus on noussut yhdeksi työelämän keskeisimmistä menestystekijöistä. Sen vaikutukset näkyvät niin työhyvinvoinnissa, oppimisessa kuin tiimien suorituskyvyssä. Kun ihmiset uskaltavat puhua avoimesti, ongelmat havaitaan ajoissa ja työssä jaksaminen vahvistuu.

Kun työyhteisö katoaa ruudun taakse

Hybridityö on tuonut monille kaivattua joustavuutta ja vapautta, mutta samalla se on synnyttänyt uudenlaista kuormitusta, jota ei aina tunnisteta. Yksinäisyys, irrallisuuden tunne ja näkymättömyyden kokemukset ovat nousseet työelämän ilmiöiksi, joihin myös HR ja esihenkilöiden on syytä kiinnittää huomiota.

Palautuminen kuuluu työaikaan – tehokkuuden tärkeä mutta aliarvostettu voimavara

Suomalaisessa työelämässä kiirettä pidetään usein merkkinä sitoutumisesta ja tehokkuudesta. Täyteen varatut kalenterit, jatkuva tavoitettavuus ja pitkiksi venyvät työpäivät voivat näyttäytyä korkeana työmotivaationa. Tutkimusnäyttö kertoo kuitenkin toisenlaisen tarinan: ilman riittävää palautumista myös osaaminen, tuottavuus ja työhyvinvointi alkavat vähitellen heikentyä.