Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

copyright: publico oy

Työhyvinvointi heikkenee hiljalleen – epävarmuus kuormittaa yhä useampaa

Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -seurantatutkimus kertoo suomalaisen työelämän hienoisesta mutta huolestuttavasta heikkenemisestä. Työuupumusoireilu on lisääntynyt, työn kuormitustekijät kasvaneet ja samalla työn voimavarat sekä tulevaisuuden näkymät ovat heikentyneet. Muutokset eivät ole jyrkkiä, mutta kehityssuunta on lievästi heikkenevä.

Erityisesti epävarmuus omasta työstä kuormittaa. Noin 40 prosenttia työikäisistä on huolissaan työnsä tulevaisuudesta, ja lähes puolet kokee, ettei pysty ennakoimaan työnsä kehitystä. Vain 16 prosenttia uskoo tilanteen paranevan. Epävarmuus heijastuu suoraan työhyvinvointiin ja lisää henkistä kuormitusta arjessa.

Voimavarat yhä vahvuus – mutta trendi huolestuttaa

Työn voimavarat – kuten reilu kohtelu, tuki ja kuulluksi tuleminen – ovat edelleen melko hyvällä tasolla, mutta nekin ovat hieman heikentyneet. Esimerkiksi reilua kohtelua kokee yhä valtaosa työntekijöistä, vaikka osuus on laskenut. Samalla työyksinäisyys on lisääntynyt, ja noin joka viides kokee sitä. Tutkijoiden mukaan juuri sosiaalisten voimavarojen vahvistaminen on keskeinen keino torjua epävarmuuden kielteisiä vaikutuksia ja ylläpitää työkykyä epävarmoina aikoina.

Samaan aikaan työn vaatimukset ovat kasvaneet. Erityisesti ristiriitaiset odotukset kuormittavat aiempaa enemmän. Myös johtajien tilanne on haastava: he kokevat muita enemmän kuormitusta ja vähemmän tukea, mikä voi ajan myötä heikentää heidän työhyvinvointiaan.

Työhyvinvoinnin heikkeneminen näkyy myös työuupumusoireilun kasvuna. Noin 9 prosenttia kärsii todennäköisestä työuupumuksesta ja 16 prosentilla riski on kohonnut, eli yhteensä noin joka neljännellä suomalaisella oireilu on huolestuttavalla tasolla. Erityisen huolestuttavaa kehitys on 30–45-vuotiailla, joista jopa 13 prosenttia kärsii vakavista oireista. Taustalla vaikuttavat korkeat työn vaatimukset, vähäisemmät voimavarat sekä elämän ruuhkavuodet, joissa työn ja muun elämän yhteensovittaminen korostuu.

Vaikka kokonaiskuva on edelleen enemmän myönteinen kuin kielteinen, tutkimus korostaa varhaisen reagoinnin merkitystä. Työhyvinvoinnin edistäminen on keskeinen tekijä paitsi henkilöstön jaksamisen myös organisaatioiden tuottavuuden ja kestävän menestyksen kannalta.

Kuvat: Pexels

Lähde: Työterveyslaitos

Jaa tämä artikkeli: 

Hyvinvointi

Kohti häiriötöntä työarkea

Sujuva arki työpaikalla on sekä työntekijän että työnantajan etu. Työpaikalla voi syntyä erilaisia häiriöitä ja konflikteja. On tärkeää osata ennalta varautua

Muuttuuko mikään

Aulassa istuva ihminen selaa puhelintaan, katse pysähtyy hetkittäin tyhjyyteen, ja samalla hän yrittää näyttää siltä, että kaikki on kunnossa. Kalenteri on

Paluu toimistolle

Tilasuunnittelu toimiston vetovoimatekijänä Työnteon tavat ovat muuttuneet, mutta monissa organisaatioissa toivotaan jälleen läsnäoloa toimistolla. Mitä toimisto voi tarjota, jotta se voi

Kohti häiriötöntä työarkea

Sujuva arki työpaikalla on sekä työntekijän että työnantajan etu. Työpaikalla voi syntyä erilaisia häiriöitä ja konflikteja. On tärkeää osata ennalta varautua

Muuttuuko mikään

Aulassa istuva ihminen selaa puhelintaan, katse pysähtyy hetkittäin tyhjyyteen, ja samalla hän yrittää näyttää siltä, että kaikki on kunnossa. Kalenteri on

Paluu toimistolle

Tilasuunnittelu toimiston vetovoimatekijänä Työnteon tavat ovat muuttuneet, mutta monissa organisaatioissa toivotaan jälleen läsnäoloa toimistolla. Mitä toimisto voi tarjota, jotta se voi