Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Työterveyshuollossa yksi koko ei sovi kaikille – uusi malli vastaa pienten työpaikkojen tarpeisiin

Moni pieni työpaikka kokee työterveyshuollon järjestämisen työlääksi ja kalliiksi. Työterveyslaitoksen uusi toimintamalli tukee työterveyshuollon ja pienten työpaikkojen yhteistyötä ja ohjaa hyödyntämään rajalliset resurssit tehokkaasti. Malli on kehitetty yhdessä työterveyshuollon toimijoiden ja pienten työpaikkojen kanssa.

Pienet työpaikat ovat merkittävä työllistäjä Suomessa: noin 97 prosenttia yrityksistä on mikro- tai pienyrityksiä, ja niissä työskentelee noin 40 prosenttia kaikista yrityssektorin työllisistä. Kun näin suuri osa suomalaisista tekee työtään pienissä yrityksissä, niiden työterveyskäytännöillä on tuntuva vaikutus työkykyyn ja hyvinvointiin koko työelämässä.

Erityisesti pienimmissä yrityksissä työterveyshuollon järjestämiseen liittyy kuitenkin usein epävarmuutta: kustannuksia pidetään korkeina ja sopimukset koetaan epäselviksi. Hyödyt sen sijaan jäävät helposti huomaamatta.

”Tarvitaan parempaa ymmärrystä työterveyshuollon tehtävästä ja hyödyistä pienille työpaikoille. Hyvin toimiva työterveysyhteistyö voi parantaa työhyvinvointia ja vähentää sairauspoissaoloja. Se on erityisen tärkeää pienissä työpaikoissa, joissa jokaisen työntekijän panoksella on iso merkitys”, Työterveyslaitoksen erikoislääkäri Tarja Säily muistuttaa.

Yhteistyö lähtee työpaikan tarpeista

Uusi toimintamalli auttaa rakentamaan toimivaa työterveysyhteistyötä ja tarjoaa käytännön keinoja, joilla työterveyshuollon ammattilaiset voivat tukea pieniä työpaikkoja niiden omien tarpeiden pohjalta. Oikein mitoitetut ja kohdennetut toimet auttavat vähentämään kustannuksia ja tukemaan työkykyä ennakoivasti ja vaikuttavasti.

”Sekä työpaikat että työterveyshuollon ammattilaiset ovat toivoneet työterveysyhteistyöhön enemmän selkeyttä ja joustavuutta. Pienten työpaikkojen tarpeet voivat poiketa merkittävästi suurempien organisaatioiden tarpeista, ja siksi toimenpiteetkin pitää suunnitella työpaikan tilanteen, koon ja resurssien mukaan”, Säily painottaa.

Toimintamalli kokoaa yhteen työterveysyhteistyön keskeiset prosessit – eli sopimuksen tekemisen, riskien arvioinnin ja työpaikkaselvityksen, toimintasuunnitelman sekä yhteistyön seurannan ja arvioinnin – ja auttaa sovittamaan ne pienten työpaikkojen arkeen. Lähtökohtana on, että työpaikka johtaa yhteistyötä ja työterveyshuolto toimii asiantuntijana ja tukena.

”Selkeä työnjako, yhteinen suunnittelu ja jatkuva vuoropuhelu varmistavat, että työterveysyhteistyö ei jää irrallisiksi toimenpiteiksi, vaan tukee arjen sujuvuutta ja työhyvinvointia”, Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Hanna-Reetta Brummert lisää.

Yhdessä kehitetty, kaikkien saatavilla

Toimintamalli on laadittu yhteiskehittämisen keinoin työterveyshuollon palveluntuottajien, pienten työpaikkojen edustajien ja Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden kanssa. Se tarjoaa työterveyshuollon ammattilaisille käytännönläheisiä ehdotuksia ja toimivia ratkaisuja pienten työpaikkojen kanssa tehtävään yhteistyöhön.

”Malli perustuu käytännön kokemuksiin ja havaintoihin siitä, mikä todella toimii pienten työpaikkojen arjessa. Se auttaa hahmottamaan, mitkä toimet ovat välttämättömiä ja missä voidaan tarvittaessa joustaa”, Brummert kuvaa.

Toimintamalli on suunnattu ensisijaisesti työterveyshuollon toimijoille, mutta siitä on hyötyä myös pienille työpaikoille ja yrittäjille. Malli on julkaistu Työterveyslaitoksen verkkosivuilla. Se tulee mukaan myös parhaillaan uudistettavaan Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -oppaaseen.

Kuvat: Pexels

Lähde: Työterveyslaitos

Jaa tämä artikkeli: 

Hyvinvointi

Hiljaisuus kuormittaa enemmän kuin virheet

Psykologinen turvallisuus on noussut yhdeksi työelämän keskeisimmistä menestystekijöistä. Sen vaikutukset näkyvät niin työhyvinvoinnissa, oppimisessa kuin tiimien suorituskyvyssä. Kun ihmiset uskaltavat puhua avoimesti, ongelmat havaitaan ajoissa ja työssä jaksaminen vahvistuu.

Kun työyhteisö katoaa ruudun taakse

Hybridityö on tuonut monille kaivattua joustavuutta ja vapautta, mutta samalla se on synnyttänyt uudenlaista kuormitusta, jota ei aina tunnisteta. Yksinäisyys, irrallisuuden tunne ja näkymättömyyden kokemukset ovat nousseet työelämän ilmiöiksi, joihin myös HR ja esihenkilöiden on syytä kiinnittää huomiota.

Pääkirjoitus: Työterveys muuttuvassa työelämässä

Työterveys on viime vuosina siirtynyt yhä selkeämmin yksittäisten sairauspoissaolojen käsittelystä kohti laajempaa työkyvyn ja työssä jaksamisen kokonaisuutta. Muutos heijastaa työelämän rakenteellisia muutoksia: työn kuormitus ei enää jakaudu yhtä ennustettavasti kuin aiemmin, ja fyysisten riskien rinnalle ovat nousseet psyykkinen kuormitus, kognitiivinen ylikuormitus sekä työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyminen.

Palautuminen kuuluu työaikaan – tehokkuuden tärkeä mutta aliarvostettu voimavara

Suomalaisessa työelämässä kiirettä pidetään usein merkkinä sitoutumisesta ja tehokkuudesta. Täyteen varatut kalenterit, jatkuva tavoitettavuus ja pitkiksi venyvät työpäivät voivat näyttäytyä korkeana työmotivaationa. Tutkimusnäyttö kertoo kuitenkin toisenlaisen tarinan: ilman riittävää palautumista myös osaaminen, tuottavuus ja työhyvinvointi alkavat vähitellen heikentyä.

Mielenterveyssyistä erikoissairaanhoitoon hakeutuvista yhä useampi on kiinni työelämässä

Työhön osallistuminen on yleistynyt henkilöillä, joilla on erikoissairaanhoitoa vaativa mielenterveyden häiriö. Muutos on ollut vahva 2020-luvulla. Edelleen työhön osallistutaan muuta väestöä vähemmän lähellä ensimmäistä hoitokäyntiä, mikä korostaa tarvetta varhaisille toimille mielenterveyden tukemiseksi. Työterveyslaitos on julkaissut aineiston ja analyysin Työelämätieto-palvelussa.

Hiljaisuus kuormittaa enemmän kuin virheet

Psykologinen turvallisuus on noussut yhdeksi työelämän keskeisimmistä menestystekijöistä. Sen vaikutukset näkyvät niin työhyvinvoinnissa, oppimisessa kuin tiimien suorituskyvyssä. Kun ihmiset uskaltavat puhua avoimesti, ongelmat havaitaan ajoissa ja työssä jaksaminen vahvistuu.

Kun työyhteisö katoaa ruudun taakse

Hybridityö on tuonut monille kaivattua joustavuutta ja vapautta, mutta samalla se on synnyttänyt uudenlaista kuormitusta, jota ei aina tunnisteta. Yksinäisyys, irrallisuuden tunne ja näkymättömyyden kokemukset ovat nousseet työelämän ilmiöiksi, joihin myös HR ja esihenkilöiden on syytä kiinnittää huomiota.

Pääkirjoitus: Työterveys muuttuvassa työelämässä

Työterveys on viime vuosina siirtynyt yhä selkeämmin yksittäisten sairauspoissaolojen käsittelystä kohti laajempaa työkyvyn ja työssä jaksamisen kokonaisuutta. Muutos heijastaa työelämän rakenteellisia muutoksia: työn kuormitus ei enää jakaudu yhtä ennustettavasti kuin aiemmin, ja fyysisten riskien rinnalle ovat nousseet psyykkinen kuormitus, kognitiivinen ylikuormitus sekä työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyminen.

Palautuminen kuuluu työaikaan – tehokkuuden tärkeä mutta aliarvostettu voimavara

Suomalaisessa työelämässä kiirettä pidetään usein merkkinä sitoutumisesta ja tehokkuudesta. Täyteen varatut kalenterit, jatkuva tavoitettavuus ja pitkiksi venyvät työpäivät voivat näyttäytyä korkeana työmotivaationa. Tutkimusnäyttö kertoo kuitenkin toisenlaisen tarinan: ilman riittävää palautumista myös osaaminen, tuottavuus ja työhyvinvointi alkavat vähitellen heikentyä.

Mielenterveyssyistä erikoissairaanhoitoon hakeutuvista yhä useampi on kiinni työelämässä

Työhön osallistuminen on yleistynyt henkilöillä, joilla on erikoissairaanhoitoa vaativa mielenterveyden häiriö. Muutos on ollut vahva 2020-luvulla. Edelleen työhön osallistutaan muuta väestöä vähemmän lähellä ensimmäistä hoitokäyntiä, mikä korostaa tarvetta varhaisille toimille mielenterveyden tukemiseksi. Työterveyslaitos on julkaissut aineiston ja analyysin Työelämätieto-palvelussa.