Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Varman työkykykyselyt: Lähes 40 prosenttia työntekijöistä kokee merkittävää kognitiivista kuormitusta

Varman tuore analyysi lähes 32 000 työntekijän vastauksista asiakasorganisaatioidemme työkykykyselyissä tuo esiin havaintoja työn voimavaroista ja kuormitustekijöistä. Vaikka työntekijöiden työkyky on keskimäärin hyvällä tasolla, noin joka neljäs arvioi työkykynsä korkeintaan kohtalaiseksi.

Kognitiivinen kuormitus yleistä hoiva- ja sosiaalityössä, asiantuntijoilla sekä asiakaspalvelussa

Työssä esiintyvistä kuormitustekijöistä korostuu erityisesti kognitiivinen kuormitus. Lähes 40 prosenttia vastaajista raportoi merkittävää kuormitusta esimerkiksi tietotulvasta sekä keskeytyksistä. Yleisintä kognitiivinen kuormitus oli hoiva- ja sosiaalityössä, asiantuntija- sekä asiakaspalvelu- ja toimistotyössä.

”Kognitiivista kuormitusta voidaan työpaikoilla vähentää esimerkiksi kehittämällä työn organisointia ja sopimalla pelisäännöistä työn tekemisen tavoille sekä ajan ja keskeytysten hallinnalle. Nämä kaikki edellyttävät yhteistä tekemistä ja keskustelua”, tutkimuspäällikkö Auli Airila sanoo.

Työssään merkittävää fyysistä kuormitusta arvioi kokevansa reilu viidennes vastaajista.

Työkyky keskimäärin hyvällä tasolla, haasteet tunnistettava ajoissa

Tulostemme mukaan työn voimavarat – kuten työn merkityksellisyys, selkeät tavoitteet ja vaikutusmahdollisuudet – ovat keskimäärin hyvällä tasolla, ja ne ovat jopa hieman vahvistuneet kolmen vuoden aikana.

Keskimäärin työkyky Varman asiakasorganisaatioissa on hyvällä tasolla. Työkyvyn keskiarvo on 8,2 asteikolla 0–10. Kuitenkin noin joka neljäs arvioi työkykynsä korkeintaan kohtalaiseksi.

”Työpaikalla kannattaakin panostaa työn erilaisten kuormitustekijöiden hallintaan ja vähentämiseen sekä samanaikaisesti työn voimavarojen vahvistamiseen. Lisäksi työkyvyn haasteisiin on tärkeää reagoida varhaisessa vaiheessa”, Auli Airila painottaa.

”Hienoa, että olemme nyt ensimmäistä kertaa analysoineet syvällisemmin Työkyky-kyselymme tuloksia kyselyn nykyisessä muodossa. Vaikka palvelu on ensisijaisesti suunnattu työkyvyttömyysriskin tunnistamiseen yritystasolla, on merkityksellistä, että voimme tulosten avulla muodostaa yleisempää kuvaa Varman vakuutuskannan työkyvyttömyysriskistä. Näin voimme kehittää entistä vaikuttavampia työkykypalveluita asiakkaidemme käyttöön”, kehitysjohtaja Toni Pekka toteaa.

Kuvat: Pexels

Lähde: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma

Jaa tämä artikkeli: 

Hyvinvointi

Kohti häiriötöntä työarkea

Sujuva arki työpaikalla on sekä työntekijän että työnantajan etu. Työpaikalla voi syntyä erilaisia häiriöitä ja konflikteja. On tärkeää osata ennalta varautua

Muuttuuko mikään

Aulassa istuva ihminen selaa puhelintaan, katse pysähtyy hetkittäin tyhjyyteen, ja samalla hän yrittää näyttää siltä, että kaikki on kunnossa. Kalenteri on

Paluu toimistolle

Tilasuunnittelu toimiston vetovoimatekijänä Työnteon tavat ovat muuttuneet, mutta monissa organisaatioissa toivotaan jälleen läsnäoloa toimistolla. Mitä toimisto voi tarjota, jotta se voi

Hiljaisuus kuormittaa enemmän kuin virheet

Psykologinen turvallisuus on noussut yhdeksi työelämän keskeisimmistä menestystekijöistä. Sen vaikutukset näkyvät niin työhyvinvoinnissa, oppimisessa kuin tiimien suorituskyvyssä. Kun ihmiset uskaltavat puhua avoimesti, ongelmat havaitaan ajoissa ja työssä jaksaminen vahvistuu.

Kun työyhteisö katoaa ruudun taakse

Hybridityö on tuonut monille kaivattua joustavuutta ja vapautta, mutta samalla se on synnyttänyt uudenlaista kuormitusta, jota ei aina tunnisteta. Yksinäisyys, irrallisuuden tunne ja näkymättömyyden kokemukset ovat nousseet työelämän ilmiöiksi, joihin myös HR ja esihenkilöiden on syytä kiinnittää huomiota.

Pääkirjoitus: Työterveys muuttuvassa työelämässä

Työterveys on viime vuosina siirtynyt yhä selkeämmin yksittäisten sairauspoissaolojen käsittelystä kohti laajempaa työkyvyn ja työssä jaksamisen kokonaisuutta. Muutos heijastaa työelämän rakenteellisia muutoksia: työn kuormitus ei enää jakaudu yhtä ennustettavasti kuin aiemmin, ja fyysisten riskien rinnalle ovat nousseet psyykkinen kuormitus, kognitiivinen ylikuormitus sekä työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyminen.

Palautuminen kuuluu työaikaan – tehokkuuden tärkeä mutta aliarvostettu voimavara

Suomalaisessa työelämässä kiirettä pidetään usein merkkinä sitoutumisesta ja tehokkuudesta. Täyteen varatut kalenterit, jatkuva tavoitettavuus ja pitkiksi venyvät työpäivät voivat näyttäytyä korkeana työmotivaationa. Tutkimusnäyttö kertoo kuitenkin toisenlaisen tarinan: ilman riittävää palautumista myös osaaminen, tuottavuus ja työhyvinvointi alkavat vähitellen heikentyä.

Mielenterveyssyistä erikoissairaanhoitoon hakeutuvista yhä useampi on kiinni työelämässä

Työhön osallistuminen on yleistynyt henkilöillä, joilla on erikoissairaanhoitoa vaativa mielenterveyden häiriö. Muutos on ollut vahva 2020-luvulla. Edelleen työhön osallistutaan muuta väestöä vähemmän lähellä ensimmäistä hoitokäyntiä, mikä korostaa tarvetta varhaisille toimille mielenterveyden tukemiseksi. Työterveyslaitos on julkaissut aineiston ja analyysin Työelämätieto-palvelussa.