Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Sponsoroitu

Tampereella nähdään, mitä työturvallisuus ja työhyvinvointi vaativat nyt

Työelämä muuttuu, ja samalla muuttuvat myös vaatimukset työturvallisuudelle, työkyvylle ja hyvinvoivalle työarjelle. Kun turvallisuutta rakennetaan johtamisessa, kuormituksen hallinnassa ja arjen toimintatavoissa, tarvitaan tuoreita näkökulmia ja ymmärrystä siitä, mikä työpaikoilla oikeasti toimii.

Siksi EuroSafety kokoaa 8.–10.9. Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin ajankohtaiset aiheet, asiantuntijat, uutuustuotteet ja käytännön ratkaisut.

Tapahtumassa kävijät voivat päivittää osaamistaan, tutustua alan tarjontaan ja keskustella asiantuntijoiden kanssa siitä, mikä tukee turvallisempaa ja terveellisempää työympäristöä. Se on myös oivallinen tilaisuus pysähtyä oman organisaation turvallisuuskulttuurin äärelle: mitkä asiat ovat jo kunnossa, missä tarvitaan uutta osaamista ja mitä työpaikan arjessa kannattaisi kehittää seuraavaksi.

Tapahtuma sopii työsuojelun, henkilöstöhallinnon, hankintojen, tuotannon, kiinteistöjen ja teollisuuden parissa työskenteleville sekä kaikille, jotka kehittävät oman työpaikkansa turvallisuutta ja hyvinvointia.

Käytännönläheistä ohjelmaa kaikille, jotka ottavat turvallisuuden tosissaan

EuroSafetyn ohjelmassa työturvallisuutta ja työhyvinvointia katsotaan useasta kulmasta. Tuomas ”Tunna” Milonoff avaa omakohtaisen tarinansa kautta työuupumusta, muutosta ja sitä, miksi työhyvinvointi on työturvallisuuden perusta.

Turvallisuusjohtamisen näkökulmaa ohjelmaan tuo Kiwa Impact Oy:n johtava asiantuntija Antti Ilvonen, joka käsittelee sujuvaa arkea ja muuttuvan työelämän vaikutuksia turvallisuuden johtamiseen. Henkilösuojaimiin pureudutaan EuroSafety-koulutuspäivässä, jossa käsitellään muun muassa suojainten valintaa, käyttöä, yhteensopivuutta ja lakisääteisiä vaatimuksia.

Ohjelmassa kuullaan myös teknologian mahdollisuuksista työn fyysisen kuormituksen keventämisessä, kun Meditas Oy:n Minna Laine puhuu eksoskeletoneista työn tukena. Lisäksi Finlan seminaariohjelmassa pureudutaan työkyvyn ennakointiin, kuormituksen tunnistamiseen ja siihen, miten hyvinvoinnin haasteet voivat heijastua myös turvallisuuteen.

Uutuustuotteita ja ratkaisuja työpaikkojen tarpeisiin

Näytteilleasettajien osastoilla kävijät pääsevät tutustumaan uutuustuotteisiin, kysymään asiantuntijoilta lisätietoa ja arvioimaan, mikä ratkaisu sopii oman organisaation tarpeisiin. Paikan päällä tuotteiden ja palveluiden erot, käyttökohteet ja hyödyt konkretisoituvat nopeasti.

Messuilla on esillä muun muassa henkilösuojaimia, turvajalkineita, ergonomiaa tukevia ratkaisuja sekä muita tuotteita ja palveluita, joilla turvallisuutta viedään osaksi työpaikkojen päivittäistä tekemistä.

Uusimmat

Työajan lyhentäminen voi parantaa jaksamista

Työajan lyhentäminen voi tarjota ratkaisuja työelämän vaihteleviin kuormitustilanteisiin ja vahvistaa työntekijöiden motivaatiota. Näin arvioi tutkija, valtiotieteiden tohtori Anna Kuokkanen STTK:lle laatimassaan selvityksessä.

Tekoälyagentteja eivät organisaatiokaaviot kiinnosta

Minulta kysytään usein, mitä tekoäly tarkoittaa myynti-, markkinointi-, asiakaspalvelu-, HR- tai talousfunktion työlle. Kysymys on ymmärrettävä, mutta samalla se paljastaa perinteisen tapamme hahmottaa organisaatioita: perusyksikkö on funktio ja tekoälyn tehtävänä on palvella kutakin funktiota erikseen. Olen itsekin yhtä syyllinen, sillä päädyn usein puhumaan juuri näille funktioille ja niiden edustajille.

Kun esihenkilöstä tulee työn pullonkaula, kuka sen huomaa?

Esihenkilön kalenteri voi olla täynnä, tiimi tyytyväinen ja tulokset kunnossa. Silti jokin voi olla pielessä. Mitä jos hyvänä johtamisena pidetty jatkuva tavoitettavuus kertoo myös siitä, että työn päätökset ja vastuut ovat kasautuneet liian harvoille?

Työhyvinvoinnin suurin harha: vaikutuksia odotetaan liian nopeasti

Työhyvinvointia kehitetään monissa organisaatioissa aidolla halulla, mutta tuloksia odotetaan usein epärealistisen nopeasti. Uusi hanke käynnistetään, esihenkilöitä valmennetaan, henkilöstölle tarjotaan pilotteja ja vuoden kuluttua kysytään, näkyvätkö vaikutukset sairauspoissaoloissa, työhyvinvoinnissa ja KPI-mittareissa. Jos muutosta ei heti havaita, panostus saatetaan tulkita tehottomaksi tai toiminta korvata seuraavalla hankkeella.

Työajan lyhentäminen voi parantaa jaksamista

Työajan lyhentäminen voi tarjota ratkaisuja työelämän vaihteleviin kuormitustilanteisiin ja vahvistaa työntekijöiden motivaatiota. Näin arvioi tutkija, valtiotieteiden tohtori Anna Kuokkanen STTK:lle laatimassaan selvityksessä.

Tekoälyagentteja eivät organisaatiokaaviot kiinnosta

Minulta kysytään usein, mitä tekoäly tarkoittaa myynti-, markkinointi-, asiakaspalvelu-, HR- tai talousfunktion työlle. Kysymys on ymmärrettävä, mutta samalla se paljastaa perinteisen tapamme hahmottaa organisaatioita: perusyksikkö on funktio ja tekoälyn tehtävänä on palvella kutakin funktiota erikseen. Olen itsekin yhtä syyllinen, sillä päädyn usein puhumaan juuri näille funktioille ja niiden edustajille.

Kun esihenkilöstä tulee työn pullonkaula, kuka sen huomaa?

Esihenkilön kalenteri voi olla täynnä, tiimi tyytyväinen ja tulokset kunnossa. Silti jokin voi olla pielessä. Mitä jos hyvänä johtamisena pidetty jatkuva tavoitettavuus kertoo myös siitä, että työn päätökset ja vastuut ovat kasautuneet liian harvoille?

Työhyvinvoinnin suurin harha: vaikutuksia odotetaan liian nopeasti

Työhyvinvointia kehitetään monissa organisaatioissa aidolla halulla, mutta tuloksia odotetaan usein epärealistisen nopeasti. Uusi hanke käynnistetään, esihenkilöitä valmennetaan, henkilöstölle tarjotaan pilotteja ja vuoden kuluttua kysytään, näkyvätkö vaikutukset sairauspoissaoloissa, työhyvinvoinnissa ja KPI-mittareissa. Jos muutosta ei heti havaita, panostus saatetaan tulkita tehottomaksi tai toiminta korvata seuraavalla hankkeella.