Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Tekoäly ja väestörakenteen muutos muovaavat tulevaisuuden työelämää – valinnat ratkaisevat suunnan

Tekoäly avaa uusia mahdollisuuksia, mutta väestörakenteen muutos ja polarisaation uhka haastavat työelämää. Työterveyslaitoksen Työelämän suunta -raportit tarjoavat skenaarioita ja toimenpiteitä, joilla voidaan vahvistaa sekä hyvinvointia että tuottavuutta.

Työelämää muokkaavat samanaikaisesti tekoälyn nopea kehitys, työn moninaiset muodot, väestön ikääntyminen ja vihreä siirtymä. Kehityskulku voi johtaa hyvinvointiin ja kestävään tuottavuuteen – tai pirstaloitumiseen ja eriarvoisuuden kasvuun. ”Kehityksen suunta ei ole ennalta määrätty, vaan riippuu niistä valinnoista ja päätöksistä, joita teemme nyt. Raporteissa esitämme toimenpiteitä, joihin tarttumalla voimme työpaikoilla ja päätöksenteossa tehdä suomalaisesta työelämästä maailman parasta”, sanoo Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula.

Tekoäly muuttaa työtä poistamalla rutiineja ja avaamalla tilaa luovuudelle. Hyödyt eivät kuitenkaan synny itsestään, vaan riippuvat käyttöönoton tavoitteista ja johtamisesta. ”Jos teknologian käyttöönottoa kehitetään osallistavasti ja työntekijöitä kuunnellen, voidaan saavuttaa sekä tuottavuus- että hyvinvointihyötyjä. Jos sen sijaan keskitytään yksipuolisesti kustannustehokkuuteen ja automatisointiin, riskinä on työn kuormittavuuden kasvu ja työelämän eriarvoistuminen”, sanoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Tuomo Alasoini.

Inhimilliset taidot, kuten luovuus ja sosiaalinen älykkyys, säilyvät korvaamattomina. ”Tekoäly on työväline, ei ihmisen kaltainen toimija. Luova ja sosiaalinen älykkyys on ihmisen paras turva ja voimavara teknologisoituvassa työelämässä”, Alasoini korostaa.

Väestörakenteen muutos kaventaa työvoimaa ja horjuttaa hyvinvointivaltion rahoituspohjaa. ”Työelämän on oltava saavutettava ja oikeudenmukainen kaikille: nuorille, ikääntyville, työssäkäyville eläkeläisille, osatyökykyisille ja maahanmuuttotaustaisille”, painottaa Työterveyslaitoksen johtava tutkija Taina Leinonen.

Sitoutumista vahvistavat hyvä perehdytys, mielenterveyden tukeminen ja reilu palkitseminen, kun taas maahan muuttaneiden osallisuutta tukevat kielitietoiset ja syrjimättömät käytännöt. ”Myös teknologia voi edistää osallisuutta. Etätyö, digitaaliset työkalut ja kieliteknologiat voivat madaltaa osallistumisen kynnystä ja auttaa esimerkiksi osatyökykyisiä, ikääntyviä ja maahan muuttaneita löytämään paikkansa työelämässä”, Leinonen sanoo.

Stilisointi: Toimitus
Kuvat: Pexels

Lähde: Työterveyslaitos

Jaa tämä artikkeli: 

Hyvinvointi

Hiljaisuus kuormittaa enemmän kuin virheet

Psykologinen turvallisuus on noussut yhdeksi työelämän keskeisimmistä menestystekijöistä. Sen vaikutukset näkyvät niin työhyvinvoinnissa, oppimisessa kuin tiimien suorituskyvyssä. Kun ihmiset uskaltavat puhua avoimesti, ongelmat havaitaan ajoissa ja työssä jaksaminen vahvistuu.

Kun työyhteisö katoaa ruudun taakse

Hybridityö on tuonut monille kaivattua joustavuutta ja vapautta, mutta samalla se on synnyttänyt uudenlaista kuormitusta, jota ei aina tunnisteta. Yksinäisyys, irrallisuuden tunne ja näkymättömyyden kokemukset ovat nousseet työelämän ilmiöiksi, joihin myös HR ja esihenkilöiden on syytä kiinnittää huomiota.

Pääkirjoitus: Työterveys muuttuvassa työelämässä

Työterveys on viime vuosina siirtynyt yhä selkeämmin yksittäisten sairauspoissaolojen käsittelystä kohti laajempaa työkyvyn ja työssä jaksamisen kokonaisuutta. Muutos heijastaa työelämän rakenteellisia muutoksia: työn kuormitus ei enää jakaudu yhtä ennustettavasti kuin aiemmin, ja fyysisten riskien rinnalle ovat nousseet psyykkinen kuormitus, kognitiivinen ylikuormitus sekä työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyminen.

Palautuminen kuuluu työaikaan – tehokkuuden tärkeä mutta aliarvostettu voimavara

Suomalaisessa työelämässä kiirettä pidetään usein merkkinä sitoutumisesta ja tehokkuudesta. Täyteen varatut kalenterit, jatkuva tavoitettavuus ja pitkiksi venyvät työpäivät voivat näyttäytyä korkeana työmotivaationa. Tutkimusnäyttö kertoo kuitenkin toisenlaisen tarinan: ilman riittävää palautumista myös osaaminen, tuottavuus ja työhyvinvointi alkavat vähitellen heikentyä.

Mielenterveyssyistä erikoissairaanhoitoon hakeutuvista yhä useampi on kiinni työelämässä

Työhön osallistuminen on yleistynyt henkilöillä, joilla on erikoissairaanhoitoa vaativa mielenterveyden häiriö. Muutos on ollut vahva 2020-luvulla. Edelleen työhön osallistutaan muuta väestöä vähemmän lähellä ensimmäistä hoitokäyntiä, mikä korostaa tarvetta varhaisille toimille mielenterveyden tukemiseksi. Työterveyslaitos on julkaissut aineiston ja analyysin Työelämätieto-palvelussa.

Kohti häiriötöntä työarkea

Sujuva arki työpaikalla on sekä työntekijän että työnantajan etu. Työpaikalla voi syntyä erilaisia häiriöitä ja konflikteja. On tärkeää osata ennalta varautua

Muuttuuko mikään

Aulassa istuva ihminen selaa puhelintaan, katse pysähtyy hetkittäin tyhjyyteen, ja samalla hän yrittää näyttää siltä, että kaikki on kunnossa. Kalenteri on

Paluu toimistolle

Tilasuunnittelu toimiston vetovoimatekijänä Työnteon tavat ovat muuttuneet, mutta monissa organisaatioissa toivotaan jälleen läsnäoloa toimistolla. Mitä toimisto voi tarjota, jotta se voi