Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Rahapelaamisesta kannattaa puhua työpaikalla

Me suomalaiset olemme innokasta pelikansaa. Neljä viidestä on pelannut rahapelejä viimeisen vuoden aikana. Käytämme rahapeleihin arviolta 4,8 miljoonaa euroa päivässä.

Tapio Jaakkola
Projektipäällikkö Arpa-projekti, EHYT ry
http://www.arpaprojekti.fi

EHYT ry tarjoaa tietoa, koulutusta ja työkaluja rahapelihaittojen ehkäisemiseen työpaikalla. Ilmaiset Työelämä pelissä -koulutukset 26.4.2017 Tampereella ja 23.5.2017 Kuopiossa.

Me suomalaiset olemme innokasta pelikansaa. Neljä viidestä on pelannut rahapelejä viimeisen vuoden aikana. Käytämme rahapeleihin arviolta 4,8 miljoonaa euroa päivässä. Suurimmalle osalle pelaaminen ei aiheuta haittoja. Kuitenkin arviolta 124 000 suomalaista kärsii peliongelmasta. Tiedämme, että suurin osa ongelman vuoksi hoitoon hakeutuneista on työssäkäyviä.

Jos työntekijän pelaaminen muuttuu liialliseksi, vaikuttaa se hänen sosiaaliseen elämäänsä ja vaikutukset yltävät myös työ- paikan arkeen. Rahapelihaittojen tunnistaminen on vaikeaa, sillä ongelmat eivät näy tai haise ulospäin. Usein pelaaja ei itse myönnä ongelmaa, hyväksy rahapelaamisesta koituvia haittoja tai halua puhua omasta pelaamisestaan.

Työkaverit kuitenkin havaitsevat, jos kollegalla ei ole kaikki kunnossa. Työntekijän rahapeliongelma voi ilmetä esimerkiksi toistuvina poissaoloina tai vaikeutena tehdä yhteistyötä. Yllättävän usein voimme lukea iltapäivälehtien lööpeistä, kuinka rahapeliongelma on johtanut taloudellisiin väärinkäytöksiin. Jos työntekijä pyrkii pääsemään ahdingostaan ottamalla rahaa työnantajan pussista, siitä voi aiheutua työnantajalle merkittäviä taloudellisia kustannuksia mainekysymyksistä puhumattakaan.

Tietyillä toimialoilla työskentely saattaa asettaa työntekijät alttiiksi rahapeliongelman kehittymiselle. Erityisesti rahapelien parissa työskentely tai se, että työskentelee tilassa, jossa on rahapelilaitteita, voi lisätä riskiä rahapeliongelmaan. Lisäksi työn luonne voi altistaa ongelmalle. Esimerkiksi vuorotyössä tai kuljetusalalla toimivat pitävät usein taukoja ympäristöissä, joissa rahapelit ovat helposti saatavilla ja niiden parissa on helppoa viettää aikaa.

Rahapeliongelmaa ei yleensä tunnisteta suomalaisilla työpaikoilla. Ongelmaa ei osata ottaa puheeksi eikä peliongel- maista työntekijää ohjata hoitoon. Rahapelihaittoja voidaan kuitenkin ehkäistä päihdehaittojen tapaan: sopimalla yhteiset säännöt ja kirjaamalla ne työhyvinvointisuunnitelmaan sekä päihdeohjelmaan. Jos hankalien tilanteiden puheeksi otosta ja hoitamisesta ei ole sovittu etukäteen, saattaa syntyä vaikenemisen ilmapiiri ja tilanne voi eskaloitua iltapäivälehtien lööppitarinoiden kaltaiseksi sotkuksi. On kaikkien etu, jos työpaikalla on sallittua sanoa, ettei työkaverilla ole kaikki kohdallaan. Peliriippuvainen tarvitsee työyhteisön ja työnantajan tukea.

Rahapelihaittojen ehkäiseminen on osa työantajan yhteiskuntavastuuta ja työpaikan sosiaalisesti kestäviä toimintatapoja. Rahapelihaittojen ehkäiseminen hyödyttää työnantajaa: kun työntekijälle ei synny ongelmia, ei niiden selvittämiseenkään kulu rahaa. Työpaikalla sisäinen luottamus kasvaa, kun ongelmatilanteisiin on luotu ennalta selkeät toimintatavat. Työnantajan hyvä maine ja työyhteisön hyvinvointi karttuu, kun toimii tässäkin asiassa vastuullisesti.

Teksti: Tapio Jaakkola

Jaa tämä artikkeli: 

Hyvinvointi

Hiljaisuus kuormittaa enemmän kuin virheet

Psykologinen turvallisuus on noussut yhdeksi työelämän keskeisimmistä menestystekijöistä. Sen vaikutukset näkyvät niin työhyvinvoinnissa, oppimisessa kuin tiimien suorituskyvyssä. Kun ihmiset uskaltavat puhua avoimesti, ongelmat havaitaan ajoissa ja työssä jaksaminen vahvistuu.

Kun työyhteisö katoaa ruudun taakse

Hybridityö on tuonut monille kaivattua joustavuutta ja vapautta, mutta samalla se on synnyttänyt uudenlaista kuormitusta, jota ei aina tunnisteta. Yksinäisyys, irrallisuuden tunne ja näkymättömyyden kokemukset ovat nousseet työelämän ilmiöiksi, joihin myös HR ja esihenkilöiden on syytä kiinnittää huomiota.

Pääkirjoitus: Työterveys muuttuvassa työelämässä

Työterveys on viime vuosina siirtynyt yhä selkeämmin yksittäisten sairauspoissaolojen käsittelystä kohti laajempaa työkyvyn ja työssä jaksamisen kokonaisuutta. Muutos heijastaa työelämän rakenteellisia muutoksia: työn kuormitus ei enää jakaudu yhtä ennustettavasti kuin aiemmin, ja fyysisten riskien rinnalle ovat nousseet psyykkinen kuormitus, kognitiivinen ylikuormitus sekä työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyminen.

Palautuminen kuuluu työaikaan – tehokkuuden tärkeä mutta aliarvostettu voimavara

Suomalaisessa työelämässä kiirettä pidetään usein merkkinä sitoutumisesta ja tehokkuudesta. Täyteen varatut kalenterit, jatkuva tavoitettavuus ja pitkiksi venyvät työpäivät voivat näyttäytyä korkeana työmotivaationa. Tutkimusnäyttö kertoo kuitenkin toisenlaisen tarinan: ilman riittävää palautumista myös osaaminen, tuottavuus ja työhyvinvointi alkavat vähitellen heikentyä.

Mielenterveyssyistä erikoissairaanhoitoon hakeutuvista yhä useampi on kiinni työelämässä

Työhön osallistuminen on yleistynyt henkilöillä, joilla on erikoissairaanhoitoa vaativa mielenterveyden häiriö. Muutos on ollut vahva 2020-luvulla. Edelleen työhön osallistutaan muuta väestöä vähemmän lähellä ensimmäistä hoitokäyntiä, mikä korostaa tarvetta varhaisille toimille mielenterveyden tukemiseksi. Työterveyslaitos on julkaissut aineiston ja analyysin Työelämätieto-palvelussa.

Parempi työpäivä toimistossa alkaa kalusteista

Työympäristön toimivuudella on suora vaikutus työntekijän viihtyvyyteen ja tuottavuuteen. Panostamalla laadukkaisiin toimistokalusteisiin pienennät sairaspoissaolojen riskiä ja luot ympäristön, jossa on hyvä