Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Mindfulness huijaus vai radikaali tietoisuuden kehittäminen?

Raha puhuu myös mindfulness-bisneksessä. Se on villi ala. Maksajalle saattaa jäädä käteen lähinnä ihmetys ja paha mieli. Luvataan vaikka mitä, mutta ei tiedetä miten tulokset syntyvät. Ylivoimaisesti suurin osa hyödyistä pohjautuu Mindfulness-Based Stress Reduction harjoitusohjelmaan – yli 40 vuotta. ”Mindfulnessiksi” voi nimittää melkein mitä vaan ja sitä voi ohjata kuka tahansa.

Tutkitut hyödyt toteutuvat:
1) ohjelmassa selkeä rakenne
2) ohjelman pituus
3) meditaatioharjoitukset
4) kokenut, ammattitaitoinen ohjaaja

Ei ole siis ihme, että ihmiset ovat hämmentyneitä siitä,
toimiiko mindfulness vai ei. Monia ohjataan harhaan.
Mindfulness on yksinkertaista, mutta ei suinkaan helppoa.
Mindfulness on radikaali teko, jossa sitoudut lisäämään
tietoisuuttasi siitä, miten toimit, miten elät. Kehitä tietoisuutta
ajatuksistasi, tunteistasi ja kehon kokemuksesta ilman
arvostelua. Siinä on kyse inhimillisenä ihmisenä olemisesta,
kyvystä olla suhteessa tähän hetkeen riippumatta siitä,
millainen tämä hetki on.

Moni suosii erilaisia sovelluksia. Tutkimukset osoittavat
vahvasti, että ne eivät toimi niin hyvin kuin ammattilaisen
ohjaamat kurssit, verkossa tai fyysisessä tilassa. Läsnäololla
on väliä, ohjaajan tietoisuudella on väliä, mindfulnessia ei
ole tarkoitettu harjoitettavaksi pelkästään yksin.

Me aloitamme kokouksemme 5–8 minuutin harjoituksella.
Tulokset ulottuvat paljon pidemmälle kuin vain ”rauhallinen”
tai ”rento” olo.

Tämä on elinikäinen matka, ja hyödyt ovat huikeat.
Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa.

Leena Pennanen
mindfulness-pioneeri
Center for Mindfulness Finland perustaja

Jaa tämä artikkeli: 

Hyvinvointi

Kohti häiriötöntä työarkea

Sujuva arki työpaikalla on sekä työntekijän että työnantajan etu. Työpaikalla voi syntyä erilaisia häiriöitä ja konflikteja. On tärkeää osata ennalta varautua

Muuttuuko mikään

Aulassa istuva ihminen selaa puhelintaan, katse pysähtyy hetkittäin tyhjyyteen, ja samalla hän yrittää näyttää siltä, että kaikki on kunnossa. Kalenteri on

Paluu toimistolle

Tilasuunnittelu toimiston vetovoimatekijänä Työnteon tavat ovat muuttuneet, mutta monissa organisaatioissa toivotaan jälleen läsnäoloa toimistolla. Mitä toimisto voi tarjota, jotta se voi

Hiljaisuus kuormittaa enemmän kuin virheet

Psykologinen turvallisuus on noussut yhdeksi työelämän keskeisimmistä menestystekijöistä. Sen vaikutukset näkyvät niin työhyvinvoinnissa, oppimisessa kuin tiimien suorituskyvyssä. Kun ihmiset uskaltavat puhua avoimesti, ongelmat havaitaan ajoissa ja työssä jaksaminen vahvistuu.

Kun työyhteisö katoaa ruudun taakse

Hybridityö on tuonut monille kaivattua joustavuutta ja vapautta, mutta samalla se on synnyttänyt uudenlaista kuormitusta, jota ei aina tunnisteta. Yksinäisyys, irrallisuuden tunne ja näkymättömyyden kokemukset ovat nousseet työelämän ilmiöiksi, joihin myös HR ja esihenkilöiden on syytä kiinnittää huomiota.

Pääkirjoitus: Työterveys muuttuvassa työelämässä

Työterveys on viime vuosina siirtynyt yhä selkeämmin yksittäisten sairauspoissaolojen käsittelystä kohti laajempaa työkyvyn ja työssä jaksamisen kokonaisuutta. Muutos heijastaa työelämän rakenteellisia muutoksia: työn kuormitus ei enää jakaudu yhtä ennustettavasti kuin aiemmin, ja fyysisten riskien rinnalle ovat nousseet psyykkinen kuormitus, kognitiivinen ylikuormitus sekä työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyminen.

Palautuminen kuuluu työaikaan – tehokkuuden tärkeä mutta aliarvostettu voimavara

Suomalaisessa työelämässä kiirettä pidetään usein merkkinä sitoutumisesta ja tehokkuudesta. Täyteen varatut kalenterit, jatkuva tavoitettavuus ja pitkiksi venyvät työpäivät voivat näyttäytyä korkeana työmotivaationa. Tutkimusnäyttö kertoo kuitenkin toisenlaisen tarinan: ilman riittävää palautumista myös osaaminen, tuottavuus ja työhyvinvointi alkavat vähitellen heikentyä.

Mielenterveyssyistä erikoissairaanhoitoon hakeutuvista yhä useampi on kiinni työelämässä

Työhön osallistuminen on yleistynyt henkilöillä, joilla on erikoissairaanhoitoa vaativa mielenterveyden häiriö. Muutos on ollut vahva 2020-luvulla. Edelleen työhön osallistutaan muuta väestöä vähemmän lähellä ensimmäistä hoitokäyntiä, mikä korostaa tarvetta varhaisille toimille mielenterveyden tukemiseksi. Työterveyslaitos on julkaissut aineiston ja analyysin Työelämätieto-palvelussa.