Kuinka turvata omaa työssä jaksamista tuleviksi vuosiksi

Kylpylähotelli Kunnonpaikka tarjoaa useita erityyppisiä kuntoutuspalveluita, jotka laadukkaasti toteutettuna tukevat sekä edistävät työ- ja toimintakykyä ja antavat keinoja mm. sairauden kanssa elämiseen, tukea arjessa selviytymiseen sekä opastusta kuntoutumista edistävien elämäntapoihin sitoutumiseen.

Kylpylähotelli Kunnonpaikka toteuttaa KIILA-kuntoutusta
KIILA-kuntoutus on tarkoitettu alle 67-vuotiaille vakituisessa työsuhteessa tai toistuvissa määräaikaisissa työsuhteissa oleville henkilöille sekä yrittäjille. KIILA-kuntoutuksen tavoitteena on edistää osallistujien työkykyä sekä työelämässä pysymistä. Prosessissa sitoutetaan myös työnantajaa sekä työterveyshuoltoa osallistumaan kuntoutukseen. Näin ollen saadaan vaikuttavampia tuloksia aikaan ja kuntoutustulosten käytäntöön vieminen työpaikalla on tehokkaampaa.

Kuntoutuskurssien hakijatahoina voivat toimia mm. yritykset, yhdistykset, ammattiliitot ja työterveydet.

Kuntoutuksessa korostuu ajankohtaisuus
KIILA-kuntoutukseen pääsemisen kannalta ensisijaista on se, että työntekijä, työterveys tai työnantaja ovat havainneet tuen tarpeen työssä jatkamiselle. Tuen tarve voi ilmetä työsuorituksen heikentymisenä, kuormittuneisuuden kokemuksena tai työkykyä heikentävinä terveysongelmina. KIILA-kuntoutuksen tavoitteena on työ- ja toimintakyvyn turvaaminen tai parantaminen.

Kuntoutukseen valitun henkilön työkyvyn ja työssäjaksamisen ongelmat tulevat olla sidoksissa työhön työpaikalla, organisaation toimintaan sekä hänen omaan ammatilliseen kehitykseensä. Kuntoutuksen edellytyksenä on, että kuntoutuja itse on todennut tarvitsevansa tukea ja on halukas tekemään muutoksia työssäjaksamisensa edistämiseksi. Muutosta ei kuitenkaan voida tehdä viikon kuntoutusjakson aikana, vaan muutos ja positiiviset tulokset saadaan aikaan viemällä käytäntöön niitä asioita, joita kuntoutushenkilöstön kanssa on yhdessä pohdittu.

Kuntoutukseen hakemiseen tarvitaan lääkärin B-lausunto, mistä käy ilmi kuntoutuksen tarve ja tavoite. Kelan ammatillisen kuntoutuksen hakemus KU 101 sekä työnantajan kanssa yhdessä täytettävä KU 200 ammatillinen selvityslomake liitetään hakemukseen, jonka jälkeen ne palautetaan Kelaan.

Lisätietoja kuntoutuksesta:
Jani Heikkurinen
asiantuntija, kuntoutus- ja hyvinvointipalvelut
Kylpylähotelli Kunnonpaikka
jani.heikkurinen@kunnonpaikka.fi
0447889493

Teksti: Kylpylähotelli Kunnonpaikka

Jaa tämä artikkeli:

Hyvinvointi

Terveystottumusten ja työolosuhteiden parantaminen edistävät keski-ikäisten ja ikääntyvien työntekijöiden työkykyä

Euroopan maissa ja muissa kehittyneissä valtioissa väestön ikääntyminen vaikuttaa työvoiman saatavuuteen. Tämän vuoksi työnantajat ja päättäjät pohtivat yhä useammin tärkeää kysymystä: kuinka voimme auttaa ihmisiä pysymään työelämässä mahdollisimman pitkään terveinä ja työkykyisinä?

Hiljaisuus kuormittaa enemmän kuin virheet

Psykologinen turvallisuus on noussut yhdeksi työelämän keskeisimmistä menestystekijöistä. Sen vaikutukset näkyvät niin työhyvinvoinnissa, oppimisessa kuin tiimien suorituskyvyssä. Kun ihmiset uskaltavat puhua avoimesti, ongelmat havaitaan ajoissa ja työssä jaksaminen vahvistuu.

Työterveys vai työnantajan jatke?

Vastaanotolla tulee joskus hetki, jolloin ihminen huomaa selittävänsä työtään enemmän kuin vointiaan.

Kun työyhteisö katoaa ruudun taakse

Hybridityö on tuonut monille kaivattua joustavuutta ja vapautta, mutta samalla se on synnyttänyt uudenlaista kuormitusta, jota ei aina tunnisteta. Yksinäisyys, irrallisuuden tunne ja näkymättömyyden kokemukset ovat nousseet työelämän ilmiöiksi, joihin myös HR ja esihenkilöiden on syytä kiinnittää huomiota.

Pääkirjoitus: Työterveys muuttuvassa työelämässä

Työterveys on viime vuosina siirtynyt yhä selkeämmin yksittäisten sairauspoissaolojen käsittelystä kohti laajempaa työkyvyn ja työssä jaksamisen kokonaisuutta. Muutos heijastaa työelämän rakenteellisia muutoksia: työn kuormitus ei enää jakaudu yhtä ennustettavasti kuin aiemmin, ja fyysisten riskien rinnalle ovat nousseet psyykkinen kuormitus, kognitiivinen ylikuormitus sekä työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyminen.

Palautuminen kuuluu työaikaan – tehokkuuden tärkeä mutta aliarvostettu voimavara

Suomalaisessa työelämässä kiirettä pidetään usein merkkinä sitoutumisesta ja tehokkuudesta. Täyteen varatut kalenterit, jatkuva tavoitettavuus ja pitkiksi venyvät työpäivät voivat näyttäytyä korkeana työmotivaationa. Tutkimusnäyttö kertoo kuitenkin toisenlaisen tarinan: ilman riittävää palautumista myös osaaminen, tuottavuus ja työhyvinvointi alkavat vähitellen heikentyä.

Mielenterveyssyistä erikoissairaanhoitoon hakeutuvista yhä useampi on kiinni työelämässä

Työhön osallistuminen on yleistynyt henkilöillä, joilla on erikoissairaanhoitoa vaativa mielenterveyden häiriö. Muutos on ollut vahva 2020-luvulla. Edelleen työhön osallistutaan muuta väestöä vähemmän lähellä ensimmäistä hoitokäyntiä, mikä korostaa tarvetta varhaisille toimille mielenterveyden tukemiseksi. Työterveyslaitos on julkaissut aineiston ja analyysin Työelämätieto-palvelussa.