Ihmisellistä työelämää
Sielu mukana – palveleva ja valmentava johtaminen työelämän tukipilarina Työelämä muuttuu ja vaatii uutta osaamista sekä yksilöiltä että työyhteisöiltä. Tulevaisuuden
Sielu mukana – palveleva ja valmentava johtaminen työelämän tukipilarina Työelämä muuttuu ja vaatii uutta osaamista sekä yksilöiltä että työyhteisöiltä. Tulevaisuuden
Työpaikalle paluu korona-ajan jälkeen voi tuoda kyyneleet silmään – hyvässä ja pahassa Tutkimusprofessori Jari Hakanen kertoo, että Työterveyslaitoksen tekemän tutkimuksen
Ihmiset kaipaavat nyt uutta buustia työhyvinvointiinsa. Yhteisöllisyydellä ja kohtaamisilla on suuri merkitys henkilöstön hyvinvoinnille, jota kannattaa lähteä parantamaan koko työyhteisön
Mielenterveysperustaiset sairauspoissaolot ovat lisääntyneet. Kelan mukaan mielenterveyden häiriöistä johtuvat sairauspäivärahakaudet ovat yleistyneet kaikissa ikäryhmissä, naisilla jonkin verran enemmän kuin miehillä.
Kuluneet viime vuodet ovat muuttaneet B2B palvelutarjonnan ajattelumaailmaa, eikä paluuta entiseen ole. Iso osa yrityksistä odottaa jatkossakin siirtymistä kohti digitaalisempia
Alasta riippumatta työelämä on intensiivistä ja työssä vaaditaan yhä enemmän henkistä kapasiteettia. Mieli on tärkein työväline, mutta sen huoltaminen on
Miltä näyttää tulevaisuuden työelämä? Entä mihin yritysten ja johtajien tulisi muutoksen keskellä keskittyä? Näitä teemoja pohdittiin Hakaniemessä sijaitsevan näyttävän POOL
Työyhteisösovittelija Marianne Tokola kohtaa työelämän möröt, jumit ja kipupisteet – mutta on nähnyt myös ihmeitä yhteisen pöydän ääressä Kun etätyöt
Suomen johtava elämysten verkkokauppa Elämyslahjat tarjoaa yritys- ja kuluttaja-asiakkaille uniikkeja kokemuksia yli 1400 elämyksen edestä. Oli kyseessä sitten yksittäisen työntekijän
Sisäilma voi sisältää epäpuhtauksia ja saasteita jopa viisikymmenkertaisesti ulkoilmaan verrattuna. Työpaikoilla lisähaasteensa sisäilmalle tuo se, että rakennus kerää sisäänsä suuren
Kirjoittaja: Saara Remes Vain pieni osa ihmisistä käyttäytyy työpaikalla huonosti – onneksi. Yhdenkin ihmisen tökerön käytöksen heijastinvaikutus on kuitenkin suorastaan
Kuluneet viime vuodet ovat muuttaneet arjen kulkutapoja ja yhä useammat ovat löytäneet intohimon pyöräilyyn muutoksen myötä. Samalla kun kasvavissa määrin
Ropo Capitalin Vesa Laitinen haastoi tiiminsä huolehtimaan aivoystävällisistä mikrotauoista kolmen kuukauden ajaksi. Haaste toteutettiin käyttämällä työelämän tarpeisiin kehitettyä mielen taukosovellusta
Onko tykypäivät lähestymässä tai kesäjuhlat vielä buukkaamatta? Entä olisiko aika kiittää työntekijöitä tai asiakkaita lahjalla, joka ilahduttaa varmasti? SuperParkin ainutlaatuiset
Erja Järvelä teki pitkän uran kansainvälisessä yritysmaailmassa ja väsyi sen hektiseen ylisuorittamisen mentaliteettiin. Ratkaisuna hän hakeutui itsensä äärelle Lapin rauhaan
Työnantajien ja työntekijöiden odotukset henkilöstöetuja kohtaan ovat muuttuneet. Digitaalisilla ratkaisuilla haetaan helppoutta ja kustannustehokkuutta. Henkilöstöetujen on myös vastattava työntekijöiden yksilöllisiin
Vuoden 2021 parhaat rekrytointialan teot ja tekijät palkittiin marraskuussa neljättä kertaa järjestetyssä Rekrygaalassa. Voittajissa korostuivat yhteiskuntavastuullisuus, monimuotoisuus sekä innovatiiviset ratkaisut
Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen ja kehittäminen on investointi yrityksen tulevaisuuteen. Investoinneille ominaisia piirteitä ovat mitattavuus sekä talousmallintaminen etukäteen. Nämä samat vaatimukset
Scandic Hotelsin toiitusjohtaja Aki Käyhkö on elänyt pari vuotta vuoristoradassa. Kun koronavirus iski maaliskuussa 2020, Scandicin 65 hotellista suljettiin 60.
Yrityksillä on nyt suuria haasteita löytää työntekijöitä. Käynnissä on ‘war for talent’, jossa työnantajat taistelevat keskenään parhaista työntekijöistä. Pahenevan osaajapulan
Euroopan maissa ja muissa kehittyneissä valtioissa väestön ikääntyminen vaikuttaa työvoiman saatavuuteen. Tämän vuoksi työnantajat ja päättäjät pohtivat yhä useammin tärkeää kysymystä: kuinka voimme auttaa ihmisiä pysymään työelämässä mahdollisimman pitkään terveinä ja työkykyisinä?
Psykologinen turvallisuus on noussut yhdeksi työelämän keskeisimmistä menestystekijöistä. Sen vaikutukset näkyvät niin työhyvinvoinnissa, oppimisessa kuin tiimien suorituskyvyssä. Kun ihmiset uskaltavat puhua avoimesti, ongelmat havaitaan ajoissa ja työssä jaksaminen vahvistuu.
Vastaanotolla tulee joskus hetki, jolloin ihminen huomaa selittävänsä työtään enemmän kuin vointiaan.
Hybridityö on tuonut monille kaivattua joustavuutta ja vapautta, mutta samalla se on synnyttänyt uudenlaista kuormitusta, jota ei aina tunnisteta. Yksinäisyys, irrallisuuden tunne ja näkymättömyyden kokemukset ovat nousseet työelämän ilmiöiksi, joihin myös HR ja esihenkilöiden on syytä kiinnittää huomiota.
Työterveys on viime vuosina siirtynyt yhä selkeämmin yksittäisten sairauspoissaolojen käsittelystä kohti laajempaa työkyvyn ja työssä jaksamisen kokonaisuutta. Muutos heijastaa työelämän rakenteellisia muutoksia: työn kuormitus ei enää jakaudu yhtä ennustettavasti kuin aiemmin, ja fyysisten riskien rinnalle ovat nousseet psyykkinen kuormitus, kognitiivinen ylikuormitus sekä työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyminen.
Suomalaisessa työelämässä kiirettä pidetään usein merkkinä sitoutumisesta ja tehokkuudesta. Täyteen varatut kalenterit, jatkuva tavoitettavuus ja pitkiksi venyvät työpäivät voivat näyttäytyä korkeana työmotivaationa. Tutkimusnäyttö kertoo kuitenkin toisenlaisen tarinan: ilman riittävää palautumista myös osaaminen, tuottavuus ja työhyvinvointi alkavat vähitellen heikentyä.
Työhön osallistuminen on yleistynyt henkilöillä, joilla on erikoissairaanhoitoa vaativa mielenterveyden häiriö. Muutos on ollut vahva 2020-luvulla. Edelleen työhön osallistutaan muuta väestöä vähemmän lähellä ensimmäistä hoitokäyntiä, mikä korostaa tarvetta varhaisille toimille mielenterveyden tukemiseksi. Työterveyslaitos on julkaissut aineiston ja analyysin Työelämätieto-palvelussa.
Esihenkilön hyvinvointi heijastuu kahdenvälisten esihenkilö-alaissuhteiden kautta työntekijöiden motivaatioon ja suoriutumiseen ja sitä kautta yrityksen kilpailukykyyn. Vaasan yliopiston projektitutkija Jussi Tanskanen
Vajaa puolet palkansaajista, joiden työpaikoilla hyödynnetään tekoälyä, kokee tekoälyn parantaneen oman työn tehokkuutta. Kolmannes arvioi työnsä laadun parantuneen tekoälyn myötä.
Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -seurantatutkimus kertoo suomalaisen työelämän hienoisesta mutta huolestuttavasta heikkenemisestä. Työuupumusoireilu on lisääntynyt, työn kuormitustekijät kasvaneet ja samalla
Vappuna jälleen käynnistyvä Kilometrikisa on työnantajille tehokas tapa edistää henkilöstön hyvinvointia ja yhteishenkeä. Leikkimielinen kisa kannustaa vuosittain lähes 40 000 ihmistä
Sujuva arki työpaikalla on sekä työntekijän että työnantajan etu. Työpaikalla voi syntyä erilaisia häiriöitä ja konflikteja. On tärkeää osata ennalta
Aulassa istuva ihminen selaa puhelintaan, katse pysähtyy hetkittäin tyhjyyteen, ja samalla hän yrittää näyttää siltä, että kaikki on kunnossa. Kalenteri
Pyöräetu ei ole katoamassa vaikka verokohtelu muuttuu. Monelle yritykselle vuosi 2026 onkin hyvä hetki pysähtyä hetkeksi ja kysyä: onko nykyinen
Enemmistö työsuojeluhenkilöstölle suunnatun kyselytutkimuksen vastaajista arvioi työterveysyhteistyön erittäin tai melko toimivaksi. Kehitettävää on kuormituksen hallinnassa sekä vaikuttavuuden seurannassa. Tuorein Työsuojelupaneeli
”Pitkät työttömyysputket tulivat ehkä pahimpaan mahdolliseen aikaan. Työttömänä olevien henkilöiden kohdalla riskinä on osaamisen hapertuminen”, sanoo Elon työkykyjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki.
Työelämää vaivaa kokousähky, mutta se ei välttämättä heikennä hyvinvointia. Ratkaisevaa on kokousten laatu. Tampereen yliopistossa toteutettu tutkimus paljastaa, että etäkokoukset
Tilasuunnittelu toimiston vetovoimatekijänä Työnteon tavat ovat muuttuneet, mutta monissa organisaatioissa toivotaan jälleen läsnäoloa toimistolla. Mitä toimisto voi tarjota, jotta se
Näkemykset konkareiden arvostuksesta työelämässä jakautuvat voimakkaasti. Jopa 36 % eläkkeelle siirtyneestä ajattelee, että vanhemmat työntekijät nähdään jopa rasitteena työelämässä. Samalla
Sandwich-sukupolveen kuuluvat työntekijät tasapainottelevat arjessaan lastenhoidon ja ikääntyvien vanhempien tukemisen välillä. Suomessa ilmiö koskettaa erityisesti työikäisiä naisia, joilla hoivavastuut kasautuvat
HR viesti 3/2026
