Osaamisen kehittäminen on yhteinen matka
Miten oppiminen pitää työyhteisön mukana muutoksessa? Organisaatioissa etsitään jatkuvasti keinoja vastata uusiin vaatimuksiin, ja osaaminen sekä sen kehittäminen on noussut
Miten oppiminen pitää työyhteisön mukana muutoksessa? Organisaatioissa etsitään jatkuvasti keinoja vastata uusiin vaatimuksiin, ja osaaminen sekä sen kehittäminen on noussut
Työterveyslaitoksen tuore tutkimuskatsaus kokoaa 16 uusinta julkaisua, joissa käsitellään muun muassa työtilojen vaikutusta hyvinvointiin, työurien pidentämistä, mielenterveyden tukemista ja työperäisiä
Varman tuore analyysi lähes 32 000 työntekijän vastauksista asiakasorganisaatioidemme työkykykyselyissä tuo esiin havaintoja työn voimavaroista ja kuormitustekijöistä. Vaikka työntekijöiden työkyky on
”Miten nuorten mielenterveys kestää työelämään pääsyn vaikeudet?” Alle 35-vuotiaiden mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet ovat kasvaneet merkittävästi. Työeläkeyhtiö Elossa niiden määrä on noussut
”Työnkuvaa on rauhoitettava” Asiantuntijatyön kuormitus on kasvanut kriittiseksi: multitaskaus, kiire ja jatkuvasti kasvavat tavoitteet ajavat asiantuntijoita jaksamisen äärirajoille. Vain harva
Lyhyet sairauspoissaolot kuormittavat kuntatyönantajien budjetteja ja kertovat samalla työyhteisön hyvinvoinnin tilasta. Etlan tuore tutkimus paljastaa, että erityisesti maanantaina alkavat poissaolot
Työntekijät ottivat vuonna 2024 ennätysmäärin yhteyttä työsuojeluviranomaisiin häirintään ja työssä kuormittumiseen liittyen. Yhteydenottojen määrä kasvoi 23 prosenttia vuodessa, mutta monilla
Työhyvinvoinnista on viime vuosina puhuttu enemmän kuin ehkä koskaan aiemmin – ja syystä. Pandemian jälkimainingeissa, työelämän murroksessa ja osaajapulan
Kirjoittaja: Kari Erämaa Verovapaa pyöräetu päättyy vuoden 2025 lopussa – väärän palveluntarjoajan valinta voi kostautua. Verovapaa työsuhdepyöräetu poistuu vuoden
Työelämän jatkuva muutos haastaa organisaatioita rakentamaan hyvinvointia uudella tavalla. Työn pirstaloituminen, monimuotoistuvat tiimit ja kasvava epävarmuus edellyttävät johtamiselta herkkyyttä, selkeyttä
Mikä olisikaan parempi tapa vahvistaa tiimihenkeä ja lisätä jaksamista kuin viettää virkistävä työhyvinvointipäivä merellisessä miljöössä ja Teijon kansallispuiston rauhassa? Villa Seaview
Mielenterveydestä puhutaan työelämässä enemmän kuin koskaan – hyvä niin. Samalla esihenkilöiden harteille kasaantuu huomaamatta odotuksia, joita ei koskaan kirjattu työsopimukseen.
Työelämän murros on saanut työnantajat panostamaan yhä kokonaisvaltaisempiin henkilöstöetuihin, jotka tukevat yksilön elämäntilannetta, lisäävät joustavuutta ja heijastavat vastuullisuutta niin hyvinvoinnissa
Perfect Finnish -lahjakortilla työntekijä voi valita itselleen mieluisan ja tarpeellisen lahjan tai luovuttaa summan hyväntekeväisyyteen. Ihmiset eivät halua koteihinsa turhaa
Nuorten luottamus omiin työelämävalmiuksiinsa on kasvanut merkittävästi, osoittaa NYT Nuorten tulevaisuusraportti 2025. Kyselyyn osallistui keväällä 4 863 yläkoulun ja toisen
Laajan eurooppalaisen tutkimuksen mukaan suomalaiset arvostavat erityisesti arkea tukevia ja hyvinvointia edistäviä etuja – ja ensi vuonna niiden merkitys näyttää
Kuullaksen uudenlainen valmennuspalvelu tarjoaa keinoja koko henkilöstön hyvinvoinnin vahvistamiseen Työelämän paineet ja epävarmuus ovat monessa organisaatiossa arkea. Kun työn imu
Mikä olisikaan parempi tapa vahvistaa tiimihenkeä ja lisätä jaksamista kuin viettää virkistävä työhyvinvointipäivä merellisessä miljöössä kalastuksen parissa? Villa Seaview tarjoaa
Mikä on presenteismi? Presenteismi voi olla monelle vieras käsite, mutta sillä tarkoitetaan alentunutta työkykyä tilanteessa, jossa työntekijä on fyysisesti läsnä
Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston teettämän tuoreen ESENER-tutkimuksen mukaan eurooppalaisten työpaikkojen yleisimmät riskitekijät ovat pitkään jatkunut istuminen (64 %) ja toistuvat
Euroopan maissa ja muissa kehittyneissä valtioissa väestön ikääntyminen vaikuttaa työvoiman saatavuuteen. Tämän vuoksi työnantajat ja päättäjät pohtivat yhä useammin tärkeää kysymystä: kuinka voimme auttaa ihmisiä pysymään työelämässä mahdollisimman pitkään terveinä ja työkykyisinä?
Psykologinen turvallisuus on noussut yhdeksi työelämän keskeisimmistä menestystekijöistä. Sen vaikutukset näkyvät niin työhyvinvoinnissa, oppimisessa kuin tiimien suorituskyvyssä. Kun ihmiset uskaltavat puhua avoimesti, ongelmat havaitaan ajoissa ja työssä jaksaminen vahvistuu.
Vastaanotolla tulee joskus hetki, jolloin ihminen huomaa selittävänsä työtään enemmän kuin vointiaan.
Hybridityö on tuonut monille kaivattua joustavuutta ja vapautta, mutta samalla se on synnyttänyt uudenlaista kuormitusta, jota ei aina tunnisteta. Yksinäisyys, irrallisuuden tunne ja näkymättömyyden kokemukset ovat nousseet työelämän ilmiöiksi, joihin myös HR ja esihenkilöiden on syytä kiinnittää huomiota.
Työterveys on viime vuosina siirtynyt yhä selkeämmin yksittäisten sairauspoissaolojen käsittelystä kohti laajempaa työkyvyn ja työssä jaksamisen kokonaisuutta. Muutos heijastaa työelämän rakenteellisia muutoksia: työn kuormitus ei enää jakaudu yhtä ennustettavasti kuin aiemmin, ja fyysisten riskien rinnalle ovat nousseet psyykkinen kuormitus, kognitiivinen ylikuormitus sekä työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyminen.
Suomalaisessa työelämässä kiirettä pidetään usein merkkinä sitoutumisesta ja tehokkuudesta. Täyteen varatut kalenterit, jatkuva tavoitettavuus ja pitkiksi venyvät työpäivät voivat näyttäytyä korkeana työmotivaationa. Tutkimusnäyttö kertoo kuitenkin toisenlaisen tarinan: ilman riittävää palautumista myös osaaminen, tuottavuus ja työhyvinvointi alkavat vähitellen heikentyä.
Työhön osallistuminen on yleistynyt henkilöillä, joilla on erikoissairaanhoitoa vaativa mielenterveyden häiriö. Muutos on ollut vahva 2020-luvulla. Edelleen työhön osallistutaan muuta väestöä vähemmän lähellä ensimmäistä hoitokäyntiä, mikä korostaa tarvetta varhaisille toimille mielenterveyden tukemiseksi. Työterveyslaitos on julkaissut aineiston ja analyysin Työelämätieto-palvelussa.
Esihenkilön hyvinvointi heijastuu kahdenvälisten esihenkilö-alaissuhteiden kautta työntekijöiden motivaatioon ja suoriutumiseen ja sitä kautta yrityksen kilpailukykyyn. Vaasan yliopiston projektitutkija Jussi Tanskanen
Vajaa puolet palkansaajista, joiden työpaikoilla hyödynnetään tekoälyä, kokee tekoälyn parantaneen oman työn tehokkuutta. Kolmannes arvioi työnsä laadun parantuneen tekoälyn myötä.
Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -seurantatutkimus kertoo suomalaisen työelämän hienoisesta mutta huolestuttavasta heikkenemisestä. Työuupumusoireilu on lisääntynyt, työn kuormitustekijät kasvaneet ja samalla
Vappuna jälleen käynnistyvä Kilometrikisa on työnantajille tehokas tapa edistää henkilöstön hyvinvointia ja yhteishenkeä. Leikkimielinen kisa kannustaa vuosittain lähes 40 000 ihmistä
Sujuva arki työpaikalla on sekä työntekijän että työnantajan etu. Työpaikalla voi syntyä erilaisia häiriöitä ja konflikteja. On tärkeää osata ennalta
Aulassa istuva ihminen selaa puhelintaan, katse pysähtyy hetkittäin tyhjyyteen, ja samalla hän yrittää näyttää siltä, että kaikki on kunnossa. Kalenteri
Pyöräetu ei ole katoamassa vaikka verokohtelu muuttuu. Monelle yritykselle vuosi 2026 onkin hyvä hetki pysähtyä hetkeksi ja kysyä: onko nykyinen
Enemmistö työsuojeluhenkilöstölle suunnatun kyselytutkimuksen vastaajista arvioi työterveysyhteistyön erittäin tai melko toimivaksi. Kehitettävää on kuormituksen hallinnassa sekä vaikuttavuuden seurannassa. Tuorein Työsuojelupaneeli
”Pitkät työttömyysputket tulivat ehkä pahimpaan mahdolliseen aikaan. Työttömänä olevien henkilöiden kohdalla riskinä on osaamisen hapertuminen”, sanoo Elon työkykyjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki.
Työelämää vaivaa kokousähky, mutta se ei välttämättä heikennä hyvinvointia. Ratkaisevaa on kokousten laatu. Tampereen yliopistossa toteutettu tutkimus paljastaa, että etäkokoukset
Tilasuunnittelu toimiston vetovoimatekijänä Työnteon tavat ovat muuttuneet, mutta monissa organisaatioissa toivotaan jälleen läsnäoloa toimistolla. Mitä toimisto voi tarjota, jotta se
Näkemykset konkareiden arvostuksesta työelämässä jakautuvat voimakkaasti. Jopa 36 % eläkkeelle siirtyneestä ajattelee, että vanhemmat työntekijät nähdään jopa rasitteena työelämässä. Samalla
Sandwich-sukupolveen kuuluvat työntekijät tasapainottelevat arjessaan lastenhoidon ja ikääntyvien vanhempien tukemisen välillä. Suomessa ilmiö koskettaa erityisesti työikäisiä naisia, joilla hoivavastuut kasautuvat
HR viesti 3/2026
