Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Fyysinen kunto työkyvyn ylläpitäjänä

Fyysisen kunnon ylläpitäminen on elintärkeää työkyvyn säilymisen kannalta, ja tämä korostuu erityisesti, kun tarkastellaan työikäisten fyysisen kunnon kehitystä Suomessa. Tutkimukset osoittavat, että varusmiesten ja työikäisten miesten kestävyyskunto on heikentynyt jatkuvasti viime vuosikymmeninä. Tämä suuntaus on huolestuttava, sillä fyysinen kunto on suoraan yhteydessä työntekijöiden toimintakykyyn ja työurien pidentämiseen.

Heikko kestävyyskunto herättää huolta

Varusmiesten kestävyyskunto on heikentynyt merkittävästi
1970-luvulta lähtien. Esimerkiksi 12 minuutin juoksutestin
tulokset ovat laskeneet vuosien saatossa. Myös työikäisten
miesten kestävyyskunto on ennusteiden mukaan laskussa, mikä
herättää huolen työväestön tulevaisuudesta. Vuoteen 2040
mennessä merkittävä osa työikäisistä kärsii heikosta kestävyyskunnosta,
mikä voi rajoittaa erityisesti fyysisesti vaativissa
ammateissa toimivien työuraa.

Kestävyyskunnon heikkeneminen yhdistettynä ylipainon ja
lihavuuden yleistymiseen asettaa suomalaiset työntekijät haavoittuvaan
asemaan. Fyysisesti vaativissa tehtävissä työskentelevien
on yhä vaikeampi saavuttaa eläkeikää ilman merkittäviä
terveysongelmia. Tämän vuoksi on olennaisen tärkeää
lisätä tietoisuutta fyysisen kunnon merkityksestä ja rohkaista
työntekijöitä omaksumaan terveellisempiä elämäntapoja.

”Vuoteen 2040 mennessä
merkittävä osa
työikäisistä kärsii heikosta
kestävyyskunnosta.

Hakusessa aktiivisuus ja terveet elintavat

Henkilöstöalan ammattilaisten tulisi olla eturintamassa kehittämässä
toimenpiteitä, jotka edistävät työntekijöiden fyysisen
kunnon ylläpitämistä ja parantamista. Tämä sisältää paitsi
työpaikoilla tarjottavat fyysisen aktiivisuuden mahdollisuudet,
myös terveellisen ravinnon edistämisen ja työpäivien aikana
tehtävät liikuntatauot. Lisäksi tulisi panostaa poikkihallinnollisiin
toimiin, jotka tukisivat laajemmin väestön fyysistä aktiivisuutta
ja terveellisiä elämäntapoja.

Kestävyyskuntoa voidaan parantaa monin tavoin, ja jo
pienetkin muutokset liikunnan määrässä voivat tuottaa merkittäviä
hyötyjä. Terveellisempi ruokavalio, säännöllinen liikunta
ja painonhallinta ovat avainasemassa, kun pyritään kääntämään
kestävyyskunnon laskusuunta. Olisi myös tärkeää, että
henkilöstöalan ammattilaiset työskentelisivät yhdessä terveydenhuollon
asiantuntijoiden kanssa luodakseen kattavia ohjelmia,
joilla edistettäisiin työntekijöiden hyvinvointia, sekä tuettaisiin
heidän fyysistä kuntoaan – pitkällä aikavälillä.

”Kestävyyskuntoa
voidaan parantaa
monin tavoin.

Työssä viihtyminen on osa elämänlaatua

Kokonaisuudessaan fyysisen kunnon ylläpitäminen ja parantaminen
työikäisillä on keskeinen rooli työtehon ja työssä viihtyvyyden
parantamisessa. Terveyden ja työkyvyn edistämiseen
tähtäävät toimet eivät ainoastaan paranna yksilön elämänlaatua,
vaan ne ovat myös taloudellisesti kannattavia investointeja
yrityksille. Tämän vuoksi on tärkeää, että henkilöstöhallinto
ja työnantajat sitoutuvat tukemaan ja edistämään näitä
käytäntöjä aktiivisesti.

Tulevaisuuden työelämässä fyysisen kunnon merkitys korostuu
entisestään, kun työurat pitenevät ja työtehtävät muuttuvat.
Henkilöstöalan ammattilaisten on nyt varmistaa, että työntekijät
voivat säilyttää ja parantaa fyysistä kuntoaan, jotta he
pystyvät kohtaamaan tulevaisuuden työelämän haasteet tehokkaasti
ja terveellisesti.

Kuvat: Pixabay

Jaa tämä artikkeli: 

Hyvinvointi

Hiljaisuus kuormittaa enemmän kuin virheet

Psykologinen turvallisuus on noussut yhdeksi työelämän keskeisimmistä menestystekijöistä. Sen vaikutukset näkyvät niin työhyvinvoinnissa, oppimisessa kuin tiimien suorituskyvyssä. Kun ihmiset uskaltavat puhua avoimesti, ongelmat havaitaan ajoissa ja työssä jaksaminen vahvistuu.

Kun työyhteisö katoaa ruudun taakse

Hybridityö on tuonut monille kaivattua joustavuutta ja vapautta, mutta samalla se on synnyttänyt uudenlaista kuormitusta, jota ei aina tunnisteta. Yksinäisyys, irrallisuuden tunne ja näkymättömyyden kokemukset ovat nousseet työelämän ilmiöiksi, joihin myös HR ja esihenkilöiden on syytä kiinnittää huomiota.

Pääkirjoitus: Työterveys muuttuvassa työelämässä

Työterveys on viime vuosina siirtynyt yhä selkeämmin yksittäisten sairauspoissaolojen käsittelystä kohti laajempaa työkyvyn ja työssä jaksamisen kokonaisuutta. Muutos heijastaa työelämän rakenteellisia muutoksia: työn kuormitus ei enää jakaudu yhtä ennustettavasti kuin aiemmin, ja fyysisten riskien rinnalle ovat nousseet psyykkinen kuormitus, kognitiivinen ylikuormitus sekä työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyminen.

Palautuminen kuuluu työaikaan – tehokkuuden tärkeä mutta aliarvostettu voimavara

Suomalaisessa työelämässä kiirettä pidetään usein merkkinä sitoutumisesta ja tehokkuudesta. Täyteen varatut kalenterit, jatkuva tavoitettavuus ja pitkiksi venyvät työpäivät voivat näyttäytyä korkeana työmotivaationa. Tutkimusnäyttö kertoo kuitenkin toisenlaisen tarinan: ilman riittävää palautumista myös osaaminen, tuottavuus ja työhyvinvointi alkavat vähitellen heikentyä.

Mielenterveyssyistä erikoissairaanhoitoon hakeutuvista yhä useampi on kiinni työelämässä

Työhön osallistuminen on yleistynyt henkilöillä, joilla on erikoissairaanhoitoa vaativa mielenterveyden häiriö. Muutos on ollut vahva 2020-luvulla. Edelleen työhön osallistutaan muuta väestöä vähemmän lähellä ensimmäistä hoitokäyntiä, mikä korostaa tarvetta varhaisille toimille mielenterveyden tukemiseksi. Työterveyslaitos on julkaissut aineiston ja analyysin Työelämätieto-palvelussa.

Kohti häiriötöntä työarkea

Sujuva arki työpaikalla on sekä työntekijän että työnantajan etu. Työpaikalla voi syntyä erilaisia häiriöitä ja konflikteja. On tärkeää osata ennalta varautua

Muuttuuko mikään

Aulassa istuva ihminen selaa puhelintaan, katse pysähtyy hetkittäin tyhjyyteen, ja samalla hän yrittää näyttää siltä, että kaikki on kunnossa. Kalenteri on

Paluu toimistolle

Tilasuunnittelu toimiston vetovoimatekijänä Työnteon tavat ovat muuttuneet, mutta monissa organisaatioissa toivotaan jälleen läsnäoloa toimistolla. Mitä toimisto voi tarjota, jotta se voi