Kaikki näyttää hyvältä. Onko kaikki hyvin?
Päätöksenteon laatu alkaa tilannekuvan laadusta.
Päätöksenteon laatu alkaa tilannekuvan laadusta.
Tuore Akava Works -selvitys ”Työelämätutkijoiden näkemyksiä asiantuntijatyön muutoksesta” tuo tietoa työelämän muutosvoimista ja niiden vaikutuksista asiantuntijatyöhön erityisesti työn tuottavuuden, hyvinvoinnin ja
Alkuvuodesta julkaistiin jälleen vähemmän työpaikkailmoituksia kuin vuotta aiemmin. Lähes kolmasosa työnantajista povaa kuitenkin henkilöstömäärän kasvua jo tänä vuonna. Duunitorin tuore rekrytointitutkimus
Ymmärrätkö todella henkilöstösi vahvuudet ja kehitystarpeet? Ilman kokonaisymmärrystä organisaation osaamisesta, datalähtöinen henkilöstösuunnittelu on mahdotonta. Sympalla on tähän ratkaisu. Ohjelman avulla saat
Työnhakupalvelu Duunitorin kyselyn mukaan vain neljännes kesätyönhakijoista on käyttänyt tekoälyä kesätyönhaussa. Lue, miten kesätyönhakijat hyödyntävät tekoälyä. 25 prosenttia Duunitorin tuoreen kesätyönhakukyselyn
Pyöräetu ei ole katoamassa vaikka verokohtelu muuttuu. Monelle yritykselle vuosi 2026 onkin hyvä hetki pysähtyä hetkeksi ja kysyä: onko nykyinen työsuhdepyöräkumppani
Enemmistö työsuojeluhenkilöstölle suunnatun kyselytutkimuksen vastaajista arvioi työterveysyhteistyön erittäin tai melko toimivaksi. Kehitettävää on kuormituksen hallinnassa sekä vaikuttavuuden seurannassa. Tuorein Työsuojelupaneeli eli
Uusi tutkimus piirtää tarkan kuvan suomalaisista perheyrityksistä ja niiden omistajista. Sen perusteella perheyritykset ovat merkittävämpiä koko Suomen taloudelle kuin yleisesti ajatellaan
Irtisanomisia oli kaksinkertaisesti suhteessa vuosi sitten arvioituun. Lomautuksia oli ennakoitua vähemmän. Hyvinvointialueet irtisanoivat viime vuonna lähes 1300 henkilöä ja kunnat arviolta
Suomessa ei havaita merkkejä siitä, että tekoäly olisi syrjäyttänyt nuoria työmarkkinoilla, paljastaa tänään julkaistu Etla-tutkimus. Korkean tekoälyaltistuksen ammateissa työskentelevien nuorten työllisyys
Kasvuyrittäjyyden ohjelman toteutus on lähtenyt hyvin liikkeelle. Keskeistä ohjelmassa on tukea keskisuurten yritysten ja sellaiseksi aikovien uudistumis- ja kasvutavoitteita. Business Finland,
Työntekijämäärä väheni joulukuussa Ilmarisen suhdanneindeksiin kuuluvissa yrityksissä -0,5 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Usealla toimialalla oli kuitenkin myös positiivista kehitystä. Ilmarisen suhdanneindeksi
”Pitkät työttömyysputket tulivat ehkä pahimpaan mahdolliseen aikaan. Työttömänä olevien henkilöiden kohdalla riskinä on osaamisen hapertuminen”, sanoo Elon työkykyjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki. Työikäisten
Lähes puolet suomalaisista suhtautuu työpaikkaromansseihin myönteisesti, kunhan ne eivät häiritse työntekoa. Erityisesti johtajat löytävät rakkauden usein työympäristöstä, mutta samalla he kantavat
Arvojohtajuus on noussut keskiöön samaan aikaan, kun HR:n rooli on muuttunut tukifunktiosta strategiseksi vaikuttajaksi. HR ei enää ainoastaan mahdollista johtamista –
Suomalainen työelämä on siirtynyt vaiheeseen, jossa rekrytointi ei ole enää erillinen HR-prosessi eikä johtajuus pelkästään esihenkilötyötä. Osaajapula, työn merkityksellisyyden korostuminen ja
Tiedättekö sen leikin, jossa musiikin pysähtyessä kaikki ryntäävät tuoleille ja yksi jää ilman? Tällä kertaa tuli minun vuoroni jäädä ilman tuolia.
Kun työ muuttuu, myös johtamisen on muututtava. Johanna Massan mukaan rohkeus ja kyky oppia ovat kasvuyhtiöiden tärkeintä pääomaa. Organisaatio menestyy vain,
Voiko johtaminen olla ihmislähtöistä ja yritys samalla menestyvä? Vuoden Arvojohtaja 2025 Jaana Komscha-Härkönen näyttää, miten rohkeus, aitous ja inhimillisyys voivat muuttaa
Suomalainen työelämä elää murrosvaihetta, jossa rekrytointi ja johtajuus kietoutuvat tiiviimmin toisiinsa kuin koskaan aiemmin. Osaajapula, työn merkityksellisyyden korostuminen ja työelämän odotusten
Työelämää vaivaa kokousähky, mutta se ei välttämättä heikennä hyvinvointia. Ratkaisevaa on kokousten laatu. Tampereen yliopistossa toteutettu tutkimus paljastaa, että etäkokoukset voivat
Tekoäly muuttaa henkilöstöhallintoa automatisoimalla rutiineja, helpottamalla tiedon löytämistä ja tukemalla päätöksentekoa. Kun hallinnollinen työ vähenee, HR-ammattilaisille jää enemmän aikaa henkilöstön kehittämiseen ja strategiseen suunnitteluun. Hyödyt riippuvat kuitenkin järjestelmän ominaisuuksista, käytettävissä olevan datan laadusta ja siitä, miten ratkaisut otetaan osaksi arkea.
Tekoälystä ja automaatiosta puhutaan työelämän suurena murroksena. HR- ja palkkahallinnon ammattilaiselle muutos näkyy kuitenkin ennen kaikkea tavallisessa työpäivässä. Automaatio ja tekoäly eivät ole enää tulevaisuuden visioita, vaan muutos tapahtuu jo nyt – pala kerrallaan, prosessi kerrallaan.
Miten HR rakentaa AI-kyvykkyyttä pk- ja keskisuuressa yrityksessä?
LitM Antti Äikäs tutki väitöskirjassaan yhdeksän vuoden terveyden edistämisohjelmaa työpaikalla ja havaitsi, että pitkäjänteinen työhyvinvoinnin kehittäminen voi vähentää sairauspoissaoloja sekä tukea työntekijöiden terveyttä ja organisaation taloudellista tulosta.
Suurin osa asiantuntijoista on jo jonkin aikaa hyödyntänyt tekoälyä omaan työhönsä ja alkanut hahmottaa myös siihen liittyviä haasteita. Seuraava vaihe alkaa, kun yksittäisten asiantuntijoiden kokeiluista siirrytään siihen, että tekoäly integroituu osaksi kaikkien työtä ja muuttaa tapaa toimia.
Tekoälystä on tullut työelämän muutosvoima, jota organisaatiot eivät enää voi käsitellä vain yksittäisenä teknologiahankkeena. Se vaikuttaa tehtäviin, osaamisvaatimuksiin, työn tekemisen tapoihin ja myös siihen, millaista johtamista työpaikoilla tarvitaan. Muutos on kuitenkin vasta alussa.
Tekoäly muuttaa asiantuntijatyötä nopeasti, eikä tulevaisuuden tehtävänkuvia ole vielä mahdollista ennustaa tarkasti. Baronan mukaan rekrytoinnissa korostuu tehtäväkohtaisen osaamisen rinnalla yhä enemmän se, miten hakija pystyy toimimaan ja kehittymään muuttuvassa työelämässä.
Johtoryhmässä vastuut näyttävät selkeiltä. Henkilöstön vastauksissa sama asia saa aivan toisenlaisen arvion. Kumpaa pitäisi uskoa? Ennen puolen valitsemista kannattaa kysyä, arvioivatko ihmiset edes samaa asiaa.
Jo vuosia sitten puhuin johtamisesta otsikolla Ihminen johtajana – johtajana ihmiselle. Puhuin ihmisestä johtajan roolin sisällä, vallasta, vastuusta ja myös rakkaudesta.
Tällä hetkellä tekoälyn käyttöönotto on monen organisaation tärkeimpiä ja turhauttavimpia tavoitteita. Suurin haaste on, että uusi teknologia siirtyy hitaasti henkilöstön käyttöön ja siksi sen mahdollistamat hyödyt eivät toteudu.
Henkilöstökyselyt ja riskinarvioinnit ovat edelleen tarpeellisia. Ongelma syntyy, jos niiden oletetaan yksin kertovan, mitä työn arjessa tapahtuu mittausten välissä.
Talouden ja työmarkkinoiden piristyminen voi paljastaa monella työpaikalla, onko työyhteisössä johtaminen kunnossa. Baronan viimeisimmän Työelämätutkimuksen mukaan enää 17 prosenttia työssäkäyvistä suomalaisista katsoi esihenkilötyön olevan vetovoimatekijä nykyisessä työssään. Barona jatkaa esihenkilöiden osaamisen kehittämistä uudistetulla, juuri käynnistyneellä Leading for Growth -valmennusohjelmalla.
Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 8.–10.9.2026 järjestetty EuroSafety, Logistiikka- ja Food Industry -messukokonaisuus keräsi yli 11 000 osallistujaa.
Työsuhde-etujen markkina monipuolistuu, kun kesällä lanseerattu Wolt Benefits laajenee uusiin etukategorioihin syyskuussa
Työnantajien vaikein rekrytointitehtävä on kokeneiden osaajien tavoittaminen. Kansallisen rekrytointitutkimuksen työnantajabrändiraportin mukaan lähes puolet työnantajista pitää yli kymmenen vuoden kokemuksen omaavien osaajien houkuttelua vaikeana. Kuuden ja kymmenen vuoden kokemuksella osuus on runsas kolmannes ja alle viiden vuoden kokemuksella noin joka kymmenes.
LUT-yliopiston professori Mika Ruokonen kysyi HR-viestin numerossa 3/2026 pysyvätkö organisaatiot mukana tekoälyn kehityksessä. Kysymys on äärimmäisen ajankohtainen. Euroopan investointipankin tuoreesta selvityksestä käy ilmi, että peräti kaksi kolmasosaa suomalaisyrityksistä (66 %) käyttää jo generatiivista tekoälyä, mikä on selvästi enemmän kuin EU:n keskiarvo 37 %.
Työelämä muuttuu, ja samalla muuttuvat myös vaatimukset työturvallisuudelle, työkyvylle ja hyvinvoivalle työarjelle. Kun turvallisuutta rakennetaan johtamisessa, kuormituksen hallinnassa ja arjen toimintatavoissa, tarvitaan tuoreita näkökulmia ja ymmärrystä siitä, mikä työpaikoilla oikeasti toimii.
”Työvoiman kysyntä on vahvistumassa”
Esihenkilöt kokevat valmiutensa työkyvyn tukemisessa pääosin hyviksi. Tutut tilanteet sujuvat, mutta vaativissa ja harvoin vastaan tulevissa tapauksissa osaaminen on heikointa, selviää Ilmarisen tutkimuksesta.
Danske Bank tarjoaa työntekijöilleen mahdollisuuden käyttää kolme palkallista työpäivää vuodessa vapaaehtoistehtäviin. Se on tilaisuus, jonka Seija ja Aino ovat käyttäneet mielellään Nälkäpäivä-keräykseen. Punaisen Ristin Nälkäpäivä-keräys järjestetään taas 24.-26.9. Osallistu sinäkin!
HR viesti 4/2026
– Kun HR-rutiinit siirtyvät teknologialle
– Yhteisöllisyyttä ei voi pakottaa
– Tekoälyn käyttöönotto junnaa
HR viesti 4/2026
Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.
