Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Sponsoroitu

Muuta osaamisen hallinta strategiseksi voimavaraksi

Ymmärrätkö todella henkilöstösi vahvuudet ja kehitystarpeet? Ilman kokonaisymmärrystä organisaation osaamisesta, datalähtöinen henkilöstösuunnittelu on mahdotonta. Sympalla on tähän ratkaisu.  Ohjelman avulla saat selkeän kuvan organisaatiosi kyvykkyyksistä, riskeistä ja kehitystarpeista.

Sympan avulla voit arvioida, kehittää ja raportoida osaamista helpommin. HR, esihenkilöt ja työntekijät voivat yhdessä arvioida kompetensseja yhteisellä asteikolla ja asettaa tavoitteita tulevaisuudelle. Osaamisen raportointityökalu kokoaa arviot yhteen näkymään, joka näyttää organisaation vahvuudet ja osaamisvajeet tiimien, roolien ja yksiköiden tasolla.

Miten datalähtöinen osaamisen hallinta vastaa arjen HR-kysymyksiin?

  • Kouluta vai rekrytoi? Vertaamalla nykyisiä osaamistasoja tavoitetasoihin voit päättää, ovatko vajeet katettavissa nykyisen henkilöstön kehittämisellä vai tarvitaanko uusia rekrytointeja.
  • Perustatko uutta tiimiä? Selvitä nopeasti, mitä osaamista organisaatiosta jo löytyy ja missä tarvitaan kehittämistä tai rekrytointia, ennen kuin uusia tiimejä perustetaan.
  • Hidastaako epätasainen osaaminen etenemistä? Tunnista, missä kriittinen osaaminen puuttuu tai jakautuu epätasaisesti. Näin voit suunnitella kehittämistoimia ja rekrytointia juuri sinne, missä niitä eniten tarvitaan.
  • Vaativatko roolit erikoisosaamista? Varmista, että vaaditut kompetenssit ja sertifioinnit ovat edustettuina eri toimipisteissä ja työvuoroissa, ja tunnista vajeet ennen kuin ne vaikuttavat toiminnan sujuvuuteen.
  • Tarvitsetko objektiivisia perusteita palkkaeroille? Hyödynnä osaamisen arviointia kompetenssien määrittelyyn eri rooleissa ja tue palkka-avoimuutta konkreettisella datalla.

Sympan avulla muutat yksittäiset arvioinnit jatkuvaksi prosessiksi, joka tukee strategista päätöksentekoa. Kun sinulla on ajantasainen näkymä koko organisaation osaamiseen, voit suunnitella koulutusta, rekrytointia ja henkilöstön kehittämistä todellisen datan pohjalta ja johtaa organisaatiotasi menestykseen.

Kiinnostuitko!

Uusimmat

Kun esihenkilöstä tulee työn pullonkaula, kuka sen huomaa?

Esihenkilön kalenteri voi olla täynnä, tiimi tyytyväinen ja tulokset kunnossa. Silti jokin voi olla pielessä. Mitä jos hyvänä johtamisena pidetty jatkuva tavoitettavuus kertoo myös siitä, että työn päätökset ja vastuut ovat kasautuneet liian harvoille?

Työhyvinvoinnin suurin harha: vaikutuksia odotetaan liian nopeasti

Työhyvinvointia kehitetään monissa organisaatioissa aidolla halulla, mutta tuloksia odotetaan usein epärealistisen nopeasti. Uusi hanke käynnistetään, esihenkilöitä valmennetaan, henkilöstölle tarjotaan pilotteja ja vuoden kuluttua kysytään, näkyvätkö vaikutukset sairauspoissaoloissa, työhyvinvoinnissa ja KPI-mittareissa. Jos muutosta ei heti havaita, panostus saatetaan tulkita tehottomaksi tai toiminta korvata seuraavalla hankkeella.

Headcountista braincountiin strategisella henkilöstöjohtamisella

Suomen työelämän kehittämisstrategia 2035:n tavoitteena on työelämä, jossa hyvinvointi, osaaminen, jatkuva oppiminen, hyvä johtaminen, monimuotoisuus, tuottavuus ja teknologian hyödyntäminen tukevat toisiaan. Tekoäly nopeuttaa työtä, tietomäärä kasvaa ja teknologia tuo paljon mahdollisuuksia, mutta samalla yhä useampi asia kilpailee ihmisten rajallisesta huomiosta ja kognitiivisesta kapasiteetista, ja meidän on ymmärrettävä, miten aivomme reagoivat jatkuvaan ärsyketulvaan ja muutokseen, jotta voimme rakentaa työelämää, joka on samanaikaisesti tuottava, hyvinvoiva ja kestävä.

Tekoäly HR-järjestelmissä: sujuvampaa arkea ja parempaa päätöksentekoa

Tekoäly muuttaa henkilöstöhallintoa automatisoimalla rutiineja, helpottamalla tiedon löytämistä ja tukemalla päätöksentekoa. Kun hallinnollinen työ vähenee, HR-ammattilaisille jää enemmän aikaa henkilöstön kehittämiseen ja strategiseen suunnitteluun. Hyödyt riippuvat kuitenkin järjestelmän ominaisuuksista, käytettävissä olevan datan laadusta ja siitä, miten ratkaisut otetaan osaksi arkea.

Kun esihenkilöstä tulee työn pullonkaula, kuka sen huomaa?

Esihenkilön kalenteri voi olla täynnä, tiimi tyytyväinen ja tulokset kunnossa. Silti jokin voi olla pielessä. Mitä jos hyvänä johtamisena pidetty jatkuva tavoitettavuus kertoo myös siitä, että työn päätökset ja vastuut ovat kasautuneet liian harvoille?

Työhyvinvoinnin suurin harha: vaikutuksia odotetaan liian nopeasti

Työhyvinvointia kehitetään monissa organisaatioissa aidolla halulla, mutta tuloksia odotetaan usein epärealistisen nopeasti. Uusi hanke käynnistetään, esihenkilöitä valmennetaan, henkilöstölle tarjotaan pilotteja ja vuoden kuluttua kysytään, näkyvätkö vaikutukset sairauspoissaoloissa, työhyvinvoinnissa ja KPI-mittareissa. Jos muutosta ei heti havaita, panostus saatetaan tulkita tehottomaksi tai toiminta korvata seuraavalla hankkeella.

Headcountista braincountiin strategisella henkilöstöjohtamisella

Suomen työelämän kehittämisstrategia 2035:n tavoitteena on työelämä, jossa hyvinvointi, osaaminen, jatkuva oppiminen, hyvä johtaminen, monimuotoisuus, tuottavuus ja teknologian hyödyntäminen tukevat toisiaan. Tekoäly nopeuttaa työtä, tietomäärä kasvaa ja teknologia tuo paljon mahdollisuuksia, mutta samalla yhä useampi asia kilpailee ihmisten rajallisesta huomiosta ja kognitiivisesta kapasiteetista, ja meidän on ymmärrettävä, miten aivomme reagoivat jatkuvaan ärsyketulvaan ja muutokseen, jotta voimme rakentaa työelämää, joka on samanaikaisesti tuottava, hyvinvoiva ja kestävä.

Tekoäly HR-järjestelmissä: sujuvampaa arkea ja parempaa päätöksentekoa

Tekoäly muuttaa henkilöstöhallintoa automatisoimalla rutiineja, helpottamalla tiedon löytämistä ja tukemalla päätöksentekoa. Kun hallinnollinen työ vähenee, HR-ammattilaisille jää enemmän aikaa henkilöstön kehittämiseen ja strategiseen suunnitteluun. Hyödyt riippuvat kuitenkin järjestelmän ominaisuuksista, käytettävissä olevan datan laadusta ja siitä, miten ratkaisut otetaan osaksi arkea.