Kaikki näyttää hyvältä. Onko kaikki hyvin?
Päätöksenteon laatu alkaa tilannekuvan laadusta.
Päätöksenteon laatu alkaa tilannekuvan laadusta.
Työterveyslaitoksen kyselyn mukaan 51 prosenttia vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä käyttää tekoälyä. Käyttö keskittyy rajattuihin tehtäviin, ja vain 17 prosentilla tekoälyä
Työn arjen tilanteet, kuten verkkopalaverit ja jatkuva digitaalinen vuorovaikutus ovat keskeisiä oppimisen paikkoja. Tuore väitöstutkimus Jyväskylän yliopistosta osoittaa, että tarkoituksenmukaiset digityön
EU:n palkka-avoimuusdirektiivin myötä tulee määritellä analyyttiset ja läpinäkyvät työn vaativuuskriteerit organisaation palkkojen määräytymiselle. JopiArvio on luonut yhdessä asiakkaidensa kanssa vaativuuden arviointijärjestelmiä
Kirjoittaja: Mari Helena Kanttikoski – Työyhteisöissä on aivan liikaa tietoa, prosesseja ja tavoitteita, mutta harvoin pysähdymme kysymään, miksi jonkun työ tuntuu
On helppo sanoa rekrytoivansa rohkeutta, aloitteellisuutta ja uudistumiskykyä. Se näyttää hyvältä ilmoituksessa ja kuulostaa siltä, että organisaatio on valmis luovuuteen, kehitykseen
Tilasuunnittelu toimiston vetovoimatekijänä Työnteon tavat ovat muuttuneet, mutta monissa organisaatioissa toivotaan jälleen läsnäoloa toimistolla. Mitä toimisto voi tarjota, jotta se voi
Näkemykset konkareiden arvostuksesta työelämässä jakautuvat voimakkaasti. Jopa 36 % eläkkeelle siirtyneestä ajattelee, että vanhemmat työntekijät nähdään jopa rasitteena työelämässä. Samalla moni
Työsuhteen voi 1.1.2026 alkaen irtisanoa kevyemmin perustein, jos työntekijä rikkoo työsuhteesta johtuvia velvollisuuksiaan. Irtisanomisperusteen täyttymistä arvioidaan edelleen kokonaisharkinnalla, eikä irtisanomista saa
Yli 4000 suomalaisen työnhakijan vastauksista selviää, että vaikka puolet hakijoista on tällä hetkellä työssäkäyviä, huono hakijaviestintä ja raskaat hakuprosessit luovat kaikille
Työnantajien rekrytointiaikeet heikkenevät entisestään. Työnantajien työllistämishalukkuutta kuvaava kausitasoitettu indikaattori on 6 prosenttiyksikköä. Laskua edelliseen vuosineljännekseen on 7 prosenttiyksikköä ja viime vuoden
Työn maailma muuttuu nopeasti tekoälyn ja automaation myötä. Organisaatioiden menestys riippuu yhä enemmän siitä, miten hyvin työntekijät sopeutuvat uusiin teknologioihin ja
Sandwich-sukupolveen kuuluvat työntekijät tasapainottelevat arjessaan lastenhoidon ja ikääntyvien vanhempien tukemisen välillä. Suomessa ilmiö koskettaa erityisesti työikäisiä naisia, joilla hoivavastuut kasautuvat ja
Yhteisöohjautuvuudella voidaan tukea työntekijöiden motivaatiota ja hyvinvointia sekä organisaation tavoitteita kestävällä tavalla. Tämä edellyttää yksilöiden aloitteellisuutta ja aktiivisuutta sekä yhteisöllisiä työn
Jopa kolme neljästä yrityksistä jää liiketoimintatavoitteistaan kotimaan työmarkkinoiden osaajapulan takia, kertoo kansainvälisen rekrytoinnin asiantuntijayrityksen Remoten 2025 Global Workforce Report -kysely. Remoten 2025 Global Workforce
Duunitorin data ja työnhakututkimus osoittavat, että etätyöpaikkojen määrä on kasvanut pitkällä aikavälillä, mutta viime vuosina kehitys on tasaantunut. Vielä vuonna 2018
Mielenterveyshaasteet ja avun tarve ovat lisääntyneet työelämässä. Työterveyslaitoksen uusi malli kokoaa yksilötason ennaltaehkäisyn, hoidon ja työkyvyn tuen selkeäksi kokonaisuudeksi. Malli on
LähiTapiola Vellamo Keskinäisessä Vakuutusyhtiössä toteutettu opinnäytetyö selvitti, miten etä- ja hybridityömallit toimivat käytännössä ja mitä kehittämistarpeita henkilöstö kokee. Tulosten perusteella hybridityö
Value Summit 2025 -gaalassa marraskuussa palkittiin esimerkillistä arvojohtajuutta suomalaisessa työelämässä. Arvot nousivat näyttävästi esiin perjantai-iltana Helsingissä, kun Value Summit 2025 -gaalassa
Kansainväliset korkeakouluopiskelijat voisivat olla entistä vahvemmin mukana vauhdittamassa Suomen kasvua. Työministeri Matias Marttinen ja tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie kutsuivat yritykset,
Työvoimabarometri ennakoi maltillista piristymistä työmarkkinoilla: työttömyys voi kääntyä laskuun ja avoimet työpaikat lisääntyä ensi vuonna. Samalla osaamispuutteet ja yksittäiset työvoimapulat korostuvat
Tekoäly muuttaa henkilöstöhallintoa automatisoimalla rutiineja, helpottamalla tiedon löytämistä ja tukemalla päätöksentekoa. Kun hallinnollinen työ vähenee, HR-ammattilaisille jää enemmän aikaa henkilöstön kehittämiseen ja strategiseen suunnitteluun. Hyödyt riippuvat kuitenkin järjestelmän ominaisuuksista, käytettävissä olevan datan laadusta ja siitä, miten ratkaisut otetaan osaksi arkea.
Tekoälystä ja automaatiosta puhutaan työelämän suurena murroksena. HR- ja palkkahallinnon ammattilaiselle muutos näkyy kuitenkin ennen kaikkea tavallisessa työpäivässä. Automaatio ja tekoäly eivät ole enää tulevaisuuden visioita, vaan muutos tapahtuu jo nyt – pala kerrallaan, prosessi kerrallaan.
Miten HR rakentaa AI-kyvykkyyttä pk- ja keskisuuressa yrityksessä?
LitM Antti Äikäs tutki väitöskirjassaan yhdeksän vuoden terveyden edistämisohjelmaa työpaikalla ja havaitsi, että pitkäjänteinen työhyvinvoinnin kehittäminen voi vähentää sairauspoissaoloja sekä tukea työntekijöiden terveyttä ja organisaation taloudellista tulosta.
Suurin osa asiantuntijoista on jo jonkin aikaa hyödyntänyt tekoälyä omaan työhönsä ja alkanut hahmottaa myös siihen liittyviä haasteita. Seuraava vaihe alkaa, kun yksittäisten asiantuntijoiden kokeiluista siirrytään siihen, että tekoäly integroituu osaksi kaikkien työtä ja muuttaa tapaa toimia.
Tekoälystä on tullut työelämän muutosvoima, jota organisaatiot eivät enää voi käsitellä vain yksittäisenä teknologiahankkeena. Se vaikuttaa tehtäviin, osaamisvaatimuksiin, työn tekemisen tapoihin ja myös siihen, millaista johtamista työpaikoilla tarvitaan. Muutos on kuitenkin vasta alussa.
Tekoäly muuttaa asiantuntijatyötä nopeasti, eikä tulevaisuuden tehtävänkuvia ole vielä mahdollista ennustaa tarkasti. Baronan mukaan rekrytoinnissa korostuu tehtäväkohtaisen osaamisen rinnalla yhä enemmän se, miten hakija pystyy toimimaan ja kehittymään muuttuvassa työelämässä.
Johtoryhmässä vastuut näyttävät selkeiltä. Henkilöstön vastauksissa sama asia saa aivan toisenlaisen arvion. Kumpaa pitäisi uskoa? Ennen puolen valitsemista kannattaa kysyä, arvioivatko ihmiset edes samaa asiaa.
Jo vuosia sitten puhuin johtamisesta otsikolla Ihminen johtajana – johtajana ihmiselle. Puhuin ihmisestä johtajan roolin sisällä, vallasta, vastuusta ja myös rakkaudesta.
Tällä hetkellä tekoälyn käyttöönotto on monen organisaation tärkeimpiä ja turhauttavimpia tavoitteita. Suurin haaste on, että uusi teknologia siirtyy hitaasti henkilöstön käyttöön ja siksi sen mahdollistamat hyödyt eivät toteudu.
Henkilöstökyselyt ja riskinarvioinnit ovat edelleen tarpeellisia. Ongelma syntyy, jos niiden oletetaan yksin kertovan, mitä työn arjessa tapahtuu mittausten välissä.
Talouden ja työmarkkinoiden piristyminen voi paljastaa monella työpaikalla, onko työyhteisössä johtaminen kunnossa. Baronan viimeisimmän Työelämätutkimuksen mukaan enää 17 prosenttia työssäkäyvistä suomalaisista katsoi esihenkilötyön olevan vetovoimatekijä nykyisessä työssään. Barona jatkaa esihenkilöiden osaamisen kehittämistä uudistetulla, juuri käynnistyneellä Leading for Growth -valmennusohjelmalla.
Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 8.–10.9.2026 järjestetty EuroSafety, Logistiikka- ja Food Industry -messukokonaisuus keräsi yli 11 000 osallistujaa.
Työsuhde-etujen markkina monipuolistuu, kun kesällä lanseerattu Wolt Benefits laajenee uusiin etukategorioihin syyskuussa
Työnantajien vaikein rekrytointitehtävä on kokeneiden osaajien tavoittaminen. Kansallisen rekrytointitutkimuksen työnantajabrändiraportin mukaan lähes puolet työnantajista pitää yli kymmenen vuoden kokemuksen omaavien osaajien houkuttelua vaikeana. Kuuden ja kymmenen vuoden kokemuksella osuus on runsas kolmannes ja alle viiden vuoden kokemuksella noin joka kymmenes.
LUT-yliopiston professori Mika Ruokonen kysyi HR-viestin numerossa 3/2026 pysyvätkö organisaatiot mukana tekoälyn kehityksessä. Kysymys on äärimmäisen ajankohtainen. Euroopan investointipankin tuoreesta selvityksestä käy ilmi, että peräti kaksi kolmasosaa suomalaisyrityksistä (66 %) käyttää jo generatiivista tekoälyä, mikä on selvästi enemmän kuin EU:n keskiarvo 37 %.
Työelämä muuttuu, ja samalla muuttuvat myös vaatimukset työturvallisuudelle, työkyvylle ja hyvinvoivalle työarjelle. Kun turvallisuutta rakennetaan johtamisessa, kuormituksen hallinnassa ja arjen toimintatavoissa, tarvitaan tuoreita näkökulmia ja ymmärrystä siitä, mikä työpaikoilla oikeasti toimii.
”Työvoiman kysyntä on vahvistumassa”
Esihenkilöt kokevat valmiutensa työkyvyn tukemisessa pääosin hyviksi. Tutut tilanteet sujuvat, mutta vaativissa ja harvoin vastaan tulevissa tapauksissa osaaminen on heikointa, selviää Ilmarisen tutkimuksesta.
Danske Bank tarjoaa työntekijöilleen mahdollisuuden käyttää kolme palkallista työpäivää vuodessa vapaaehtoistehtäviin. Se on tilaisuus, jonka Seija ja Aino ovat käyttäneet mielellään Nälkäpäivä-keräykseen. Punaisen Ristin Nälkäpäivä-keräys järjestetään taas 24.-26.9. Osallistu sinäkin!
HR viesti 4/2026
– Kun HR-rutiinit siirtyvät teknologialle
– Yhteisöllisyyttä ei voi pakottaa
– Tekoälyn käyttöönotto junnaa
HR viesti 4/2026
Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.
