Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Unihäiriöt ovat kansansairaus

20 prosenttia suomalaisista kärsii pitkäaikaisista unihäiriöistä

Uniongelmat ovat lisääntyneet viime vuosina, mutta omaa nukkumistaan voi kehittää. Terveelliset elämäntavat auttavat jaksamaan ja nukkumaan hyvin.

Dosentti ja unilääketieteen asiantuntija Henri Tuomilehto on havainnut uniongelmien ja niiden tiedostamisen lisääntyneen viimeisten 15 vuoden aikana. Univaje vaikuttaa ihmiseen kokonaisvaltaisesti. Väsyneenä pinna on kireällä, asioita unohtelee ja tapaturmien riski kasvaa. Pitkittynyt unettomuus lisää sairastumisriskiä ja heikentää elämänlaatua.

”Työn hektisyys, työnkuvan muutokset ja organisaatiouudistukset ovat lisänneet työn kuormittavuutta. Jopa puolet työntekijöistä kokee olevansa väsyneitä”, Tuomilehto sanoo.

Kuormituksen kasvun lisäksi ihmiset nukkuvat huonommin kuin koskaan. Uniongelma voi pahentua, mikäli ihminen laiminlyö omaa nukkumistaan.

Palautuminen alkaa unesta
Terveelliset elämäntavat ja iltojen rauhoittaminen luovat pohjan hyvälle unelle. Omatoimiseen unenhuoltoon kuuluvat unirytmistä ja nukkumisolosuhteista huolehtiminen.

”Hyvin nukkuminen ei ole itsestäänselvyys. Nukkuminen ja unenlaatu ovat ominaisuuksia, joita ihminen voi itse kehittää”, sanoo Tuomilehto.

Tuomilehdon johtama tutkimusryhmä on havainnut, että elämäntapoja muuttamalla voi parantua jopa uniapneasta eli unen aikaisista hengityskatkoksista.

Ulkopuolista apua pitkäkestoisiin unihäiriöihin
Pitkäaikaisella unihäiriöllä tarkoitetaan yli kaksi kuukautta kestävää unettomuutta. Unettomuuden taustalla voi olla jokin sairaus tai herkkäunisuus saattaa olla ominaisuus. Erilaisia unihäiriöitä on noin 80, ja niitä kaikkia voidaan hoitaa.

”Ihmisen ei kuulu nukkua huonosti. Työkyky vaarantuu, mikäli on jatkuvasti väsynyt”, Tuomilehto muistuttaa.

Työnantaja voi edistää henkilöstön palautumista lisäämällä tietoisuutta unen merkityksestä jaksamiselle ja tarjoamalla unilääkärin opastuksen kautta apuvälineitä oman nukkumisen vahvistamiseen. Mikäli omaehtoinen toiminta ei lievitä työntekijän uniongelmia, voi ihmisen ohjata unitutkimuksiin.

Teksti: Merja Maukonen
Kuva: Tomi Rehell

Jaa tämä artikkeli: 

Hyvinvointi

Hiljaisuus kuormittaa enemmän kuin virheet

Psykologinen turvallisuus on noussut yhdeksi työelämän keskeisimmistä menestystekijöistä. Sen vaikutukset näkyvät niin työhyvinvoinnissa, oppimisessa kuin tiimien suorituskyvyssä. Kun ihmiset uskaltavat puhua avoimesti, ongelmat havaitaan ajoissa ja työssä jaksaminen vahvistuu.

Kun työyhteisö katoaa ruudun taakse

Hybridityö on tuonut monille kaivattua joustavuutta ja vapautta, mutta samalla se on synnyttänyt uudenlaista kuormitusta, jota ei aina tunnisteta. Yksinäisyys, irrallisuuden tunne ja näkymättömyyden kokemukset ovat nousseet työelämän ilmiöiksi, joihin myös HR ja esihenkilöiden on syytä kiinnittää huomiota.

Pääkirjoitus: Työterveys muuttuvassa työelämässä

Työterveys on viime vuosina siirtynyt yhä selkeämmin yksittäisten sairauspoissaolojen käsittelystä kohti laajempaa työkyvyn ja työssä jaksamisen kokonaisuutta. Muutos heijastaa työelämän rakenteellisia muutoksia: työn kuormitus ei enää jakaudu yhtä ennustettavasti kuin aiemmin, ja fyysisten riskien rinnalle ovat nousseet psyykkinen kuormitus, kognitiivinen ylikuormitus sekä työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyminen.

Palautuminen kuuluu työaikaan – tehokkuuden tärkeä mutta aliarvostettu voimavara

Suomalaisessa työelämässä kiirettä pidetään usein merkkinä sitoutumisesta ja tehokkuudesta. Täyteen varatut kalenterit, jatkuva tavoitettavuus ja pitkiksi venyvät työpäivät voivat näyttäytyä korkeana työmotivaationa. Tutkimusnäyttö kertoo kuitenkin toisenlaisen tarinan: ilman riittävää palautumista myös osaaminen, tuottavuus ja työhyvinvointi alkavat vähitellen heikentyä.

Mielenterveyssyistä erikoissairaanhoitoon hakeutuvista yhä useampi on kiinni työelämässä

Työhön osallistuminen on yleistynyt henkilöillä, joilla on erikoissairaanhoitoa vaativa mielenterveyden häiriö. Muutos on ollut vahva 2020-luvulla. Edelleen työhön osallistutaan muuta väestöä vähemmän lähellä ensimmäistä hoitokäyntiä, mikä korostaa tarvetta varhaisille toimille mielenterveyden tukemiseksi. Työterveyslaitos on julkaissut aineiston ja analyysin Työelämätieto-palvelussa.

Perinteinen mittaaminen ei riitä

Mittarit ovat tärkeitä työkaluja organisaation toiminnan ja tulosten seuraamiseksi ja kehittämiseksi. Mutta mitä jos mittarit eivät kerrokaan sitä, mikä on olennaista

Työyhteisöjen suosikkitapahtuma laajenee Tampereelle

Edenred Yritysmaratonviesti, Suomen suurin työyhteisöille suunnattu juoksutapahtuma, laajenee Helsingistä Tampereelle toukokuussa 2024. Tämä suosittu hyvän mielen tapahtuma tarjoaa yrityksille ainutlaatuisen mahdollisuuden

Työhyvinvointi on strateginen valinta

Hyvinvointi on enemmän kuin vain yksittäinen valinta – se on strateginen päätös. Varalan hyvinvointipalveluissa uskotaan, että henkilöstön hyvinvointia voidaan vahvistaa pitkäjänteisen