Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

copyright: publico oy

Unihäiriöt ovat kansansairaus

20 prosenttia suomalaisista kärsii pitkäaikaisista unihäiriöistä

Uniongelmat ovat lisääntyneet viime vuosina, mutta omaa nukkumistaan voi kehittää. Terveelliset elämäntavat auttavat jaksamaan ja nukkumaan hyvin.

Dosentti ja unilääketieteen asiantuntija Henri Tuomilehto on havainnut uniongelmien ja niiden tiedostamisen lisääntyneen viimeisten 15 vuoden aikana. Univaje vaikuttaa ihmiseen kokonaisvaltaisesti. Väsyneenä pinna on kireällä, asioita unohtelee ja tapaturmien riski kasvaa. Pitkittynyt unettomuus lisää sairastumisriskiä ja heikentää elämänlaatua.

”Työn hektisyys, työnkuvan muutokset ja organisaatiouudistukset ovat lisänneet työn kuormittavuutta. Jopa puolet työntekijöistä kokee olevansa väsyneitä”, Tuomilehto sanoo.

Kuormituksen kasvun lisäksi ihmiset nukkuvat huonommin kuin koskaan. Uniongelma voi pahentua, mikäli ihminen laiminlyö omaa nukkumistaan.

Palautuminen alkaa unesta
Terveelliset elämäntavat ja iltojen rauhoittaminen luovat pohjan hyvälle unelle. Omatoimiseen unenhuoltoon kuuluvat unirytmistä ja nukkumisolosuhteista huolehtiminen.

”Hyvin nukkuminen ei ole itsestäänselvyys. Nukkuminen ja unenlaatu ovat ominaisuuksia, joita ihminen voi itse kehittää”, sanoo Tuomilehto.

Tuomilehdon johtama tutkimusryhmä on havainnut, että elämäntapoja muuttamalla voi parantua jopa uniapneasta eli unen aikaisista hengityskatkoksista.

Ulkopuolista apua pitkäkestoisiin unihäiriöihin
Pitkäaikaisella unihäiriöllä tarkoitetaan yli kaksi kuukautta kestävää unettomuutta. Unettomuuden taustalla voi olla jokin sairaus tai herkkäunisuus saattaa olla ominaisuus. Erilaisia unihäiriöitä on noin 80, ja niitä kaikkia voidaan hoitaa.

”Ihmisen ei kuulu nukkua huonosti. Työkyky vaarantuu, mikäli on jatkuvasti väsynyt”, Tuomilehto muistuttaa.

Työnantaja voi edistää henkilöstön palautumista lisäämällä tietoisuutta unen merkityksestä jaksamiselle ja tarjoamalla unilääkärin opastuksen kautta apuvälineitä oman nukkumisen vahvistamiseen. Mikäli omaehtoinen toiminta ei lievitä työntekijän uniongelmia, voi ihmisen ohjata unitutkimuksiin.

Teksti: Merja Maukonen
Kuva: Tomi Rehell

Jaa tämä artikkeli: 

Hyvinvointi

Kohti häiriötöntä työarkea

Sujuva arki työpaikalla on sekä työntekijän että työnantajan etu. Työpaikalla voi syntyä erilaisia häiriöitä ja konflikteja. On tärkeää osata ennalta varautua

Muuttuuko mikään

Aulassa istuva ihminen selaa puhelintaan, katse pysähtyy hetkittäin tyhjyyteen, ja samalla hän yrittää näyttää siltä, että kaikki on kunnossa. Kalenteri on

Paluu toimistolle

Tilasuunnittelu toimiston vetovoimatekijänä Työnteon tavat ovat muuttuneet, mutta monissa organisaatioissa toivotaan jälleen läsnäoloa toimistolla. Mitä toimisto voi tarjota, jotta se voi

Kohti häiriötöntä työarkea

Sujuva arki työpaikalla on sekä työntekijän että työnantajan etu. Työpaikalla voi syntyä erilaisia häiriöitä ja konflikteja. On tärkeää osata ennalta varautua

Muuttuuko mikään

Aulassa istuva ihminen selaa puhelintaan, katse pysähtyy hetkittäin tyhjyyteen, ja samalla hän yrittää näyttää siltä, että kaikki on kunnossa. Kalenteri on

Paluu toimistolle

Tilasuunnittelu toimiston vetovoimatekijänä Työnteon tavat ovat muuttuneet, mutta monissa organisaatioissa toivotaan jälleen läsnäoloa toimistolla. Mitä toimisto voi tarjota, jotta se voi