Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Unihäiriöistä voi päästä eroon

Unihäiriön hoidossa keskeistä ovat häiriön diagnosointi ja mahdollisimman varhainen interventio. Yksilöllinen hoitosuunnitelma tähtää nopeaan toipumiseen.

Coronaria Uniklinikan vastaavalla ylilääkärillä Henri Tuomilehdolla on pitkä kokemus unilääketieteen tutkimuksesta ja potilastyöstä. Tuomilehto ja Coronaria Uniklinikka ovat alan edelläkävijöitä Suomessa.

”15 vuotta sitten unihäiriöiden hoitoa vähäteltiin. Tällä hetkellä huono nukkuminen ja väsymys ovat yhteiskunnallinen ongelma”, Tuomilehto toteaa.

Yleisimmät unihäiriöt ovat unettomuus ja herkkäunisuus, uniapnea, levottomat jalat -oireyhtymä ja parasomniat. Usein ihminen kärsii useasta unihäiriöstä samanaikaisesti.

”Unihäiriöt ovat sairauksia, joita voidaan hoitaa, kunhan ensin selvitetään mikä tai mitkä unihäiriöt ovat kyseessä”, sanoo Tuomilehto.

Hoito alkaa diagnoosista
Coronaria Uniklinikalla hoitoon pääsee nopeasti ja vaivattomasti. Diagnoosi perustuu asiakkaan haastatteluun ja laajaan unipolygrafiaan, jossa aivosähkökäyrän avulla selvitetään unenaikaiset tapahtumat ja uneen vaikuttavat fysiologiset tekijät.

”Sairauden hoito lähtee diagnoosista. Jos asiakkaalle kirjoitetaan tutkimatta nukahtamislääkeresepti, kyseessä ei ole enää lääketiede”, Tuomilehto huomauttaa.

Diagnoosin perusteella asiakkaalle suunnitellaan yksilöllinen syynmukainen hoito-ohjelma. Unilääkkeitä voidaan käyttää akuuteissa tilanteissa tukihoitona. Melatoniini on turvallisempi vaihtoehto nukahtamisen helpottamiseen. Hoito tähtää lääkkeettömyyteen ja asiakkaan työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen tai palauttamiseen.

Unen ammattilaiset
Coronaria Uniklinikan lääkäri- ja hoitohenkilökunta muodostuu unilääketieteen ammattilaisista. Unitutkimuksen jälkeen asiakas tapaa lääkärin, jonka kanssa käydään läpi diagnoosi ja hoitosuunnitelma. ”Unihäiriöpotilaan hoidossa tärkeää on rinnalla kulkeminen ja hoidon seuranta. Varhainen interventio estää ongelman pahenemisen”, Tuomilehto sanoo.

Potilastyön lisäksi Coronaria tekee yritysselvityksiä, joissa selvitetään työntekijöiden jaksamista ja etsitään keinoja hyvinvoinnin parantamiseen.

Lisätietoja: www.coronariauniklinikka.fi

Jaa tämä artikkeli: 

Hyvinvointi

Hiljaisuus kuormittaa enemmän kuin virheet

Psykologinen turvallisuus on noussut yhdeksi työelämän keskeisimmistä menestystekijöistä. Sen vaikutukset näkyvät niin työhyvinvoinnissa, oppimisessa kuin tiimien suorituskyvyssä. Kun ihmiset uskaltavat puhua avoimesti, ongelmat havaitaan ajoissa ja työssä jaksaminen vahvistuu.

Kun työyhteisö katoaa ruudun taakse

Hybridityö on tuonut monille kaivattua joustavuutta ja vapautta, mutta samalla se on synnyttänyt uudenlaista kuormitusta, jota ei aina tunnisteta. Yksinäisyys, irrallisuuden tunne ja näkymättömyyden kokemukset ovat nousseet työelämän ilmiöiksi, joihin myös HR ja esihenkilöiden on syytä kiinnittää huomiota.

Pääkirjoitus: Työterveys muuttuvassa työelämässä

Työterveys on viime vuosina siirtynyt yhä selkeämmin yksittäisten sairauspoissaolojen käsittelystä kohti laajempaa työkyvyn ja työssä jaksamisen kokonaisuutta. Muutos heijastaa työelämän rakenteellisia muutoksia: työn kuormitus ei enää jakaudu yhtä ennustettavasti kuin aiemmin, ja fyysisten riskien rinnalle ovat nousseet psyykkinen kuormitus, kognitiivinen ylikuormitus sekä työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyminen.

Palautuminen kuuluu työaikaan – tehokkuuden tärkeä mutta aliarvostettu voimavara

Suomalaisessa työelämässä kiirettä pidetään usein merkkinä sitoutumisesta ja tehokkuudesta. Täyteen varatut kalenterit, jatkuva tavoitettavuus ja pitkiksi venyvät työpäivät voivat näyttäytyä korkeana työmotivaationa. Tutkimusnäyttö kertoo kuitenkin toisenlaisen tarinan: ilman riittävää palautumista myös osaaminen, tuottavuus ja työhyvinvointi alkavat vähitellen heikentyä.

Mielenterveyssyistä erikoissairaanhoitoon hakeutuvista yhä useampi on kiinni työelämässä

Työhön osallistuminen on yleistynyt henkilöillä, joilla on erikoissairaanhoitoa vaativa mielenterveyden häiriö. Muutos on ollut vahva 2020-luvulla. Edelleen työhön osallistutaan muuta väestöä vähemmän lähellä ensimmäistä hoitokäyntiä, mikä korostaa tarvetta varhaisille toimille mielenterveyden tukemiseksi. Työterveyslaitos on julkaissut aineiston ja analyysin Työelämätieto-palvelussa.

Kohti häiriötöntä työarkea

Sujuva arki työpaikalla on sekä työntekijän että työnantajan etu. Työpaikalla voi syntyä erilaisia häiriöitä ja konflikteja. On tärkeää osata ennalta varautua

Muuttuuko mikään

Aulassa istuva ihminen selaa puhelintaan, katse pysähtyy hetkittäin tyhjyyteen, ja samalla hän yrittää näyttää siltä, että kaikki on kunnossa. Kalenteri on

Paluu toimistolle

Tilasuunnittelu toimiston vetovoimatekijänä Työnteon tavat ovat muuttuneet, mutta monissa organisaatioissa toivotaan jälleen läsnäoloa toimistolla. Mitä toimisto voi tarjota, jotta se voi