Enemmistö työsuojeluhenkilöstölle suunnatun kyselytutkimuksen vastaajista arvioi työterveysyhteistyön erittäin tai melko toimivaksi. Kehitettävää on kuormituksen hallinnassa sekä vaikuttavuuden seurannassa.
Tuorein Työsuojelupaneeli eli Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen vuosittain toteuttama kyselytutkimus tehtiin marras–joulukuussa 2025. Tällä kertaa paneelin teemana oli työterveysyhteistyö työpaikoilla, ja siinä selvitettiin työsuojelupäälliköiden ja työsuojeluvaltuutettujen näkemyksiä työterveysyhteistyön toteutumisesta ja toimivuudesta.
”Työterveyshuollon rooli on herättänyt keskustelua julkisuudessa. On kysytty, miten palvelut tulisi järjestää ja vastaavatko ne nykytyöelämän haasteisiin. Kyselyn mukaan työsuojeluhenkilöstö on pääosin tyytyväinen työterveysyhteistyöhön”, Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Hanna Uusitalo summaa.
Työterveysyhteistyöllä tarkoitetaan työnantajan ja työntekijöiden tai heidän edustajiensa ja työterveyshuollon suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työn, työolojen, terveyden ja työkyvyn edistämiseksi.
Yhteistyö toimii, mutta työsuojelun rooli jää usein kapeaksi
Valtaosa vastaajista (75 %) pitää työpaikan ja työterveyshuollon välistä yhteistyötä erittäin tai melko hyvin toimivana. Hyvän arvioinnin perusteluina mainittiin säännöllinen vuorovaikutus, työterveyshuollon tavoitettavuus ja aito kiinnostus työpaikan tilanteeseen. Toimimattomaksi koetun yhteistyön taustalla nähtiin usein puutteet tiedonkulussa ja asiantuntemuksessa.
Kyselyn mukaan työterveysyhteistyön johtamisesta ja kehittämisestä vastaa useimmiten henkilöstöhallinto ja ylin johto. Työsuojelu toimii näiden rinnalla, mutta harvalla työpaikalla työterveysyhteistyön johtaminen ja kehittäminen on ensisijaisesti työsuojelun vastuulla.
”Työsuojelulla on usein kokonaiskuva työpaikan ja eri tiimien työkykyä tukevista tai uhkaavista tekijöistä. Olisiko tarpeen hyödyntää tätä asiantuntemusta nykyistä enemmän työterveysyhteistyön johtamisessa ja kehittämisessä”, Työturvallisuuskeskuksen hanke- ja kehitysjohtaja Maria Teikari pohtii.
Ennaltaehkäiseviin palveluihin ollaan pääosin tyytyväisiä
Vastaajien työpaikoista enemmistöllä (67 %) on käytössä sekä lakisääteiset ennaltaehkäisevät työterveyspalvelut että työnantajan tarjoamat vapaaehtoiset sairaanhoitopalvelut. Pelkästään lakisääteiset palvelut on käytössä noin kolmanneksella (31 %) työpaikoista.
Valtaosa vastaajista arvioi työterveysyhteistyön toteutuvan ennaltaehkäisevien palvelujen osalta varsin hyvin. Työterveyshuollon katsottiin tuntevan hyvin työpaikan työt ja erityispiirteet (88 %), tukevan fyysistä ergonomiaa (78 %) ja ehkäisevän työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia (76 %).
Kehittämistarpeita nousi esiin etenkin kuormituksen hallinnassa sekä työn vaaratekijöihin liittyvässä neuvonnassa. Noin neljännes vastaajista koki, ettei työterveyshuolto tukenut riittävästi kuormituksen hallintaa, lisännyt ymmärrystä työhön liittyvien vaarojen merkityksestä terveydelle ja työkyvylle tai auttanut turvallisten työtilojen kehittämisessä.
Vaikuttavuuden seuranta kaipaa toimivia mittareita
Lähes kaikilla vastaajien työpaikoilla on tunnistettu työterveyshuollon tarpeet (90 %) ja asetettu toiminnalle selkeät tavoitteet (85 %). Toiminnan vaikuttavuutta seurataan säännöllisesti 63 prosentissa työpaikoista.
Yleisimpänä seurantakeinona mainittiin sairauspoissaolot. Muita seurantakeinoja olivat esimerkiksi tapaturma- ja työkyvyttömyystilastot sekä hyvinvointikyselyt.
”Tulokset herättävät pohtimaan, mikä olisi osuva keino seurata toiminnan vaikuttavuutta. Antavatko nykyiset keinot riittävästi tietoa siitä, miten työterveyspalvelut vastaavat tunnistettuihin tarpeisiin”, Hanna Uusitalo kysyy.
Kuvat: Pexels
Lähde: Työterveyslaitos ja Työturvallisuuskeskus
