Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Työhyvinvointi heikkenee hiljalleen – epävarmuus kuormittaa yhä useampaa

Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -seurantatutkimus kertoo suomalaisen työelämän hienoisesta mutta huolestuttavasta heikkenemisestä. Työuupumusoireilu on lisääntynyt, työn kuormitustekijät kasvaneet ja samalla työn voimavarat sekä tulevaisuuden näkymät ovat heikentyneet. Muutokset eivät ole jyrkkiä, mutta kehityssuunta on lievästi heikkenevä.

Erityisesti epävarmuus omasta työstä kuormittaa. Noin 40 prosenttia työikäisistä on huolissaan työnsä tulevaisuudesta, ja lähes puolet kokee, ettei pysty ennakoimaan työnsä kehitystä. Vain 16 prosenttia uskoo tilanteen paranevan. Epävarmuus heijastuu suoraan työhyvinvointiin ja lisää henkistä kuormitusta arjessa.

Voimavarat yhä vahvuus – mutta trendi huolestuttaa

Työn voimavarat – kuten reilu kohtelu, tuki ja kuulluksi tuleminen – ovat edelleen melko hyvällä tasolla, mutta nekin ovat hieman heikentyneet. Esimerkiksi reilua kohtelua kokee yhä valtaosa työntekijöistä, vaikka osuus on laskenut. Samalla työyksinäisyys on lisääntynyt, ja noin joka viides kokee sitä. Tutkijoiden mukaan juuri sosiaalisten voimavarojen vahvistaminen on keskeinen keino torjua epävarmuuden kielteisiä vaikutuksia ja ylläpitää työkykyä epävarmoina aikoina.

Samaan aikaan työn vaatimukset ovat kasvaneet. Erityisesti ristiriitaiset odotukset kuormittavat aiempaa enemmän. Myös johtajien tilanne on haastava: he kokevat muita enemmän kuormitusta ja vähemmän tukea, mikä voi ajan myötä heikentää heidän työhyvinvointiaan.

Työhyvinvoinnin heikkeneminen näkyy myös työuupumusoireilun kasvuna. Noin 9 prosenttia kärsii todennäköisestä työuupumuksesta ja 16 prosentilla riski on kohonnut, eli yhteensä noin joka neljännellä suomalaisella oireilu on huolestuttavalla tasolla. Erityisen huolestuttavaa kehitys on 30–45-vuotiailla, joista jopa 13 prosenttia kärsii vakavista oireista. Taustalla vaikuttavat korkeat työn vaatimukset, vähäisemmät voimavarat sekä elämän ruuhkavuodet, joissa työn ja muun elämän yhteensovittaminen korostuu.

Vaikka kokonaiskuva on edelleen enemmän myönteinen kuin kielteinen, tutkimus korostaa varhaisen reagoinnin merkitystä. Työhyvinvoinnin edistäminen on keskeinen tekijä paitsi henkilöstön jaksamisen myös organisaatioiden tuottavuuden ja kestävän menestyksen kannalta.

Kuvat: Pexels

Lähde: Työterveyslaitos

Jaa tämä artikkeli: 

Hyvinvointi

Hiljaisuus kuormittaa enemmän kuin virheet

Psykologinen turvallisuus on noussut yhdeksi työelämän keskeisimmistä menestystekijöistä. Sen vaikutukset näkyvät niin työhyvinvoinnissa, oppimisessa kuin tiimien suorituskyvyssä. Kun ihmiset uskaltavat puhua avoimesti, ongelmat havaitaan ajoissa ja työssä jaksaminen vahvistuu.

Kun työyhteisö katoaa ruudun taakse

Hybridityö on tuonut monille kaivattua joustavuutta ja vapautta, mutta samalla se on synnyttänyt uudenlaista kuormitusta, jota ei aina tunnisteta. Yksinäisyys, irrallisuuden tunne ja näkymättömyyden kokemukset ovat nousseet työelämän ilmiöiksi, joihin myös HR ja esihenkilöiden on syytä kiinnittää huomiota.

Pääkirjoitus: Työterveys muuttuvassa työelämässä

Työterveys on viime vuosina siirtynyt yhä selkeämmin yksittäisten sairauspoissaolojen käsittelystä kohti laajempaa työkyvyn ja työssä jaksamisen kokonaisuutta. Muutos heijastaa työelämän rakenteellisia muutoksia: työn kuormitus ei enää jakaudu yhtä ennustettavasti kuin aiemmin, ja fyysisten riskien rinnalle ovat nousseet psyykkinen kuormitus, kognitiivinen ylikuormitus sekä työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyminen.

Palautuminen kuuluu työaikaan – tehokkuuden tärkeä mutta aliarvostettu voimavara

Suomalaisessa työelämässä kiirettä pidetään usein merkkinä sitoutumisesta ja tehokkuudesta. Täyteen varatut kalenterit, jatkuva tavoitettavuus ja pitkiksi venyvät työpäivät voivat näyttäytyä korkeana työmotivaationa. Tutkimusnäyttö kertoo kuitenkin toisenlaisen tarinan: ilman riittävää palautumista myös osaaminen, tuottavuus ja työhyvinvointi alkavat vähitellen heikentyä.

Mielenterveyssyistä erikoissairaanhoitoon hakeutuvista yhä useampi on kiinni työelämässä

Työhön osallistuminen on yleistynyt henkilöillä, joilla on erikoissairaanhoitoa vaativa mielenterveyden häiriö. Muutos on ollut vahva 2020-luvulla. Edelleen työhön osallistutaan muuta väestöä vähemmän lähellä ensimmäistä hoitokäyntiä, mikä korostaa tarvetta varhaisille toimille mielenterveyden tukemiseksi. Työterveyslaitos on julkaissut aineiston ja analyysin Työelämätieto-palvelussa.

Työyhteisöjen suosikkitapahtuma laajenee Tampereelle

Edenred Yritysmaratonviesti, Suomen suurin työyhteisöille suunnattu juoksutapahtuma, laajenee Helsingistä Tampereelle toukokuussa 2024. Tämä suosittu hyvän mielen tapahtuma tarjoaa yrityksille ainutlaatuisen mahdollisuuden

Työhyvinvointi on strateginen valinta

Hyvinvointi on enemmän kuin vain yksittäinen valinta – se on strateginen päätös. Varalan hyvinvointipalveluissa uskotaan, että henkilöstön hyvinvointia voidaan vahvistaa pitkäjänteisen