Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Työelämä pirstaloituu – toimeentulo ja työkyky rakentuvat yhä yksilöllisemmin

Työelämä muuttuu vauhdilla: toimeentulo rakentuu projekteista ja pätkistä, ja työkykyä arvioidaan yhä useammin oman kokemuksen perusteella. Muutos voi tuoda vapautta ja merkityksellisyyttä, mutta se haastaa työpaikat löytämään uudenlaisia tapoja tukea työntekijöitä yhdenvertaisesti.

Työterveyslaitoksen skenaarioraportin mukaan työn tekemisen tavat, identiteetit ja käsitykset työkyvystä rakentuvat 2030-luvulla entistä vahvemmin yksilöllisten kokemusten ja elämäntilanteiden varaan. Yksilöllisyys kaipaa rinnalleen jaettuja merkityksiä ja toimivia rakenteita, jotta yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus eivät heikkene.

”Työelämän pirstaloituessa tarvitaan uusia yhteisiä pelisääntöjä. Ne eivät synny ilman neuvotteluja, joissa tunnistetaan myös valtasuhteet ja eri osapuolten tavoitteet”, sanoo tutkimuspäällikkö Anu Järvensivu Työterveyslaitoksesta.

Työterveyslaitoksen tutkimuspäällikkö Anu Järvensivu.
Kuva: Työterveyslaitos


Monilla aloilla työn sirpaleisuus on jo arkea. Tulevaisuudessa yhä useampi saa toimeentulonsa useista lähteistä, ja palkansaajan ja yrittäjän raja hämärtyy.

”Monimuotoinen ansiotyö voi tarjota vapautta ja mahdollisuuden tehdä merkityksellistä työtä omilla ehdoilla. Mutta se voi myös lisätä epävarmuutta ja kuormittaa. Kun energia kuluu työn etsimiseen ja mahdollistamiseen eikä itse työhön, mielekkyys ja tuottavuus kärsivät”, Järvensivu painottaa.

Raportti nostaa esiin tarpeen uudistaa sopimuksia ja turvaverkkoja. Keskusteluun kaivataan esimerkiksi perustuloa ja uusia malleja, jotta työterveyshuolto ja uraohjaus tavoittaisivat myös ilman vakituista työsuhdetta työskentelevät.

Työkyky ei enää ole vain mitattava tila, vaan yksilöllinen kokemus: tukeeko työ hyvinvointia ja mahdollistaa muuta elämää.

”Työn tuottavuuskin perustuu yhä enemmän mielen hyvinvointiin ja psyykkiseen sitoutumiseen. Merkityksellisyys ja tunteet eivät ole vain yksityisasioita, vaan olennainen osa organisaatioiden toimintaa ja kestävyysajattelua”, sanoo tutkimusprofessori Ari Väänänen.

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Ari Väänänen.
Kuva: Työterveyslaitos

Yksilön tuntemukset kuormittumisesta tai rajojen hämärtymisestä ovat vaikeasti mitattavissa, mikä voi aiheuttaa tulkintaeroja työpaikoilla ja työterveyshuollossa. Raportin mukaan tarvitaan kriittistä keskustelua siitä, miten tutkimus ja politiikka ohjaavat työkykyä koskevia toimenpiteitä ja tukitoimia.

”On tärkeää, ettei kokemuksellisen työkyvyn ympärille kasva palvelujärjestelmiä, jotka nimeävät yhä uusia kokemustiloja oireiksi ja häiriöiksi. Tarvitaan keinoja käsitellä uudistuvan työkyvyn haasteita osana arjen työtä ja työpaikan kulttuurin uudistamista”, Väänänen korostaa.

Stilisointi: Toimitus

Lähde: Työterveyslaitos

Jaa tämä artikkeli: 

Hyvinvointi

Paluu toimistolle

Tilasuunnittelu toimiston vetovoimatekijänä Työnteon tavat ovat muuttuneet, mutta monissa organisaatioissa toivotaan jälleen läsnäoloa toimistolla. Mitä toimisto voi tarjota, jotta se voi

Parempi työpäivä toimistossa alkaa kalusteista

Työympäristön toimivuudella on suora vaikutus työntekijän viihtyvyyteen ja tuottavuuteen. Panostamalla laadukkaisiin toimistokalusteisiin pienennät sairaspoissaolojen riskiä ja luot ympäristön, jossa on hyvä

Turun pormestari:

”Pyöräedun keksijän pitäisi saada mitali!” Onko pyöräetu pelkkä trendi vai avain työhyvinvoinnin parantamiseen? Haastattelimme pyöräedun käyttäjää, Turun pormestari Minna Arvea, sekä

HR-viesti-media kartoitti henkilöstön hyvinvointia

Kyselyyn vastasi 240 HR-ammattilaista HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja

Fyysinen kunto työkyvyn ylläpitäjänä

Fyysisen kunnon ylläpitäminen on elintärkeää työkyvyn säilymisen kannalta, ja tämä korostuu erityisesti, kun tarkastellaan työikäisten fyysisen kunnon kehitystä Suomessa. Tutkimukset osoittavat,

Daisy tuli taloon

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä

Lahjakortti on toivottu henkilöstölahja

Perfect Finnish -lahjakortilla työntekijä voi valita itselleen mieluisan ja tarpeellisen lahjan tai voi halutessaan luovuttaa summan hyväntekeväisyyteen. Ihmiset eivät halua koteihinsa

Kohti mieliystävällisempää työelämää

Työn tulee lisätä hyvinvointia, ei vähentää sitä. Tällä hetkellä mielenterveyden häiriöt aiheuttavat vuositasolla Kelan mukaan 600 miljardin kustannukset. Kehittämällä työyhteisöjä mieliystävällisemmiksi