Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Sponsoroitu

Laivalla meri ja laadukkaat palvelut auttavat kokoustajia onnistumaan – eikä kenelläkään ole kiire

Merikokous on mukava irtiotto työarjesta. Laivalla ihmiset keskittyvät tavallista paremmin, koska tuplabuukkaukset ja muut menot eivät puske päälle. Me-hengellä on tilaa kehittyä aivan uudella tavalla.

”Yhteinen lähtö on hyvä startti kokoukselle, olipa kyseessä kahdeksan tai 500 hengen matka. Usein kokoustajat lähtevät Turusta, vaihtavat laivaa Maarianhaminassa ja tulevat illalla takaisin Turkuun”, Viking Gloryn intendentti Tuuli Peltonen sanoo.

Viking Gloryn kokous- ja ryhmätyötiloja voi muokata asiakkaiden tarpeiden mukaan. Teknisessä varustelussa on sama standardi kuin hotelleissa ja kokoushenkilökunnan lisäksi laivalla on vakiona ääniteknikkoja.

”Kokoustilojen panoraamaikkunoista avautuvat upeat merimaisemat. Moni jää ihastelemaan niitä ja sanoo, että meri luo kokoukseen uniikin fiiliksen.

Hyvä ruoka ja monipuolinen viihdetarjonta kutsuvat nauttimaan yhdessäolosta

Usein kokouspäivä alkaa tervetuliaisdrinkillä ja yhteisellä aamiaisella. Kevyen lounaan saa halutessaan kokoustiloihin ja illalla ryhmä voi nauttia yhteisestä menusta buffetissa tai à la carte -ravintolassa.

Viihde, spa-osastosta pop-tähtiin kuuluu arkenakin laivan tarjontaan.

”Meillä on niin monien eri alojen ammattilaisia täällä töissä, että voimme toteuttaa toiveita tosi laajalla skaalalla. Viininmaistelun ja drinkkikoulun rinnalle asiakkaat haluavat monesti privaattikaraoken tai erilaisia visailuja. Uutuutena meillä on pakohuonetyyppinen murhamysteeri, josta on jo tullut yksi suosikeista.”

Kokonaiselle risteilylle jäävät kokousvieraat kehuvat myös Viking Gloryn hyttien tasokkuutta.

”Viking Glory on todella hiljainen laiva, tärinää ei juuri tunnu. Lisäksi peitot ja tyynyt ovat korkealaatuisia. Usein matkustajat kertovat iloisina, miten hyvin ovat nukkuneet. Meille asiakkaiden hyvinvointi on sydämen asia ja on aina ilo kuulla, miten luovuus virtaa kokouksissa”, Peltonen hymyilee.

Kiinnostuitko merikokouksien mahdollisuuksista? Rakennetaan miellyttävä kokonaisuus yhdessä!

Artikkeli on julkaistu Mediaplanetin tuottamassa Kokoukset ja yritystapahtumat -liitteessä Helsingin Sanomien yhteydessä sunnuntaina 15.3.2026. Teksti Anna Kuronen.

Uusimmat

Kun työyhteisö katoaa ruudun taakse

Hybridityö on tuonut monille kaivattua joustavuutta ja vapautta, mutta samalla se on synnyttänyt uudenlaista kuormitusta, jota ei aina tunnisteta. Yksinäisyys, irrallisuuden tunne ja näkymättömyyden kokemukset ovat nousseet työelämän ilmiöiksi, joihin myös HR ja esihenkilöiden on syytä kiinnittää huomiota.

Pääkirjoitus: Työterveys muuttuvassa työelämässä

Työterveys on viime vuosina siirtynyt yhä selkeämmin yksittäisten sairauspoissaolojen käsittelystä kohti laajempaa työkyvyn ja työssä jaksamisen kokonaisuutta. Muutos heijastaa työelämän rakenteellisia muutoksia: työn kuormitus ei enää jakaudu yhtä ennustettavasti kuin aiemmin, ja fyysisten riskien rinnalle ovat nousseet psyykkinen kuormitus, kognitiivinen ylikuormitus sekä työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyminen.

Palautuminen kuuluu työaikaan – tehokkuuden tärkeä mutta aliarvostettu voimavara

Suomalaisessa työelämässä kiirettä pidetään usein merkkinä sitoutumisesta ja tehokkuudesta. Täyteen varatut kalenterit, jatkuva tavoitettavuus ja pitkiksi venyvät työpäivät voivat näyttäytyä korkeana työmotivaationa. Tutkimusnäyttö kertoo kuitenkin toisenlaisen tarinan: ilman riittävää palautumista myös osaaminen, tuottavuus ja työhyvinvointi alkavat vähitellen heikentyä.

Kun työyhteisö katoaa ruudun taakse

Hybridityö on tuonut monille kaivattua joustavuutta ja vapautta, mutta samalla se on synnyttänyt uudenlaista kuormitusta, jota ei aina tunnisteta. Yksinäisyys, irrallisuuden tunne ja näkymättömyyden kokemukset ovat nousseet työelämän ilmiöiksi, joihin myös HR ja esihenkilöiden on syytä kiinnittää huomiota.

Pääkirjoitus: Työterveys muuttuvassa työelämässä

Työterveys on viime vuosina siirtynyt yhä selkeämmin yksittäisten sairauspoissaolojen käsittelystä kohti laajempaa työkyvyn ja työssä jaksamisen kokonaisuutta. Muutos heijastaa työelämän rakenteellisia muutoksia: työn kuormitus ei enää jakaudu yhtä ennustettavasti kuin aiemmin, ja fyysisten riskien rinnalle ovat nousseet psyykkinen kuormitus, kognitiivinen ylikuormitus sekä työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyminen.

Palautuminen kuuluu työaikaan – tehokkuuden tärkeä mutta aliarvostettu voimavara

Suomalaisessa työelämässä kiirettä pidetään usein merkkinä sitoutumisesta ja tehokkuudesta. Täyteen varatut kalenterit, jatkuva tavoitettavuus ja pitkiksi venyvät työpäivät voivat näyttäytyä korkeana työmotivaationa. Tutkimusnäyttö kertoo kuitenkin toisenlaisen tarinan: ilman riittävää palautumista myös osaaminen, tuottavuus ja työhyvinvointi alkavat vähitellen heikentyä.